Lue keskustelun säännöt.
Synnytyksen jälkeinen ompelu puuduttamatta?
22.08.2025 |
Paljonko tätä edelleen tapahtuu!?
Kuinka moni on kokenut tämän ja milloin ja missä synnytit?
Minua raivostuttaa ja olen todella järkyttynyt, että näin voi olla. Verkosta löytänyt valtavasti kertomuksia.
Miten voi olla edes mahdollista, että se tikkauksen suorittaja ei tule ajatelleeksi, että neulan työntäminen välilihaan tai häpyhuuliin on todennäköisesti aivan sairaan kivuliasta? Monet naiset kertovat tämän olleen suurin kipu koko synnytyksessä.
Tiedän että monet ovat allergisia minkälaiselle tahansa feministiselle analyysille, mutta itse ajattelisin tämän puuduttamatta tikkaamisen perustuvan ainakin jollain tasolla siihen, että naista/synnyttäjää ei kunnolla pidetä todellisena ihmisenä. Jokin alitajuinen ajatus, että ei sillä ole väliä kuin se on "vain" nainen. Joskushan ajateltiin mm. että kalat eivät tunne kipua. Ei kai sitten nainenkaan, koska sekin "alempi olento".
Mutta olen myös miettinyt, että onkohan joissakin tapauksissa kyse ollut siitä, että synnyttänyt ei ole osannut ilmaista, että nyt sattuu ja pyytää puudutetta. Vaan on jotenkin alistunut hiljaa toimenpiteeseen?
Onko edelleen Suomessa mahdollista, että tikkaus alkaa, sattuu jumalattomasti, tikattava sanoo että sattuu ja pyytää puudutetta, mutta sitä ei suostuta antamaan? Minusta näissä tilanteissa pitäisi huutaa ja kiljua ja kieltää tikkaaminen. Mutta en tiedä sitten... Ehkä siinä helposti vain sitten alistuu ja nöyrtyy tilanteeseen. Ehkä koska pelkää että vastaansanominen johtaa "kostoon"?
Pitäisi saada 100% varmuus sille, että joka ainut synnyttänyt nainen saa puudutteen ennen ompelua.
Tämä vaatisi jonkinlaisen yhteiskunnallisen kampanjan. Oma hashtag. Ja sivusto, jossa kerättäisiin nimenomaan tämän kokeneilta kertomuksia ja myös videoita, jos jotkut olisivat niin rohkeita, että haluaisivat kasvonsa näyttää. Minusta pitäisi myös melkein alkaa nimetä nimeltä kätilöitä tai lääkäreitä, jotka näin ovat toimineet. Koska tuntuu, etteivät viralliset valitukset sinänsä johda mihinkään.
Kommentit (568)
Itse siis periaatteessa kannatan sektion saamista kaikille halukkaille.
Luin jonkun linkkaaman Ylen uutisen (https://yle.fi/a/3-11050500) Italian Napolin alueen suurista keisarinleikkausmääristä. Siellä siis sektioiden syynä oli, että yksityiset sairaalat saavat niistä enemmän rahaa. Ja muodostunut epäkohta oli sitten se, että lääkärit tyrkyttävät sektioita tämän takia. Ja esimerkiksi esittävät virheellistä väitettä, että sektiolla pitää synnyttää myöhemmätkin lapset, jos ensimmäinen sektiolla. Sama juttu esimerkiksi USA:ssa, jossa sektioita tehdään joskus heppoisin perustein juuri rahan takia.
Erittäin kyseenalaista toimintaa. Joissakin tilanteissa suuret sektiomäärätkin siis saattavat olla naisten oman tahdon ylikävelyä.
Että en oikeasti tiedä sitten mitä mieltä tästä kaikesta pitäisi olla. Ainakin pistää vihaksi ajatus, että joku erittäin pelokas henkilö painostetaan synnyttämään alateitse.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
järkyttävä ajatus että edelleen nykyaikana joku voi rääkätä niin avuttomassa tilanteessa, kuin synnytyksessä ollaan, toista ihmistä kuin monelle tässä keskustelussakin ollaan tehty. Karjutaan vain että pää kiinni ja liikkumatta vaikka tasan tarkkaan kätilöt itsekin tietävät että ompelu ilman puudutusta sattuu.
Minkä tahansa muun haavan ompeluun käytetään puudutteita, jopa luomenpoistossa iho puudutetaan ensin
onko edes hiukan helpompaa saada lupa pelko sektioon jos ja kun on niin pahan tokofobian omaava että ihan oikeasti pelottaa että jos menen synnyttämään, en tule sieltä enää kotiin vaan päädyn hautaan.
Satuttaa että joitakin naurattaa toisten pelot, ihan kuin olisi jotenkin hauskaa tai helppoa omata fobia joka on näin syvä.
kyllä sektiokin pelottaa mutta jotenkin se silti tuntuu ns pienemmältä painajaiselta kuin alatiesynnytys (huom. sieltäkin voi päätyä hätäsektioon joka on sitten täysin eri vaarat sisältävä kuin suunniteltu sektio..)
Raskaan synnytyksen jälkeen huokaisin helpotuksesta - "tein sen, onnistuin!".
Helpotus vaihtui järkytykseen kun kätilö rupesi tikkaamaan alakertaa ilman puudutetta. Sanoin sen tuntuvan todella paljon ja kiroilin jokaisella pistolla. (Normaalisti en ikinä kiroile...) Synnytys oli helppo nakki itse tikkausoperaatioon verrattuna. Tuntui, kuin joku olisi viillellyt alakertaa ja tökkinyt välillä puukon kärjellä.
Kätilö vaan tiuski takaisin, että "hiljaa nyt! Ei tässä mikään auta. Jos et pysy paikalla, niin ei tästä mitään tule ja sulle jää kaikenlaisia vaivoja. Voin mä tämän tähänkin jättää, haluatko sitä, niin?"
Purin hammasta ja päätin, että lapsiluku tuli sillä hetkellä täyteen. Tämä 2010.
miten kukaan päättävässä asemassa oleva ei tajua tätä selkeää yhteyttä laskevan syntyvyyden ja synnärin välillä?! ei ole ihme että kun selviät kamalasta kohtelusta jossa on ommeltu raakalaismaisesti ilman puudutteita muutenkin kipeää alakertaa, että ei enää halua kokea toiste samaa = lapsiluku jää siihen. Kuinka paljon monilapsisia perheitä tämä maa on menettänyt ja menettää kun kohtelu synnärillä on tasan tätä? millä muulla osastolla on sallittua huutaa ja karjua, vähätellä ja syytellä kuin synnärillä?? luulen että jopa synnyttävää lehmää kohdellaan lempeämmin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
onko edes hiukan helpompaa saada lupa pelko sektioon jos ja kun on niin pahan tokofobian omaava että ihan oikeasti pelottaa että jos menen synnyttämään, en tule sieltä enää kotiin vaan päädyn hautaan.
Satuttaa että joitakin naurattaa toisten pelot, ihan kuin olisi jotenkin hauskaa tai helppoa omata fobia joka on näin syvä.
kyllä sektiokin pelottaa mutta jotenkin se silti tuntuu ns pienemmältä painajaiselta kuin alatiesynnytys (huom. sieltäkin voi päätyä hätäsektioon joka on sitten täysin eri vaarat sisältävä kuin suunniteltu sektio..)
Jos koet noin äärimmäistä synnytyspelkoa, niin kaiken järjen mukaan sen nyt ainakin pitäisi olla peruste pelkosektiolle!
Googlaile vaikka ihmisten kokemuksia ja kertomuksia miten ovat sektion saaneet ja myös toisten kokemuksia synnytyspelosta. Vertaistuki yleensä on tehokasta :).
-Ap
Vierailija kirjoitti:
miten kukaan päättävässä asemassa oleva ei tajua tätä selkeää yhteyttä laskevan syntyvyyden ja synnärin välillä?! ei ole ihme että kun selviät kamalasta kohtelusta jossa on ommeltu raakalaismaisesti ilman puudutteita muutenkin kipeää alakertaa, että ei enää halua kokea toiste samaa = lapsiluku jää siihen. Kuinka paljon monilapsisia perheitä tämä maa on menettänyt ja menettää kun kohtelu synnärillä on tasan tätä? millä muulla osastolla on sallittua huutaa ja karjua, vähätellä ja syytellä kuin synnärillä?? luulen että jopa synnyttävää lehmää kohdellaan lempeämmin
Hyvin mielenkiintoinen kysymys kyllä, että montako potentiaalista lasta ollaan "menetetty" huonojen synnytyskokemusten takia!
Tämähän on tietenkin aivan hullua, koska Suomen syntyvyys todella alhainen ja kaikki toimenpiteet sen nostamiseksi varmaan olisivat sitten järkevä asia.
Sen sijaan viime aikoina synnytyssairaaloiden määrää on vähennetty. Synnytysvalmennusta on vähennetty paljon huippuajoista ja esim. synnytyssairalaan ei pääse enää fyysisesti tutustumaan etukäteen kuten joskus ennen. Myös synnyttäjät jotka kokeneet synnytyksiä vaikkapa 15 vuoden aikajänteelle usein kertovat havaitsevansa, että kiire ja resurssien niukkuus näkyy tänä päivänä. Ihmisten vaatimustaso ja "omanarvontunto" myös aivan eri tolalla näin 2025 kuin vaikka 1985. Tarkoitan, että 1985 nykyisen kaltaiset synnytysolosuhteet eivät olisi vähentäneet kenenkään lapsilukua, mutta nykyään varmaankin kyllä.
Minun on taas pakko kirjoittaa tähän loppuun tämä, mitä olen usein ketjussa jankannut. Että loppujen lopuksi uskon suuren enemmistön synnytyksistä kuitenkin menevän hyvin. Suomessa edelleen todella hyvä ja turvallista synnyttää.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tampereella vuonna 2005 synnytin esikoiseni. En ehtinyt saada epiduraalia enkä juuri muutakaan kivunlievitysyä. Synnytys oli sinänsä helppo ja nopea ensimmäiseksi. Mutta se ompelu! 7 yikkiä ilman puudutusta. Eikä siis ollut siinä alla edes niitä muita kivunlievityksiä. Kätilö tiuskaisi, ettei EHDI puuduttamaan, koska vuoro vaihtuu just. Itselleni tuli vaikutelma, että halusi nöyryyttää nuorta esikoisen äitiä kaikin puolin muuten onnistuneen synnytyksen päätteeksi.
Aivan järkyttävää. Älkää suostuko tuollaiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan on pahoinpitely ja poliisiasia.
Minkälainen ihminen voi tehdä noin toiselle ihmiselle? Karjua ja tikata arinta aluetta puuduttamatta?
Ei voi käsittää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tampereella vuonna 2005 synnytin esikoiseni. En ehtinyt saada epiduraalia enkä juuri muutakaan kivunlievitysyä. Synnytys oli sinänsä helppo ja nopea ensimmäiseksi. Mutta se ompelu! 7 yikkiä ilman puudutusta. Eikä siis ollut siinä alla edes niitä muita kivunlievityksiä. Kätilö tiuskaisi, ettei EHDI puuduttamaan, koska vuoro vaihtuu just. Itselleni tuli vaikutelma, että halusi nöyryyttää nuorta esikoisen äitiä kaikin puolin muuten onnistuneen synnytyksen päätteeksi.
Aivan käsittämättömän sairasta jos tuo oli se motiivi.
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on pahoinpitely ja poliisiasia.
Niihin ei oikein osata suhtautua pahoinpitelynä...
Onkohan koskaan yksikään tällainen synnytyksen aikainen kaltoinkohtelu tai väkivalta johtanut oikeuskäsittelyyn pahoinpitelynä?
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuonna 2013 oma kokemus, ja tikkaus oli kyllä synnytyksen pahin osa. Mutta mielestäni kätilö kyllä pahoitteli, että valitettavasti sen tyyppisissä vaurioissa mitä minulla oli, ei puudutus toimi. Saattoivat jopa jotain puudutetta suihkuttaa, mutta eipä se tosiaan auttanut. Eipä kai se heidän vikansa ollut, jos lääkkeitä ei ollut. Vuosin niin paljon, että hyvä se oli äkkiä saada kursittua, eikä jäädä ihmettelemään.
Vierailija kirjoitti:
Raskaan synnytyksen jälkeen huokaisin helpotuksesta - "tein sen, onnistuin!".
Helpotus vaihtui järkytykseen kun kätilö rupesi tikkaamaan alakertaa ilman puudutetta. Sanoin sen tuntuvan todella paljon ja kiroilin jokaisella pistolla. (Normaalisti en ikinä kiroile...) Synnytys oli helppo nakki itse tikkausoperaatioon verrattuna. Tuntui, kuin joku olisi viillellyt alakertaa ja tökkinyt välillä puukon kärjellä.
Kätilö vaan tiuski takaisin, että "hiljaa nyt! Ei tässä mikään auta. Jos et pysy paikalla, niin ei tästä mitään tule ja sulle jää kaikenlaisia vaivoja. Voin mä tämän tähänkin jättää, haluatko sitä, niin?"
Purin hammasta ja päätin, että lapsiluku tuli sillä hetkellä täyteen. Tämä 2010.
Ei se neulanpisto nyt ole sietämätön kipu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tampereella vuonna 2005 synnytin esikoiseni. En ehtinyt saada epiduraalia enkä juuri muutakaan kivunlievitysyä. Synnytys oli sinänsä helppo ja nopea ensimmäiseksi. Mutta se ompelu! 7 yikkiä ilman puudutusta. Eikä siis ollut siinä alla edes niitä muita kivunlievityksiä. Kätilö tiuskaisi, ettei EHDI puuduttamaan, koska vuoro vaihtuu just. Itselleni tuli vaikutelma, että halusi nöyryyttää nuorta esikoisen äitiä kaikin puolin muuten onnistuneen synnytyksen päätteeksi.
Aivan käsittämättömän sairasta jos tuo oli se motiivi.
Se saattoi hyvinkin olla kätilön motiivi, varsinkin jos synnyttäjäkin sen vaistosi.
Näissä kertomuksissa näistä todella huonoista kätilöistä tulee usein mieleen, että he jotenkin vihaavat synnyttäviä naisia ja ajattelevat näiden ansaitsevan kipua ja rangaistusta.
Toivoa sopii, että suurin osa noista olisi jo päätynyt eläkkeelle. Aika montaa tuoretta äitiä ehtivät kuitenkin rääkätä uransa aikana.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskaan synnytyksen jälkeen huokaisin helpotuksesta - "tein sen, onnistuin!".
Helpotus vaihtui järkytykseen kun kätilö rupesi tikkaamaan alakertaa ilman puudutetta. Sanoin sen tuntuvan todella paljon ja kiroilin jokaisella pistolla. (Normaalisti en ikinä kiroile...) Synnytys oli helppo nakki itse tikkausoperaatioon verrattuna. Tuntui, kuin joku olisi viillellyt alakertaa ja tökkinyt välillä puukon kärjellä.
Kätilö vaan tiuski takaisin, että "hiljaa nyt! Ei tässä mikään auta. Jos et pysy paikalla, niin ei tästä mitään tule ja sulle jää kaikenlaisia vaivoja. Voin mä tämän tähänkin jättää, haluatko sitä, niin?"
Purin hammasta ja päätin, että lapsiluku tuli sillä hetkellä täyteen. Tämä 2010.
Ei se neulanpisto nyt ole sietämätön kipu.
Sinähän sen tiedät!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan sairasta touhua. Tämä oli yksi syy, miksi synnytin kaikki 3 lastani suunnitellulla keisarileikkauksella. En olisi suostunut tuollaiseksi teuraseläimeksi jonkun sadistin kynsiin. Järkyttävää
Sinut siinä on teurastettu ja tikattu, ikuiset arvet näkyy. Mulla alatiesynnytyksiä kolme eikä yhtään tikkiä. Lenkille on päässyt heti kun sairaalasta on tultu kotiin. Ihana kun voi synnyttää terveitä lapsia itse, luonnollisella tavalla.
Onneksi mun ei tarvinnut synnyttää "luonnollisella tavalla". En saanut repeämiä, enkä muita synnytysvaurioita enkä venymisiä. Näitä saavat kaikki alatiesynnyttäjät, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Sektio oli mukava ja helppo tapa, siitä toipuminen oli myös helppoa. Lapsetkin säästyivät vaurioilta, aivovaurion riski on olemassa, jopa kuoleman, sekin oli yksi painava syy miksi valitsin sektiot synnytystavakseni (papereissa lukee "synnytyspelko" mikä on kyllä typerä termi kun kyse oli kohdallani vain enemmänkin synnytysinhosta)
samat ihmiset jotka selittää että oikeat kokemukset on kauhu juttuja ja pelottelua ja liioiteltuja, hehkuttavat esim. mandimain synnytysvideoita että miten onnistuneesti mennyt katsokaa nyt! Kyllä, onneksi kaikki sujui hyvin Mandin kohdalla mutta se ei silti poista kauheita kokeneiden kokemuksia tai muuta sitä asiaa että kukatahansa alatiesynnytykseen menijä voi kuulua siihen joukkoon joka repeää niin ettei siitä enää palauduta, ei ainakaan suomessa eikä ilman valtavaa kasaa rahaa.
Kyllä sektion saa, kun osaa vaatia. Minä olen saanut kaksi pelkosektiota mutta kyllähän siinä eka kerralla oli melkoinen vääntö asiasta. En antanut periksi.