Lue keskustelun säännöt.
Synnytyksen jälkeinen ompelu puuduttamatta?
22.08.2025 |
Paljonko tätä edelleen tapahtuu!?
Kuinka moni on kokenut tämän ja milloin ja missä synnytit?
Minua raivostuttaa ja olen todella järkyttynyt, että näin voi olla. Verkosta löytänyt valtavasti kertomuksia.
Miten voi olla edes mahdollista, että se tikkauksen suorittaja ei tule ajatelleeksi, että neulan työntäminen välilihaan tai häpyhuuliin on todennäköisesti aivan sairaan kivuliasta? Monet naiset kertovat tämän olleen suurin kipu koko synnytyksessä.
Tiedän että monet ovat allergisia minkälaiselle tahansa feministiselle analyysille, mutta itse ajattelisin tämän puuduttamatta tikkaamisen perustuvan ainakin jollain tasolla siihen, että naista/synnyttäjää ei kunnolla pidetä todellisena ihmisenä. Jokin alitajuinen ajatus, että ei sillä ole väliä kuin se on "vain" nainen. Joskushan ajateltiin mm. että kalat eivät tunne kipua. Ei kai sitten nainenkaan, koska sekin "alempi olento".
Mutta olen myös miettinyt, että onkohan joissakin tapauksissa kyse ollut siitä, että synnyttänyt ei ole osannut ilmaista, että nyt sattuu ja pyytää puudutetta. Vaan on jotenkin alistunut hiljaa toimenpiteeseen?
Onko edelleen Suomessa mahdollista, että tikkaus alkaa, sattuu jumalattomasti, tikattava sanoo että sattuu ja pyytää puudutetta, mutta sitä ei suostuta antamaan? Minusta näissä tilanteissa pitäisi huutaa ja kiljua ja kieltää tikkaaminen. Mutta en tiedä sitten... Ehkä siinä helposti vain sitten alistuu ja nöyrtyy tilanteeseen. Ehkä koska pelkää että vastaansanominen johtaa "kostoon"?
Pitäisi saada 100% varmuus sille, että joka ainut synnyttänyt nainen saa puudutteen ennen ompelua.
Tämä vaatisi jonkinlaisen yhteiskunnallisen kampanjan. Oma hashtag. Ja sivusto, jossa kerättäisiin nimenomaan tämän kokeneilta kertomuksia ja myös videoita, jos jotkut olisivat niin rohkeita, että haluaisivat kasvonsa näyttää. Minusta pitäisi myös melkein alkaa nimetä nimeltä kätilöitä tai lääkäreitä, jotka näin ovat toimineet. Koska tuntuu, etteivät viralliset valitukset sinänsä johda mihinkään.
Kommentit (408)
Vierailija kirjoitti:
osaako kukaan antaa ns vinkkejä miten pitää puolensa pelkopolilla? pelottaa että jäädyn ja he käyttävät sitä hyväksi ja siitä sitten sanovat että et saa sektiota vaan alateitse pakko. Jäätymistä pelkään koska sairaala ympäristö saa aina jotenkin kipsiin
Ehkä sinun kannattaisi treenata monta kertaa kaikki se mitä haluat sanoa. Kaikki perustelusi ja ajatuksesi asiasta siis. Voisit esimerkiksi treenata näitä puheenvuoroja jonkun tutun kanssa, jos tällainen vapaaehtoinen löytyy. Tällä tavalla olisit jo monta kertaa sanonut sen mitä haluat sanoa ihan oikealle ihmiselle, niin se olisi pelkopolillakin sitten helpompaa.
Mielestäni kannattaa siis etukäteen harjoitella ja valmistella puheenvuoro, niin ehkä se sitten tulisi sieltä automaattisesti, vaikka tulisikin jäätymisolo.
Itse en ole käynyt pelkopolilla. Toivoisi kyllä, että nimenomaan siellä osattaisiin ottaa huomioon myös tuo, että monille koko sairaalaympäristö on vaikea.
Toivottavasti joku sellainenkin vielä vastaa, joka pelkopolilla käynyt.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulin että eräs nainen oli ollut pelkopolilla ja hänet oli ottanut vastaan vanhempi mieslääkäri joka oli ykskantaan todennut naista kuunneltuaan että alakautta synnytetään.
Silti tämä vaikka naisella traumaattisia kokemuksia aiemmin.. miksi paikan nimi on pelkopoli jos siellä ei huomioida sitä pelkoa sitten?! ja miksi MIES saa päättää että synnytät niin tai näin, ei mies voi tietää pohjimmiltaan mitä on esim. sairaalloinen synnytyspelko tai trauma tausta synnytyksestä.
Onkohan laskelmoitua että pelkopoli aika on niin kovin myöhään.. silloin ei nimittäin ainakaan suomessa enää keskeytystä saa. Todella kovasti pelkäävien olisi hyvä päästä polille jo ennen viikkoa 9 jotta he voisivat päättää jatkavatko raskautta vaiko eivät
Ajatellaan lapsen parasta, sektiolla on riskinsä ja synnytyksessä voi tuntee kipua enemmän tai vähemmän. Nykyään kyllä saa monenlaista kivun lievitystä verrattuna aiempaan sukupolveen. Itselläni auttoi Ceridal voitelu päivittäin raskaana ollessa (tätä kätilö suositteli) ja en revennyt niin että olisi pitänyt laittaa tikkiä. Tosin synnytys kesti pitkään niin paikat ehti venyä jos näin voi ajatella.
Onko kukaan näistä valituksen jos näin on käynyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko että tuo on mikään sukupuoli kysymys. Suomessa on kivunhoito ylipäätään ihan perseellään. Tehdään vaikka mitä toimenpiteitä ilman puudutusta koska "nyt saattaa vähän nipistää" Mä olen varmasti hoitohenkilökunnan mielestä raivostuttava potilas mutta jos mulle jotain joudutaan tekemään se tehdään kunnon lääkityksen kanssa tai muhun ei kosketa.
Vierailija kirjoitti:
osaako kukaan antaa ns vinkkejä miten pitää puolensa pelkopolilla? pelottaa että jäädyn ja he käyttävät sitä hyväksi ja siitä sitten sanovat että et saa sektiota vaan alateitse pakko. Jäätymistä pelkään koska sairaala ympäristö saa aina jotenkin kipsiin
Sanot että sektio ja sillä selvä. Et anna edes mahdollisuutta heille yrittää ottaa asiaa sen enempää puheeksi. Jos yrittävät niin jankutat vaan siihen päälle että sektio eikä tästä tarvitse tämän enempää puhua.
En tiedä pitääkö tämä paikkansa mutta kuulin erään puolitutun sanoneen että se on sektio tai abortti. Kuulemma toimi ja sai mitä halusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei synnytyksissä ollut mitään muuta inhottavaa kuin supistukset. En edes huomannut mitään repeytymistä. Oli lievä enkä saanut lievitystä.
Nykynaiset ne pelkää kaikenlaista. Ei uskalleta synnyttääkään. Miettikää että joskus ei ollut mitään puudutuksiakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko että tuo on mikään sukupuoli kysymys. Suomessa on kivunhoito ylipäätään ihan perseellään. Tehdään vaikka mitä toimenpiteitä ilman puudutusta koska "nyt saattaa vähän nipistää" Mä olen varmasti hoitohenkilökunnan mielestä raivostuttava potilas mutta jos mulle jotain joudutaan tekemään se tehdään kunnon lääkityksen kanssa tai muhun ei kosketa.
Mielestäni on erittäin vahvat perusteet väittää, että tämä on erittäinkin sukupuolittunut kysymys.
HS:n artikkeli 14.8.2024: "Laaja vertailu: Naisten kipuja vähätellään terveydenhuollossa".
Sitaatti artikkelista:
"Yhden tutkimuksen datajoukossa oli yli 17 000 potilasta. Miehistä 47 prosenttia sai särkylääkereseptin, naisista 38 prosenttia."
Toinen sitaatti:
"Psykologit vertailivat yhteensä 21 851 potilaan saamia hoitoja. Potilaat olivat tulleet sairaaloihin kivun vuoksi.
Potilastiedoissa oli mainittu potilaan ikä ja sukupuoli, raportoitu kivun taso ja se, mitä potilas sairasti. Mukana olivat myös tiedot siitä, kuinka usein potilas oli vieraillut ensiavussa ja se, mitä lääkkeitä potilaalle määrättiin.
Vertailu paljasti tutkijoiden mukaan sukupuoleen liittyvän harhan siinä, kuinka vakavasti naisten valitukset otetaan. Naispotilaille määrättiin vähemmän kipulääkitystä miehiin verrattuna. Sukupuolten ero oli johdonmukainen.
Hoitojen eroja ei voitu yhdistää mihinkään muuhun muuttujaan. Vain potilaan sukupuoli ratkaisi, kirjoittavat tutkijat.
Kolmas sitaatti:
"Toisessa tutkimuksen osiossa samat tutkijat esittelivät 109 sairaanhoitajalle potilaan, jolla oli vaikea selkäkipu.
Vain potilaan sukupuolta vaihdettiin. Muut tekijät pysyivät samoina.
Kun potilaana oli nainen, osallistujat arvioivat kivun voimakkuuden keskimäärin alhaisemmaksi. Naisten kivun määräksi arvioitiin sadan asteikolla 72/100. Jos potilas oli mies, kipu arvioitiin pahemmaksi, keskimäärin 80/100."
Aiheesta on myös kirjoja.
Elinor Cleghorn: Sairas ja viallinen (Unwell Women). Miten lääketiede on kohdellut naisia kaltoin ja kuinka naiset ovat edelleen sairauksien suhteen eriarvoisessa asemassa.
Caroline Criado Pérez: Näkymättömät naiset - Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille (Invisible Women: Data Bias in a World Designed for Men)
Näkisin siis tilanteen olevan erittäin voimakkaasti sukupuolikysymys. Kuten täällä usein mainittukin, tehtäisiinkö penikselle jotain emättimen ompelun kaltaisia operaatioita puuduttamatta milloinkaan? Otettaisiinko terskasta koepala puuduttamatta?
Olet siinä oikeassa kylläkin, että verrattuna moniin muihin Euroopan maihin Suomessa kivunlievitystä pihtaillaan jollain tasolla yleisestikin. Saksassa saa jopa kevytnukutuksia toimenpiteisiin helposti. Suomessa taas nukutusta pidetään täysin liioitteluna. Ruotsissa hammaslääkärissä puudutus on ilmeisesti automaatio, mutta Suomessa edelleen joskus erikseen kysytään haluatko.
Eli siis: vaikka Suomessa miehetkin saavat vähemmän kivunlievitystä kuin muissa maissa, niin naisilta kivunlievitystä evätään miehiä enemmän.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan näistä valituksen jos näin on käynyt?
Luultavasti valituksia näistä tehdään hyvin vähän. Asia ehkä ahdistaa liikaa muutenkin ja valitus tuntuisi sen ahdistuksen aktivoinnilta. Tai sitten ajatellaan, että nyt se on ainakin ohi. Tai on ehkä totuttu, jos muutenkin on joskus terveydenhuollossa kohdeltu kaltoin ja alettu pitää sitä "normina". Tai pelätään jotenkin seuraamuksia (joita ei kyllä voi edes tulla, ainahan on oikeus valittaa).
Eli se valitus ei ole mikään dramaattinen toimenpide. Sairaaloilla on näihin selkeät ohjeet ja kanavat. Ja jokainen valitus veisi asiaa parempaan suuntaan. Eli rohkaisisin kaikkia tekemään valituksen, jos on joutunut kaltoinkohdelluksi.
En löytänyt mitään tilastoa tästä kuinka moni kohdannut jonkintasoista "synnytysväkivaltaa" ja jättänyt sen ilmoittamatta.
Mutta esimerkiksi tämän Ylen jutun mukaan ikäviä kokemuksia gynekologilla kokeneista 180 naisesta vain 15 oli ilmoittanut asiasta eteenpäin.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2011 tilattiin lääkärin/kirurgin toimesta 1,5h leikkaussalissa spinaalipuudutuksessa eli täysin tunnottomana syvät 3.asteen repeämät. Seuraavat viikot olivatkin sitten sitäkin kivuliaammat... Mutta tuo hoidettiin sentään hienosti.
Vierailija kirjoitti:
Tampereella vuonna 2005 synnytin esikoiseni. En ehtinyt saada epiduraalia enkä juuri muutakaan kivunlievitysyä. Synnytys oli sinänsä helppo ja nopea ensimmäiseksi. Mutta se ompelu! 7 yikkiä ilman puudutusta. Eikä siis ollut siinä alla edes niitä muita kivunlievityksiä. Kätilö tiuskaisi, ettei EHDI puuduttamaan, koska vuoro vaihtuu just. Itselleni tuli vaikutelma, että halusi nöyryyttää nuorta esikoisen äitiä kaikin puolin muuten onnistuneen synnytyksen päätteeksi.
Kun luin tämän tarinan se meni minulla todella pahasti ihon alle ja on ahdistanut ja raivostuttanut minua monta päivää aina kun se pulpahtaa mieleen.
Kiitos sinulle, jos olet vielä täällä lukemassa, että kerroit tämän. Kiitos ylipäätään kaikille kokemuksistaan kertoneille.
Minua raivostuttaa tässä koko asiassa jopa sitä kipua enemmän se tekojen taustalla oleva nöyryyttäminen ja mitätöinti. Ylipäätään ajatus että naisille saa vain tehdä näin halutessaan.
Jokainen ansaitsisi mahdollisimman hyvän synnytyskokemuksen. Mutta sitten jossain synnytyssairaaloissa henkilökunta katsoo oikeudekseen nöyryyttää, satuttaa ja pilkata. Ja pelkästään tämän avulla saadaan tuhottua mahdollisesti todella hyvä ja kaunis kokemus. Millä oikeudella tämä oikein tehdään?
Miten on voinut kehittyä toimintamalli, jossa synnyttäjää tarkoituksellisesti satutetaan? Millä ihmeen oikeudella kätilö on voinut päättää nöyryyttää sinua noin? Missä tahansa muussa yhteydessä tuo olisi pahoinpitelyä ja oikeastaan seksuaalista väkivaltaa. Ja selkeästi muistat sen pahana kokemuksena vielä 20 vuoden jälkeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä kyllä pilataan parhaimmillaan todella kaunis kokemus oikein kunnolla ja ehkä vain siksi koska halutaan rääkätä. Vähän kuin olisi ollut ravintolassa ja nauttinut ruuasta ja illasta oikein kunnolla. Mutta lopuksi tarjoilija sylkäisee naamaan. Puudutusta voisi kyllä antaa, oikeasti prkl mitä touhua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tampereella vuonna 2005 synnytin esikoiseni. En ehtinyt saada epiduraalia enkä juuri muutakaan kivunlievitysyä. Synnytys oli sinänsä helppo ja nopea ensimmäiseksi. Mutta se ompelu! 7 yikkiä ilman puudutusta. Eikä siis ollut siinä alla edes niitä muita kivunlievityksiä. Kätilö tiuskaisi, ettei EHDI puuduttamaan, koska vuoro vaihtuu just. Itselleni tuli vaikutelma, että halusi nöyryyttää nuorta esikoisen äitiä kaikin puolin muuten onnistuneen synnytyksen päätteeksi.
Kun luin tämän tarinan se meni minulla todella pahasti ihon alle ja on ahdistanut ja raivostuttanut minua monta päivää aina kun se pulpahtaa mieleen.
Kiitos sinulle, jos olet vielä täällä lukemassa, että kerroit tämän. Kiitos ylipäätään kaikille kokemuksistaan kertoneille.
Minua raivostuttaa tässä koko asiassa jopa sitä kipua enemmän se tekojen taustalla oleva nöyryyttäminen
Ja täällä sitten kuitenkin kauhistellaan ja tuomitaan kehitysmaiden ympärileikkaukset, joissa silvotaan ja ommellaan ilman kivunlievitystä. Eipä sitten tällaiset toimintatavat kuitenkaan tuosta kovin paljoa eroa. Että semmoista tekopyhyyttä meillä tosiaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tampereella vuonna 2005 synnytin esikoiseni. En ehtinyt saada epiduraalia enkä juuri muutakaan kivunlievitysyä. Synnytys oli sinänsä helppo ja nopea ensimmäiseksi. Mutta se ompelu! 7 yikkiä ilman puudutusta. Eikä siis ollut siinä alla edes niitä muita kivunlievityksiä. Kätilö tiuskaisi, ettei EHDI puuduttamaan, koska vuoro vaihtuu just. Itselleni tuli vaikutelma, että halusi nöyryyttää nuorta esikoisen äitiä kaikin puolin muuten onnistuneen synnytyksen päätteeksi.
Kun luin tämän tarinan se meni minulla todella pahasti ihon alle ja on ahdistanut ja raivostuttanut minua monta päivää aina kun se pulpahtaa mieleen.
Kiitos sinulle, jos olet vielä täällä lukemassa, että kerroit tämän. Kiitos ylipäätään kaikille kokemuksistaan kertoneille.
Minua raivostuttaa tässä koko asiassa jopa sitä kipua
Kuinkahan monta naista Suomessa elää jolle tämä on tehty? Kymmenentuhatta? Satatuhatta?
Vierailija kirjoitti:
osaako kukaan antaa ns vinkkejä miten pitää puolensa pelkopolilla? pelottaa että jäädyn ja he käyttävät sitä hyväksi ja siitä sitten sanovat että et saa sektiota vaan alateitse pakko. Jäätymistä pelkään koska sairaala ympäristö saa aina jotenkin kipsiin
Kerrot jonkin aiemman sairaalakokemuksen, jossa toimenpide mennyt pieleen ja sen aiheuttamasta ahdistuksesta koskien tulevaa synnytystä.
Kerrot, miten pelkäät ja tunnet jatkuvaa ahdistusta synnytyksen lähestyessä; et saa nukuttua öisin ja olet jatkuvasti huolissasi -.jopa siinä määrin, että uskot huolen vaikuttavan sikiön hyvinvointiin.
Jos tämä ei auta,. Kerrot, miten pelkkä ajatuskin alatiesynnytyksestä saa sinussa aikaan itsetuhoisia ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
osaako kukaan antaa ns vinkkejä miten pitää puolensa pelkopolilla? pelottaa että jäädyn ja he käyttävät sitä hyväksi ja siitä sitten sanovat että et saa sektiota vaan alateitse pakko. Jäätymistä pelkään koska sairaala ympäristö saa aina jotenkin kipsiin
Kerrot jonkin aiemman sairaalakokemuksen, jossa toimenpide mennyt pieleen ja sen aiheuttamasta ahdistuksesta koskien tulevaa synnytystä.
Kerrot, miten pelkäät ja tunnet jatkuvaa ahdistusta synnytyksen lähestyessä; et saa nukuttua öisin ja olet jatkuvasti huolissasi -.jopa siinä määrin, että uskot huolen vaikuttavan sikiön hyvinvointiin.
Jos tämä ei auta,. Kerrot, miten pelkkä ajatuskin alatiesynnytyksestä saa sinussa aikaan itsetuhoisia ajatuksia.
Hyvät ohjeet annoit.
Tuossa tilanteessa on ok vaikka vähän valehdella ja liioitella. Se joka päätöksen tekee voi ehkä vain etsiä asiakkaan puheesta tiettyjä avainsanoja. Jos näitä ei tule, hän päättää sektiota vastaan. Siksi ei kannata olla liian sovinnollinen. Vaikka se olisi kuinka vaikeaa ja persoonallisuuden vastaista, pitää kertoa omat pelkonsa mahdollisimman äärimmäisesti.
Etkä sitä paitsi valehtelisikaan, koska noinhan selvästi tunnet.
osaako kukaan antaa ns vinkkejä miten pitää puolensa pelkopolilla? pelottaa että jäädyn ja he käyttävät sitä hyväksi ja siitä sitten sanovat että et saa sektiota vaan alateitse pakko. Jäätymistä pelkään koska sairaala ympäristö saa aina jotenkin kipsiin