Miksi toinen saisi määrätä miten koti laitetaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaa mitä? Aikuisella ihmisellä on vapaus toimia niinkuin itselle parhaiten sopii. Jos paita on ok asettaa olohuoneessa tuolin kulmalle, eikä viikattuna kaappiin, niin tuskin siitä maapallo romahtaa.

ap

 

OSAA OLLA AIKUINEN, HUOLEHTIA TAVAROISTA JA KODISTA JA OLLA HUOMAAVAINEN.

Ei se paita mihinkään olohuoneen tuolille kuulu, ääliö!

 

Miksei kuuluisi yhtä paljon siihen kuin kaappiin? Mikä tekee kaapista sille ainoan oikean hyväksyttävän paikan?

ap

Joo, ehdottaisin, että paitaa voisi käyttää vaikka ikkunaverhona, kun ei ole päällä. Henkari vaan verhotankoon, niin yhtä mukava ripustaa siihen kuin tuolille.

Mä oon perussiisti mutta en ymmärrä naisten vainoharhaisuutta esim. tiskien kanssa. Otetaan se asetti, laitetaan sille voileipä ja voila, se helvetin lautanen on nyt saastainen ja pitää juoksuttaa tiskikoneeseen. Vaikka tiedetään, että illalla on taas leipää välipalaksi ja sitä liparetta "tarvitaan". Itse asiassa leipälautaset on muutenkin outo ilmiö - kyllä mun pöytä on niin puhdas että sille voi sen voikkarin laskea. Myös kaiken pakko-yhteensopivuus on kummallista. On kaapit täynnä jotain Muumi-astiastoa ja pölyrätin retaletta. Tai Marimekkoa. Koska, miksi? Mitä väliä? Ja maaninen leivänmurujen pyyhkiminen. Menisitte ja panisitte ukkoanne senkin ajan, mitä noihin edellä mainittuihin menee. Olis molemmat paljon tyytyväisempiä.

Sotkuinen, haiseva koti, jossa sukat ja sokeritoukat tarttuu lattiaan:

---> soita 112 ja pyydä sosiaalipäivystyksen apua.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon perussiisti mutta en ymmärrä naisten vainoharhaisuutta esim. tiskien kanssa. Otetaan se asetti, laitetaan sille voileipä ja voila, se helvetin lautanen on nyt saastainen ja pitää juoksuttaa tiskikoneeseen. Vaikka tiedetään, että illalla on taas leipää välipalaksi ja sitä liparetta "tarvitaan". Itse asiassa leipälautaset on muutenkin outo ilmiö - kyllä mun pöytä on niin puhdas että sille voi sen voikkarin laskea. Myös kaiken pakko-yhteensopivuus on kummallista. On kaapit täynnä jotain Muumi-astiastoa ja pölyrätin retaletta. Tai Marimekkoa. Koska, miksi? Mitä väliä? Ja maaninen leivänmurujen pyyhkiminen. Menisitte ja panisitte ukkoanne senkin ajan, mitä noihin edellä mainittuihin menee. Olis molemmat paljon tyytyväisempiä.

Aijaa? Kuka koskisi kaltaiseesi ääliöön?

Kompromissi löytynee jostain haisevan kaatopaikan ja tuoksukynttilöiden ja ruusutapettien seasta. 

Vierailija kirjoitti:

Mä oon perussiisti mutta en ymmärrä naisten vainoharhaisuutta esim. tiskien kanssa. Otetaan se asetti, laitetaan sille voileipä ja voila, se helvetin lautanen on nyt saastainen ja pitää juoksuttaa tiskikoneeseen. Vaikka tiedetään, että illalla on taas leipää välipalaksi ja sitä liparetta "tarvitaan". Itse asiassa leipälautaset on muutenkin outo ilmiö - kyllä mun pöytä on niin puhdas että sille voi sen voikkarin laskea. Myös kaiken pakko-yhteensopivuus on kummallista. On kaapit täynnä jotain Muumi-astiastoa ja pölyrätin retaletta. Tai Marimekkoa. Koska, miksi? Mitä väliä? Ja maaninen leivänmurujen pyyhkiminen. Menisitte ja panisitte ukkoanne senkin ajan, mitä noihin edellä mainittuihin menee. Olis molemmat paljon tyytyväisempiä.

Pöytä oli puhdas, kunnes klähmit sen voileivälläsi. Se ei ole puhdas enää ja esim kumppanin työoaperit sotkeutuu siinä rasvaan.

Lautanen koneeseen kun se on käytetty. Otat uuden kaapista kun tarvitset. Paljonko muuten napostelet aterioiden välissä, onko kertynyt läskiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon perussiisti mutta en ymmärrä naisten vainoharhaisuutta esim. tiskien kanssa. Otetaan se asetti, laitetaan sille voileipä ja voila, se helvetin lautanen on nyt saastainen ja pitää juoksuttaa tiskikoneeseen. Vaikka tiedetään, että illalla on taas leipää välipalaksi ja sitä liparetta "tarvitaan". Itse asiassa leipälautaset on muutenkin outo ilmiö - kyllä mun pöytä on niin puhdas että sille voi sen voikkarin laskea. Myös kaiken pakko-yhteensopivuus on kummallista. On kaapit täynnä jotain Muumi-astiastoa ja pölyrätin retaletta. Tai Marimekkoa. Koska, miksi? Mitä väliä? Ja maaninen leivänmurujen pyyhkiminen. Menisitte ja panisitte ukkoanne senkin ajan, mitä noihin edellä mainittuihin menee. Olis molemmat paljon tyytyväisempiä.

Aijaa? Kuka koskisi kaltaiseesi ääliöön?

Tais osuu ja upota :-) Oot siis sellainen leipälautasen raivotiskaaja, ja ihan turhaan. Kyllä se odottelee iltaan asti että laitat sen tiskikoneeseen. Ja et vastannut kysymyksiini, koska - sallinet mun arvata - et osannut tai kerinnyt. Koska sulla on niin kiire silittää tiskirättejä ja nalkuttaa ukolle, kun se vahingossa toi Rainbow-vessapaperia, vaikka "teidän kodissa" käytetään vain ja ainoastaan mamman hyväksymää Lambia. 

Onneksi aika harvoin kahta ihan ääripäätä on saman katon alla asustamassa, kuten minimalisti ja sottapytty.

Ja ennen kuin muuttaa asumaan kenenkään kanssa, kannattaisi kyllä käydä vilkaisemassa sitä toisen kotia, miltä hänen luonaan näyttää, ettei tule sitten isoja yllätyksiä, kun muutetaan yhteen.

Itse en tietynlaisessa kodissa viihtyisi lainkaan, tunnen jo tarkasti oman makuni, sisustustyylini ja siisteysvaatimukseni,  ja jos näkisin niiden vastaisia asioita deittini luona, niin se olisi auttamatta viesti siitä, että tulisi ongelmia yhteisasumisen järjestelyissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon perussiisti mutta en ymmärrä naisten vainoharhaisuutta esim. tiskien kanssa. Otetaan se asetti, laitetaan sille voileipä ja voila, se helvetin lautanen on nyt saastainen ja pitää juoksuttaa tiskikoneeseen. Vaikka tiedetään, että illalla on taas leipää välipalaksi ja sitä liparetta "tarvitaan". Itse asiassa leipälautaset on muutenkin outo ilmiö - kyllä mun pöytä on niin puhdas että sille voi sen voikkarin laskea. Myös kaiken pakko-yhteensopivuus on kummallista. On kaapit täynnä jotain Muumi-astiastoa ja pölyrätin retaletta. Tai Marimekkoa. Koska, miksi? Mitä väliä? Ja maaninen leivänmurujen pyyhkiminen. Menisitte ja panisitte ukkoanne senkin ajan, mitä noihin edellä mainittuihin menee. Olis molemmat paljon tyytyväisempiä.

Aijaa? Kuka koskisi kaltaiseesi ääliöön?

Tais osuu ja upota :-) Oot s

Sinähän se täällä päivät pääskytysten riehut inkkelinä naisen puutteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon perussiisti mutta en ymmärrä naisten vainoharhaisuutta esim. tiskien kanssa. Otetaan se asetti, laitetaan sille voileipä ja voila, se helvetin lautanen on nyt saastainen ja pitää juoksuttaa tiskikoneeseen. Vaikka tiedetään, että illalla on taas leipää välipalaksi ja sitä liparetta "tarvitaan". Itse asiassa leipälautaset on muutenkin outo ilmiö - kyllä mun pöytä on niin puhdas että sille voi sen voikkarin laskea. Myös kaiken pakko-yhteensopivuus on kummallista. On kaapit täynnä jotain Muumi-astiastoa ja pölyrätin retaletta. Tai Marimekkoa. Koska, miksi? Mitä väliä? Ja maaninen leivänmurujen pyyhkiminen. Menisitte ja panisitte ukkoanne senkin ajan, mitä noihin edellä mainittuihin menee. Olis molemmat paljon tyytyväisempiä.

Pöytä oli puhdas, kunnes klähmit sen voileivälläsi. Se ei ole puhdas enää ja esim kumppanin työoaperit sotkeutuu si

Mitä vit*n rasvaa ;-) Osaan voidella leivän kuten aikuinen. Ja kumppani selatkoon papereitaan työhuoneessa tai, toki, jos haluaa, keittiöpöydän ääressä. Eiköhän se näe, jos pöytä on rasvainen - mitä se tosin ei ole. Mutta joo, kun on lusikalla annettu, vaikea ottaa kauhalla, ääliö. 

Vierailija kirjoitti:

Se että tavaroilla on tietty paikka ja kaikki huushollissa asuvat vievät ne tavarat paikoilleen on HUOMAAVAISUUTTA.

MIkään ei ole niin epäkohteliasta ja alentuvaa kuin pakottaa toinen jatkuvasti miettimään, missä sottapytty on mahtanut viimeksi käyttää saksia/rautakankea/mattopiiskaa jne. Tai mitä reittiä hän on kulkenut autotallin ovelta nukkumaan ja mihin siihen reitin varrelle se autotallin avain on mahtanut päätyä.

Tai joka helkutin aamu etsiä sille sottapytylle rahapussi, puhelin, auton avain ja läppärilaukku - kun ensin on huolehtinut ne alaikäiset tavaroineen lähtövalmiiksi.

 

Mitä ihmettä? Joku oikeasti etsii aikuiselle toimintakykyiselle ihmiselle töihinlähtöä varten lompakon ja autonavaimen? Kyllä tuollaiset kuuluu itse huolehtia. Korkeintaan voi vastata, jos toinen kysyy, että ootko nähnyt mun puhelinta. Mutta eihän sottapytty koskaan opi huolehtimaan tavaroistaan, jos puoliso aina kaivaa ne kaikki valmiiksi. Sitten kun muutaman kerran myöhästyy töistä puhelimen etsimisen takia, voi alkaa kiinnostaa keksiä tavaroille paikat. Mulla nuo perus lähtötavarat sijaitsevat aina eteisessä valmiina olevassa laukussa, josta ne eivät poistu muuten kuin tarvittaessa esim. puhelin silloin kun sitä käytetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon perussiisti mutta en ymmärrä naisten vainoharhaisuutta esim. tiskien kanssa. Otetaan se asetti, laitetaan sille voileipä ja voila, se helvetin lautanen on nyt saastainen ja pitää juoksuttaa tiskikoneeseen. Vaikka tiedetään, että illalla on taas leipää välipalaksi ja sitä liparetta "tarvitaan". Itse asiassa leipälautaset on muutenkin outo ilmiö - kyllä mun pöytä on niin puhdas että sille voi sen voikkarin laskea. Myös kaiken pakko-yhteensopivuus on kummallista. On kaapit täynnä jotain Muumi-astiastoa ja pölyrätin retaletta. Tai Marimekkoa. Koska, miksi? Mitä väliä? Ja maaninen leivänmurujen pyyhkiminen. Menisitte ja panisitte ukkoanne senkin ajan, mitä noihin edellä mainittuihin menee. Olis molemmat paljon tyytyväisempiä.

Aijaa? Kuka koskisi kaltaiseesi ääliöön?

Inkkeli ;-) Eikös ne oo tällä palstalla miehiä? Viimeksi kun katsoin, ihan nainen olin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että tavaroilla on tietty paikka ja kaikki huushollissa asuvat vievät ne tavarat paikoilleen on HUOMAAVAISUUTTA.

MIkään ei ole niin epäkohteliasta ja alentuvaa kuin pakottaa toinen jatkuvasti miettimään, missä sottapytty on mahtanut viimeksi käyttää saksia/rautakankea/mattopiiskaa jne. Tai mitä reittiä hän on kulkenut autotallin ovelta nukkumaan ja mihin siihen reitin varrelle se autotallin avain on mahtanut päätyä.

Tai joka helkutin aamu etsiä sille sottapytylle rahapussi, puhelin, auton avain ja läppärilaukku - kun ensin on huolehtinut ne alaikäiset tavaroineen lähtövalmiiksi.

 

Mitä ihmettä? Joku oikeasti etsii aikuiselle toimintakykyiselle ihmiselle töihinlähtöä varten lompakon ja autonavaimen? Kyllä tuollaiset kuuluu itse huolehtia. Korkeintaan voi vastata, jos toinen kysyy, että ootko nähnyt mun puhelinta. Mutta eihän sottapytty ko

Kyllä niistä kaikista muostakin kodin tavaroista kuuluu huolehtia. Sitähän tässä on ketjullimem nyt jankutettu.

On minullakin selkeät paikat missä omat tavarani on. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kodin siiteyteen tai sisustukseen ei ole olemassa mitään Kotilakia, joka määräisi paidan sinne kaappiin tuolin reunan sijaan. 

ap

 

On olemassa useitakin lakeja koskien sitä, miten kodissa siivotaan, miten jätteet käsitellään, millaista meteliä saa kodissa pitää ja miten ihmisiä kodissa kohdellaan jne jne jne jne. Se sun mielikuvituskumppani toki on nyt muovia (ja oma käsi), mutta kun nyt pyrit kuitenkin aikuisten asioista keskustelemaan niin tuodaan nuo nyt sitten esille.

Kuulostat rentouttavalta seuralta. Keskustelun aiheena ei ole naapureille kuuluva metelöinti tai pihalla lojuvat romuautot. 

ap

 

Sinä kuulostat typerältä haisevalta sialta.

Ite oot.

ap

Onko karju vai emakko?

Vierailija kirjoitti:

Mä oon perussiisti mutta en ymmärrä naisten vainoharhaisuutta esim. tiskien kanssa. Otetaan se asetti, laitetaan sille voileipä ja voila, se helvetin lautanen on nyt saastainen ja pitää juoksuttaa tiskikoneeseen. Vaikka tiedetään, että illalla on taas leipää välipalaksi ja sitä liparetta "tarvitaan". Itse asiassa leipälautaset on muutenkin outo ilmiö - kyllä mun pöytä on niin puhdas että sille voi sen voikkarin laskea. Myös kaiken pakko-yhteensopivuus on kummallista. On kaapit täynnä jotain Muumi-astiastoa ja pölyrätin retaletta. Tai Marimekkoa. Koska, miksi? Mitä väliä? Ja maaninen leivänmurujen pyyhkiminen. Menisitte ja panisitte ukkoanne senkin ajan, mitä noihin edellä mainittuihin menee. Olis molemmat paljon tyytyväisempiä.

Sanopa tuo mun eksälle. Tämä tapaus tuli töistä kotiin kun minulla oli ollut vapaapäivä. Mies teki itselleen voileivän ja alkoi syödä sitä pöydän ääressä. Oli jostain syystä pahalla tuulella, ja päätti alkaa nalkuttamaan siitä, kuinka en muka siivoa kotona tarpeeksi. Pyysin miestä näyttämään, että missä kotona on muka sotkuista. Mies osoitti leivänmuruja jotka tulivat juuri hänen tekemästään leivästä. Olisi pitänyt potkia se pihalle jo silloin. 

Mä oon perussiisti mutta en ymmärrä naisten vainoharhaisuutta esim. tiskien kanssa. Otetaan se asetti, laitetaan sille voileipä ja voila, se helvetin lautanen on nyt saastainen ja pitää juoksuttaa tiskikoneeseen. Vaikka tiedetään, että illalla on taas leipää välipalaksi ja sitä liparetta "tarvitaan". Itse asiassa leipälautaset on muutenkin outo ilmiö - kyllä mun pöytä on niin puhdas että sille voi sen voikkarin laskea. Myös kaiken pakko-yhteensopivuus on kummallista. On kaapit täynnä jotain Muumi-astiastoa ja pölyrätin retaletta. Tai Marimekkoa. Koska, miksi? Mitä väliä? Ja maaninen leivänmurujen pyyhkiminen. Menisitte ja panisitte ukkoanne senkin ajan, mitä noihin edellä mainittuihin menee. Olis molemmat paljon tyytyväisempiä.

Kyllä meidän taloudessa on noista kaikista asioista huolimatta myös seksiä. Ovat ihan eri asioita.

Mies on itsekin siisti. On oppinut lapsuuskodissaan jo siistiksi. Hän on tarttunut imuriinkin, jos minä en ole viitsinyt yms. Leipälautaset on meillä käytössä, eikä mies ole koskaan huomauttanut siitä tai edes kysynyt, minkä takia sellaisia on. Sillä saa vaikka ulos terassille ne aamupalaleivät kätevästi kannettua, ja mieskin sellaista harrastaa.

Sisustusratkaisut olen pääasiassa minä päättänyt, mutta myös mies on sanansa sanonut asioissa, vaikka minä se ehdottelija aina yleensä olenkin. Jos hän on täysin jotain asiaa vastaan, niin en ole kyllä yksin tahtoani läpi saanut. Mutta 95% on miehelle kelvannut kaikki ehdotukset kodin suhteen.

Jos jo tällaisissa asioissa on sukset ristissä toisen kanssa, niin ehkä sitten on väärän tyypin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Luonnonjärjestys. Kun muutetaan yhteen, nainen tekee siitä kodin. Miehen kalut, koneet ja pelit eivät vain mahdu jostain syystä, tämä on tullut todistettua aika monta kertaa. Poikkeuksena yksi OKT, jonne miehen sohvakalusto sai tulla ja jäädä.

 

Ei tällä nyt niin paljoa väliä miehille ole ja jos sillä säilyy kotirauha (muusta puhumattakaan), niin varsinkin seksin säilyessä vähintään nykytasollaan, niin OK. Mutta olisihan se kiva, kun naisetkin tämän tunnistaisivat ja sen, että kaikkialla ei tarvitse olla koristetyynyjä.

Joo, ne helvetin koristetyynyt joita ei saa rypistää, joihin ei saa koskea tai joihin ei saa edes nojata. Mikä ihme siinä on, että niitä on oltava sohva ja sänky täynnä? Ja se "tyylikkäästi" sohvan käsinojan päälle heitetty torkkupeitto. Tai siinä "söpössä" tuohikorissa oleva huopa. Ei mun mielestä nuo mitenkään lisää kodin viehätysvoimaa, ovat tiellä vaan ja v*tuttavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnonjärjestys. Kun muutetaan yhteen, nainen tekee siitä kodin. Miehen kalut, koneet ja pelit eivät vain mahdu jostain syystä, tämä on tullut todistettua aika monta kertaa. Poikkeuksena yksi OKT, jonne miehen sohvakalusto sai tulla ja jäädä.

 

Ei tällä nyt niin paljoa väliä miehille ole ja jos sillä säilyy kotirauha (muusta puhumattakaan), niin varsinkin seksin säilyessä vähintään nykytasollaan, niin OK. Mutta olisihan se kiva, kun naisetkin tämän tunnistaisivat ja sen, että kaikkialla ei tarvitse olla koristetyynyjä.

Joo, ne helvetin koristetyynyt joita ei saa rypistää, joihin ei saa koskea tai joihin ei saa edes nojata. Mikä ihme siinä on, että niitä on oltava sohva ja sänky täynnä? Ja se "tyylikkäästi" sohvan käsinojan päälle heitetty torkkupeitto. Tai siinä "söpössä" tuohikorissa oleva huopa. Ei mun mielestä nuo mitenkään lisää ko

Miksi sitten sellaisen kanssa olet, joka tykkää tuollaisista?

Vierailija kirjoitti:

Mä oon perussiisti mutta en ymmärrä naisten vainoharhaisuutta esim. tiskien kanssa. Otetaan se asetti, laitetaan sille voileipä ja voila, se helvetin lautanen on nyt saastainen ja pitää juoksuttaa tiskikoneeseen. Vaikka tiedetään, että illalla on taas leipää välipalaksi ja sitä liparetta "tarvitaan". Itse asiassa leipälautaset on muutenkin outo ilmiö - kyllä mun pöytä on niin puhdas että sille voi sen voikkarin laskea. Myös kaiken pakko-yhteensopivuus on kummallista. On kaapit täynnä jotain Muumi-astiastoa ja pölyrätin retaletta. Tai Marimekkoa. Koska, miksi? Mitä väliä? Ja maaninen leivänmurujen pyyhkiminen. Menisitte ja panisitte ukkoanne senkin ajan, mitä noihin edellä mainittuihin menee. Olis molemmat paljon tyytyväisempiä.

 

Kyllä meidän taloudessa on noista kaikista asioista huolimatta myös seksiä. Ovat ihan eri asioita.

Mies on itsekin siisti. On oppinut lapsuuskodissaan jo siistiksi. Hän

No, kai teillä sentään on Marimekko-tekstiilit ja Muumi-mukit? Ja koristetyynyt ja torkkupeitot ja välikausiverhot? En tiedä, jotenkin tuollainen tolkuton koristelu tuntuu oudolta. Jos sun ukkos haluaisi oman, kulahtaneen nojatuolin olohuoneeseen - kerropa, onnistuisiko vai lähtiskö se suitsait kierrätykseen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Nähdä jonkun paita tuolin reunalla? Ei haittaisi.

ap"

 

Älä vaihda aihetta. Ei paita, vaan LIKAISET KALSARIT. Niistä oli kyse. Ja sen tuolin reunalla johon sinun on tarkoitus kahvipöytään mennä istumaan.

Sinähän ne paskakalsaris toit keskusteluun, ei kukaan meistä normaaleista.

On keskusteltu siitä ettei ketään voi haitata vaate tuolilla. Vaan entä jos se vaate ei olekaan siisti paita, vaan puolison likaiset kalsarit? Saako vaatia viemään ne pois? 😂 

Vastaushan on selvä, kyllä ja täytyykin. Mutta ap ei pysty sanomaan sitä, koska jankuttaa päinvastaista.

Likaiset kalsarit on ilmiselvä asia. Pitää laittaa pyykkikoriin. Paita saa olla tuolin nojalla.

ap