Onko joidenkin tuntemiesi parien ero tullut ihan täysin puskista?

Jos parisuhde kuolee hitaasti niin harvemmin siitä mitään merkkejä varmaan ulkopuolisille näkyy. Kun kyläillessä jne pyritään kuitenkin pitämään kulisseja yllä ja olemaan parhain versio itsestä. Saattaa olla että on pitkään sinnitelty ja koitettu katsoa jos vielä toivoa olisi. On näitä ns yllätyseroja omille tutuillekin sattunu, mutta yllätys se on yleensä ainoastaan meille ulkopuolisille.

Yleensä parit yrittävät pitää ongelmat liiton sisäisinä asiona ja onhan se ihan tavallista: Kuka nyt kertoisi lähimmilleenkään vaikeuksista, joihin ei liity esimerkiksi väkivaltaa? Kyse ei ole kulissien ylläpitämisestä vaan siitä, että viimeiseen asti yritetään. Ja jos eroava  sanoo, että näin nyt vain kävi, tai että kasvettiin erilleen, koettakaa nyt ymmärtää, että se tarkoittaa: Teille ei asia kuulu! 

Sisko jakanut muillekin, jäänyt kiinni, eikä kehtaa myöntää.

Ilmeisesti meidän. Ulospäin täydellistä elämää ja kaunis perhe, sisältä mätää. Oleelliset ihmiset ymmärtää, ne jotka ei eläköön omissa käsityksissään.

on

On

Täytyy kysyä miksi ne muut ovat shokissa. Miksi he ovat olettaneet jonkun suhteen pysyvän. Nykyään päinvastoin pitäisi olla yllättynyt jos joillain suhde kestää. Ei ulospäin näyttävältä voi mitään päätellä.

Itse en yrittänyt viimeiseen asti, vaan salaamisen syy oli juurikin se, että kukaan ei alkaisi neuvomaan, sekaantumaan tai yrittämään kääntää päätäni. Kun erosta oli jo aikaa useita kuukausia, niin korkeintaan äidit elätteli paluuta yhteen. 

Mun veljen ero tuli ihan puskista. Siinä kohtaa menetin uskoni rakkauteen :D  Mutta palasivat about vuoden jälkeen takaisin yhteen ja perhe koossa taas <3 <3

Nyt en ymmärrä miksi teitä läheisiä haittaa että he luopuvat talosta ja mökistä? 

Vierailija kirjoitti:

Mun veljen ero tuli ihan puskista. Siinä kohtaa menetin uskoni rakkauteen :D  Mutta palasivat about vuoden jälkeen takaisin yhteen ja perhe koossa taas <3 <3

Tämä oli siis ulkopuolisille tärkeäkin asia. 

Kolmen "kuin luodut toisilleen" pariskunnan erot tulleet puskista. En enää usko satumaisiin suhteisiin.

On. Tasapainoinen ja mukava viiskymppinen pariskunta jotka harrastuspiireistä tuttuja. Silläkin tavalla hyvin suomalaisia, että nainen simpsakka ja nätti ja liikunnallinen, mies vähän möhömaha sohvaperuna, joka on leppoisa ja kiva muuten paitsi humalassa muuttuu öykkärimäiseksi. Ja kappas vain tämä möhömaha meni ja iski 55-vuotiaana 26-vuotiaan täysin missinmitoissa olevan akateemisen naisen, erosi vaimostaan ja muutti yhteen ja pikaisesti naimisiinkin uuden naisen kanssa. Missään tapauksessa mies ei ole naisen tasoa, mutta ovat pysyneet yhdessä ja vuoden kuluttua avioitumisesta saivat vielä vauvankin.

Vierailija kirjoitti:

Nyt en ymmärrä miksi teitä läheisiä haittaa että he luopuvat talosta ja mökistä? 

Materia kiinnostaa monia. Ehkä päästy siivellä nauttimaan mökkeilystä. 

Ei, mutta päinvastoin on pareja joista arveli että eroavat muutaman vuoden päästä ja ovat yhä yhdessä 30 v jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun veljen ero tuli ihan puskista. Siinä kohtaa menetin uskoni rakkauteen :D  Mutta palasivat about vuoden jälkeen takaisin yhteen ja perhe koossa taas <3 <3

 

Tämä oli siis ulkopuolisille tärkeäkin asia. 

 

Eiks tää ookaan keskustelupalsta? 🤔

Sukulaisille tuli vanhempieni ero yllätyksenä. Me koko perhe opittiin näyttelemään niin hyvin aivan normaalia perhettä. Kotona neljän seinän sisällä oltiin kaikkea muuta, äiti ja isä ei olleet minkäänlaisissa puheväleissä. Sukujuhlissa oli helppo sulautua porukkaan eikä kukaan kiinnittänyt huomiota kun juttelivat iloisesti vieraille, mutta tarkasti katsoivat että pysyvät eri huoneissa. Osa sukulaisista sanoi suoraan että mitä tuskaa aiheutatte lapsillekin eroamalla. Voi kulkaa, se oli vain ja ainoastaan helpotus että sen sairaan perheen yhteiselo loppui. 

Vierailija kirjoitti:

On. Tasapainoinen ja mukava viiskymppinen pariskunta jotka harrastuspiireistä tuttuja. Silläkin tavalla hyvin suomalaisia, että nainen simpsakka ja nätti ja liikunnallinen, mies vähän möhömaha sohvaperuna, joka on leppoisa ja kiva muuten paitsi humalassa muuttuu öykkärimäiseksi. Ja kappas vain tämä möhömaha meni ja iski 55-vuotiaana 26-vuotiaan täysin missinmitoissa olevan akateemisen naisen, erosi vaimostaan ja muutti yhteen ja pikaisesti naimisiinkin uuden naisen kanssa. Missään tapauksessa mies ei ole naisen tasoa, mutta ovat pysyneet yhdessä ja vuoden kuluttua avioitumisesta saivat vielä vauvankin.

Onnen voi löytää vanhanakin. Silloin, sen enempää kuin muulloinkaan, ei ole mitään takuita, että se kestää.

Eniten ihmetyttää ne parit joissa toinen on pettänyt, asuvat hetken erillään ja sitten palataan yhteen. Onko erillään asuminen muutaman kuukauden joku rangaistus, kun se on kärsitty jatketaan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Kyllä. Samanikäiset ja mies jumaloi vaimoaan. Elätti kun vaimon tulot minimaaliset. Vaimolla sairaus joka eteni ja mies löysi uuden. Sen pituinen se. Lapset oli teinejä kun erosivat. Toisaalta ymmärrän miestä sillä nainen ei lopulta puhunut kuin sairaudestaan. Se täytti hänen elämänsä. Mies oli jatkuvasti töissä.