Alzheimer verikoe, onko muistisairaalta läheiseltänne otettu?

Alzheimer ei välttämättä näy kuvantamisessa. 100% varma diagnoosi voidaan kai edelleen asettaa vain henkilön kuoltua aivojen koepalan kautta. Siksi on tärkeää tehdä useita tutkimuksia, jotta voidaan olla mahdollisimman varmoja, että kyseessä on juuri Alzheimer.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi katsoa ihmisiltä aina ettei ole muissa elimissä, ravinteiden imeytyminen (verikoe) tai suonissa vikaa. Koska elimistö kokonaisuudessaan voi vaikuttaa. Verikokeilla tai kevyt kuvannus. Ei mitään stressaavaa. Tai onko tulehduksia.

Kuvannus ei ole kevyt!

TT-kuvaus kestä ehkä 5min. Aika kevyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos entinen tapa oli selkäydinpunktio, niin onhan verikoe helpompi.

Ilman varmistusta diagnoosi on vain oireiden perusreella tehty arvaus

Ennenkin Alzheimerintauti löytyi aivokuvista ilman selkäydinpunktiota ja verikoetta. Mitä lisäarvoa koe antaisi, jos diagnoosi on muilla tutkimuksilla selvitetty?

No kun voi olla muutakin ja silloin alzheimer lääkkeistä on vain haittaa

Vierailija kirjoitti:

Läheiseltäni otettiin ja arvo oli 0.116 eli normaali. Lisäksi neurofilamenttitesti oli 16 eli normaali sekin. Muistiongelmia on ollut. Kyselytesteissä tulokset ovat vähitellen huonontuneet, ja tarinoita hän muistaa todella huonosti. Toisaalta hänen päättelykykynsä on hyvä ja hän on omatoiminen. Oudossa ympäristössä hän löytää vähän huonosti paikkoja. Kuvantamisessa oli vain hyvin lieviä muutoksia hippokampusalueella. Hän ehti käyttää ensin yhtä ja lopulta kahtakin muistilääkettä yli kahden vuoden ajan. Niistä ei ollut mitään apua. Nyt Alzheimer-dg on ihan virallisesti peruttu ja hän on ollut ilman muistilääkkeitä liki 4 kk. Vointi on peräti parempi. Taitaa olla kyse vain ikääntymisestä sekä lievistä aspergerpiirteistä, jolloin keskittyminen tarinoihin voi olla vaikeaa.

Kauanko tulosten saaminen kesti? Tuossa Mehiläisen jutussa puhutaan 5 viikosta =O

P-Tau217 -testin vastaus kesti noin 4 viikkoa. NFL-testin vastausta odotettiin  6 viikkoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi katsoa ihmisiltä aina ettei ole muissa elimissä, ravinteiden imeytyminen (verikoe) tai suonissa vikaa. Koska elimistö kokonaisuudessaan voi vaikuttaa. Verikokeilla tai kevyt kuvannus. Ei mitään stressaavaa. Tai onko tulehduksia.

Kuvannus ei ole kevyt!

TT-kuvaus kestä ehkä 5min. Aika kevyt.

Ei muistisairaalle kevyt. Osa ei enää ymmärrä kuvantamisen merkitystä. Liian myöhään hakeudutaan tutkimuksiin. 

Alzheimer tauti voidaan diagnosoida vasta ruumiinavauksessa. Kuitenkin diagnoosi voidaan epäillä esim muistitutkimuksien avulla. Verikokeet täyttä rahastusta.

T. Alalla töissä

En muista. Runs in the family..

Tänäänkin läheinen soitti 5 min sisään kolme kertaa samasta asiasta. Sitten juo kaikki rahansa. Oon niin v**un poikki.

Vierailija kirjoitti:

Alzheimer tauti voidaan diagnosoida vasta ruumiinavauksessa. Kuitenkin diagnoosi voidaan epäillä esim muistitutkimuksien avulla. Verikokeet täyttä rahastusta.

T. Alalla töissä

No paljonko se potilaalle maksaa?

Vierailija kirjoitti:

Alzheimer tauti voidaan diagnosoida vasta ruumiinavauksessa. Kuitenkin diagnoosi voidaan epäillä esim muistitutkimuksien avulla. Verikokeet täyttä rahastusta.

T. Alalla töissä

Ei verikokeista veloiteta asiakkailta mitään terveyskeskuksessa. Ja tuskin määräävät mitään turhia kokeita.

Kauanko tulosten saaminen kesti?

Ap

Mutsilla todettiin alzheimer, tosin minä tiesin sen alkaneen jo 3-4v sitten kun persoona alkoi muuttua ja hiukan erikoisia toimintatapoja tuli. Toki 75v alkaa olla ihan tavallisia muistivaivojakin, tavarat katoilee, ei oikein saa aikaiseksi asioita tai asiat alkaa jäämään puolitiehen. Mutta hyvin pedanttina ja järjestelmällisenä tuntemani mutsi alkoi olla suurpiirteinen esim ruokatarvikkeeet saattoi olla kaapeissa 1/2v vanhoja esim suurimot/jauhot ym. Hänellä saattoi olla 4 kaurahiutalepakettia joista 2 oli jo mennyt vanhaksi, kaapeissa oli osa piilotettuna osa esillä 7 erilaista keksipakettia tai joskus esim 4 samaa sorttia olevaa pakettia. Hän osti joka kerta kaupassa käydessään tiettyä leikkelettä vaikka sitä oli 3 pakettia jääkaapissa. Samoin kerran heillä käydessäni oli 9 ananaspurkkia vaikka hän käyttää hyvin satunnaisesti ananasmurskaa jossain porkkanaraasteen kanssa. Hänellä on varmaan 15 erilaista (joitakin 2 samanlaista) ulkokynttilälyhtyä, hirveä määrä kankaita, lankoja, tilkkuja, nappeja ym ym vaikkei hän tee enää käsitöitä. Mitään ei heitetä pois. Hän on ollut aikoinaan tosi siisti ja kaikilla tavaroilla oli oma paikka eikä mikään ollut hukasss, nyt noni tavara jää niille sijoilleen ja yksi jos toinenkin on hukassa. Jokapaikka on ääriään myöten täynnä tavaraa. Osa naistä piirteistä kai on ihan normaalia vanhuuteen liittyvää, siis vanhuksen joka asuu korvessa hyvin yksinkertaisen miehensä kanssa jolla ei ole juuri mitään kodin ulkopuolista kontaktia kuin lääkäriin ja ehkä yhteen naapuriin. Eli aivovirikkeitä ja sosiaalisia suhteita tosi vähän. 

Se missä huomaa aivorappeuman alkavan myös ihan  muutamalla tutullanikin jotka vasta just eläkkeelle jääneitä. He muuttuvat hyvin itsekeskeiseksi, minä minä minä, keskeyttävät toiset kokoajan, puhuvat päälle jopa korottavat ääntään jotta saavat sanottua asian, puhe kääntyy ihan aina heihin itseensä, he eivät pysty/jaksa yhtään kuunnella muita eikä muiden asist jaksa kiinnostaa heitä muutamaa sekuntia pidempään. Näin kävi mutsillekin. Myös se että puhe siirtyy ihan randomisti asiasta ihan toisen ja jopa niin että he aloittavat jutun ns keskeltä eli kuulijat ei tiedä yhtään mistä hän nyt puhuu. A ja b puhuu asiasta xxx dementoituva ei kuuntele, eikä osallistu asiaan vaan ajatukset on jossain itselle tärkeässä ja yhtäkkiä hän ottaa puheenvuoron siitä mitä itse päässään mietti mutta ihan keskeltä asiaa joten muut ei tiedä yhtään mistä hän nyt taas puhuu. Eili aivoissa ajatuksen ja sen mitä on sanottu jo ääneen rajapinta katoaa.

Yksi hyvin varhain (ehkä ensimmäisiä) esilletuleva piirre oli mutsissa ja toki hänen miehessäänkin samojen tapahtumien ja tarinoiden loputon uudelleen muistelu ja kertominen. Ensin niin että ne samat merkitykselliset asiat kerrotaan uudelleen joka kerta kun tavataan (esim 2 kk välein) sitten ne kerrotaan joka puhelussa ja sitten vielä uudestaan tavatessa samat jutut, sitten jo samalla vähänkään pidemmällä tapaamiskerralla kerrataan samat jutut jo toiseen tai jopa kolmanteen kertaan. Minun mutsilla on 4 - 5 sellaista ihan arkista asiaa mitkä hän toistaa minulle kuin "samaa levyä soittaisi" joka ikinen kerta kun käyn heillä ehkä n parin kk välein. Oikein huvittaa että jaahah taas sama tarina alkaa. Sitten on myös sellainen outo piirre tullut että hän ei koskaan ole kehunut minua mistään mutta hän ja samoin pian yhtä horisko miehensä kehuvat ihan uskomattoman pitkällisesti ja monisanaisesti erästä heille vain puolituttua naishenkilöä jossa minusta nykypäivänä ei ole mitään ihmeellistä. Joka jumalan vierailukerta kuulen nämä samat maneerit.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se verikokeista selviä. Kuvantamisella selvitetään ja niillä kognitiivisuutta mittaavilla testeillä.

HUSlabilla p-Tau, Helsingissä pyytävänä tahona usein  geriatrian poliklinikka, jonkun verran yksityisellä lähetteellä. 

Vierailija kirjoitti:

Näkyykö se verikokeissa, voiko mennä ennakoivasti itse?     Niin, noita linkkejä en availe, kun hidas netti.

Jaksat kuitenkin avata vauvapalstan joka vasta onkin hidas.

Miksi meidän muiden pitäisi sulle kertoa mitään?

Minä huomasin myös jo ehkä 5v ennen ensimmäistäkään muistitestiä äidissäni alkaneen muistisairauden tms aivojen rappeumasairauden. Ilmeni mm persoonan muutoksena, itsekeskeisyytenä, yhtäkkiä kaikki liittyi hänen mielestä jotenkin häneen, hän puhui aina vaan itsestään tai jotenkin omaan elinpiiriin liittyvistä asioista, mikään muu ei häntä jaksanut kiinnostaa tyyliin jos kerroin että olen ollut tosi kipeä ja töissä on raskasta ja olen niin uupunut onneksi on kohta kesäloma hän ei sanallakaan esim esitä lisäkysymyksiä minuun liittyen, ei osoita pienintäkään myötätuntoa, alkaa vaan puhumaan omista vaivoistaan korostaen mitä kaikkea HÄNELLÄ ON OLLUT  ja on parhaillaan. Ihan ku olisi kyse jostain kilpailusta kummalla on enemmän vaivoja ja muiden huolet on aina mitättömiä häneen verraten. Sama hyvin arkisissa jutuissa,kun ostin kumisaappaat, kerroin kuinka entisiin tuli reikä ja varpaat kastui, hän ei sano sanaakaan vaan kääntää jutun omiin kumppareihinsa milloin osti ne, mistä ja pohti paljonko ne maksoi. Sama kuvio toistuu joka hiton asiassa.

 Eräältä yhteiseltä tutultamme kuoli yllättäin mies. Yritin puhua siitä monta kertaa empatian näkökulmasta leskeä kohtaan, ei mitään reaktiota, ei mitään empatian ripettäkään "no eihän sille minkään mahda" oli kommentti ja siirsi jutun omiin ongelmiinsa. Testasin seuraavalla tapaamiskerralla häntä uudelleen surkuttelemalla lesken ja lasten ja lastenlasten surua. Äitini ei sanonut mitään jatkoi vaan omaa tekemistään, en tiedä edes kuunteliko ja kohta vähän napakalla äänellä totesi että "NO...semmostahan se elämä on" ... ikäänkuin kertoen äänenpainollaan minulle ettei jaksa kuunnella ja että lopeta nyt se lässyttäminen. Toisaalta, hän on itse 50 luvun alussa syntynyt hyvin tunnevammaiseen kulttuuriin ja kasvatukseen syntynyt ja hän on hyvin kylmä persoona ollut aina, ainakin meitä omia läheisiään kohtaan. Sitten hän saattaa surkutella loputtomasti joidenkin liki tuntemattomien kohtaloita jos se hänelle itselle sopii. Hän on sotkenut välinsä kaikkiin sisaruksiin, ignoorannut heidät elämästään. Myös muutamien muiden kanssa jotuden on ollut paljonkin tekemisissä välit ovat katkenneet mysteerisesti eikä hän edes suostu sanomaan miksi. Hän on ns hyvin yksioikoinen, hyvin mustavalkoinen ja jääräpäinen, asiat on jo niin tai näin mutta ei mitenkään muuten ja HÄN on AINA OIKEASSA. Veikkaan vielä hankalia aikoja hänen kanssaan. 

Vierailija kirjoitti:

Minä huomasin myös jo ehkä 5v ennen ensimmäistäkään muistitestiä äidissäni alkaneen muistisairauden tms aivojen rappeumasairauden. Ilmeni mm persoonan muutoksena, itsekeskeisyytenä, yhtäkkiä kaikki liittyi hänen mielestä jotenkin häneen, hän puhui aina vaan itsestään tai jotenkin omaan elinpiiriin liittyvistä asioista, mikään muu ei häntä jaksanut kiinnostaa tyyliin jos kerroin että olen ollut tosi kipeä ja töissä on raskasta ja olen niin uupunut onneksi on kohta kesäloma hän ei sanallakaan esim esitä lisäkysymyksiä minuun liittyen, ei osoita pienintäkään myötätuntoa, alkaa vaan puhumaan omista vaivoistaan korostaen mitä kaikkea HÄNELLÄ ON OLLUT  ja on parhaillaan. Ihan ku olisi kyse jostain kilpailusta kummalla on enemmän vaivoja ja muiden huolet on aina mitättömiä häneen verraten. Sama hyvin arkisissa jutuissa,kun ostin kumisaappaat, kerroin kuinka entisiin tuli reikä ja varpaat kastui, hän ei sano sanaakaan vaan kääntää jutun omiin kumppareihinsa milloin osti ne, mistä ja pohti paljonko ne maksoi. Sama kuvio toistuu joka hiton asiassa.

 Eräältä yhteiseltä tutultamme kuoli yllättäin mies. Yritin puhua siitä monta kertaa empatian näkökulmasta leskeä kohtaan, ei mitään reaktiota, ei mitään empatian ripettäkään "no eihän sille minkään mahda" oli kommentti ja siirsi jutun omiin ongelmiinsa. Testasin seuraavalla tapaamiskerralla häntä uudelleen surkuttelemalla lesken ja lasten ja lastenlasten surua. Äitini ei sanonut mitään jatkoi vaan omaa tekemistään, en tiedä edes kuunteliko ja kohta vähän napakalla äänellä totesi että "NO...semmostahan se elämä on" ... ikäänkuin kertoen äänenpainollaan minulle ettei jaksa kuunnella ja että lopeta nyt se lässyttäminen. Toisaalta, hän on itse 50 luvun alussa syntynyt hyvin tunnevammaiseen kulttuuriin ja kasvatukseen syntynyt ja hän on hyvin kylmä persoona ollut aina, ainakin meitä omia läheisiään kohtaan. Sitten hän saattaa surkutella loputtomasti joidenkin liki tuntemattomien kohtaloita jos se hänelle itselle sopii. Hän on sotkenut välinsä kaikkiin sisaruksiin, ignoorannut heidät elämästään. Myös muutamien muiden kanssa jotuden on ollut paljonkin tekemisissä välit ovat katkenneet mysteerisesti eikä hän edes suostu sanomaan miksi. Hän on ns hyvin yksioikoinen, hyvin mustavalkoinen ja jääräpäinen, asiat on jo niin tai näin mutta ei mitenkään muuten ja HÄN on AINA OIKEASSA. Veikkaan vielä hankalia aikoja hänen kanssaan. 

Nämä on narsistin piirteitä. Mun oma hirveä narsistiäiti oli samanlainen. Tai oikeastaan kymmeniä kertoja pahempi, mutta narsisti yhtäkaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkyykö se verikokeissa, voiko mennä ennakoivasti itse?     Niin, noita linkkejä en availe, kun hidas netti.

Ei tehdä oireettomille eikä alle 50-vuotiaille. 

En nyt ole tarkemmin aiheesta lukenut, mutta jos olen ymmärtänyt oikein, niin tuokin koe on vain suuntaa-antava, ettei pelkästään sen perusteella voi päätellä onko Alzheimer vai ei. 

Mielenkiintoista olisi tietää, että jos on kaikkien testien perusteella Alzheimer, voiko tämä verikoe olla silti ok. 

Ne kongnitiiviset testit on ihan huuhaata. Jos niistä ei selviä on sairaus jo tosi pitkällä. 

Ensin tulee ne pienet arjen haasteet jotka huomaa itse ja läheiset /työkaverit (jos vielä työelämässä). Esim: ihan sellaiset hupaisat, et sekoilee asioissa, puhe alkaa jostain ihan asian keskeltä puhujan tajuamatta että alkuosa jäi sanomatta ja kuuliat ei tiedä asiadta mitään jos sitä alkuosaa (asian pohjustusta) ei ole sanottu ääneen. Unohtaa sitä ja tätä,  tavarat alkaa olla aivan väärissä paikoissa tai katoaa mystisesti pienessä asunnossa. Ehkä jotkut aikuisiällä tulleet adhd oireet, et hyppii asiasta toiseen, 4/5 tekemisestä jää kesken, on vaikeuksia tehdä päätöksiä tai aloittaa, oikein mitään ei saa valmiiksi ja on vaikea ryhtyä tekemään jotain ja kun tekee siitä ei oikein tule valmista vaan hämmentää ja hämmentää ees taas. 

Loogisesta ja järjestelmällisestä ihmisestä voi tulla hyvin epälooginen ja jopa hassuja asioita tekevä ja huom! tekemisten tärkeysjärjestys voi kadota, esim eräs lähisukulainen alkoi jankuttaa ympäri vuoden kuinka verhot pitäisi vaihtaa ja harmitteli kun ei saa enää vaihdettua mut muun huushollin siivoaminen jäi tekemättä, vessat pesemättä, jääkaappi oli kamalan sotkuinen ja vanhentuneita tuotteita sai laittaa viikottain roskiin.  Joillakin tämä näkyy myös siinä että aivot ikäänkuin jumittuu johonkin tiettyyn juttuun ikäänkuin karrikoidusti "levy jää päälle levysoittimessa" jolloin muuten ihan hyvin fyysisesti pärjäävä henkilö jankuttaa samoja tai samaan aihealueeseen liittyviä juttuja loputtomiin, kerta toisensa jälkeen vaikka muistaisikin että esim naapureille tai  sukulaisille on jo puhunut asian xx monta kertaa aiemminkin mut se on pakko kelata seikkaperäisesti joka ikinen kerta uudelleen ihan kun uutena asiana, se adia ikäänkuin vaan tulee sieltä aivoista ulos. 

Myös voimakas itsekeskeisyyden ja omien asioiden ympärille käpertymisen lisääntyminen on yksi merkki noiden muiden ohella siitä että aivorappeuma on alkanut. 

Näidenkin edellä kuvaamieni ohella voi hyvinkin 5-10v vielä pärjätä itsenäisesti kotosalla, mutta ne merkit on jo nähtävillä.

Ja huom. mikään näistä ei yksittäisenä piirteenä tee kenestäkään alzheimer sairastava, vaan kokonaisuus ja oireiden (muutoksen) määrä kuvaa taudin kulkua.

Meillä puhutaan ihan liikaa iäkläiden MUISTISAIRAUDESTA, mutta se ei ole pelkkä muistia koskeva sairaus, vaan toimintakyvyn heikkenemisen sairaus. 

Mä huomaan mun työkaverissa joka jää vasta vuoden päästä eläkkeelle jo nyt aivorappeuman oireita eriryisesti väsyneenä ja stressitilanteissa. Näitä mm asioissa sekoilu, asioiden a, b ja c sekoittamista toisiinsa, toistuvaa unohtelua, joskus puhuu aivan tauotta ääneen ja itsekseenkin (tämän piirteen huomasin äidissäni kun hän alkoi oireilla), ikäänkuin ei tajua enää että ajatukset tulee suusta ulos puheena tai kun itsellä pyörii joku ajatus päässä hän alkaa kesken kaiken puhua sitä meille lähellä istuville kollegoille ääneen vaikka huomaa että ollaan syvennytty omiin töihimme. Kerrän kävi niin et olin puhelimessa niin hän vaan tulee avokonttoeissa sermille notkumaan ja alkaa kiivaasti puhua omaa asiaansa vaikka näki et mulla luuri korvalla ja puhun puhelua, siis what. Eikä hän lopettanut puhumista vaikka näki etten voi puhua hänen kanssaan, kuten normaali ihminen olisi tehnyt. Piti oikein napakkaan sanoa että "hei A..., mä oon puhelimessa, odota vähän..." sit hän katsoo pari sekuntia ihan seisahtunut ilme kasvoillaan ihan ku ei ees tajuais mitä tapahtu. Sit kun parin minuutin päästä lopetin puhelun ja kysyin mitä sulla oli, hän ei muista enää. Samoin hänen käytöshäiriöt ovat alkaneet, kilahtelee millon mistäkin = suodatin pettää, käyttäytyy joskus väsyneenä, yleensä aina loppuviikkoa kohti jopa törkeästi. Välillä puhuu meille gollegoille käskyttävään ja määräävään tyyliin kuin omille alaisilleen puhuisi mitä pitää nyt tehdä ym ym. Eli aivot ei pysy enää muuttamaan tyyliä esihenkilöstä kollegaksi. Välillä tekee myös ihan jotain toisarvoista jopa täysin hyödytöntä juttua muka kaikista tärkeänä. 

Mun äidillä tehtiin jokin ihan typerä muistitesti vasta kun muutos oli havaittu lähipiirissä jo 4-5v sitten. Edellenkin oli selvinnyt siitä kokeesta ja lausunto oli "vähäistä muistinalenemaa havaittavissa".

 Persoonallisuusmuutos oli ensimmäinen havainto, epäloogisuus, jotkut typerät höpö höpö jutut nousi ihan tärkeysjärjestyksen ykköseksi. Yhtenä päivänä oli hyvin napakasti tätä mieltä, parin päivän päästä toista mieltä eikä  ko asialla ollutkaan enää mitään väliä, eli mielipide heitteli ihan fiiliksen mukaan. Osti aina kaupasta samat ruokatarvikkeet vaikka kaapeissa oli entuudestaan täysin koskemattomana 3-5 pakettia ko tuotetta. Yhtäkkiä oli hirveä määrä eri mausteita kaapissa, jotain meiramia 4 pussia vaikkei edes käytä sitä ruokiin tai leivinjauhetta, hiivaa ja vaniljasokeria vaikkei edes leivo enää. Käyvät maaseudula kirkonkylällä n 1x vko kaupoilla, he pitää kauppalistaa jotta tulee ostettua tarpeelliset mut joka hitonnkerta kaupasta ostetaan kuitenkin kaikkea sitäkin mitä on jo kaapit puolillaan, esim erilaisia keksejä, samoin suklaata. Viimeksi käydessäni löysin hillopurkkien yms taakse piilotetun kismetin joka oli käärirty johonkin pieneen muovipussiin, päiväys oli mennyt vanhaksi 12.2024. Pistin sen roskapussiin alimmaiseksi ettei se huomaa ja vein roskat mennessäni roskikseen ettei se vaan kaivele sitä sieltä takasin. Hänellä on nimittäin tapana tarkistaa meidän lastensa vierailujen aikana roskis jotta sinne ei päädy mitään kuulumatonta koska on tarkka kierrätyksestä.