Lue keskustelun säännöt.
Synnytyksen jälkeinen ompelu puuduttamatta?
22.08.2025 |
Paljonko tätä edelleen tapahtuu!?
Kuinka moni on kokenut tämän ja milloin ja missä synnytit?
Minua raivostuttaa ja olen todella järkyttynyt, että näin voi olla. Verkosta löytänyt valtavasti kertomuksia.
Miten voi olla edes mahdollista, että se tikkauksen suorittaja ei tule ajatelleeksi, että neulan työntäminen välilihaan tai häpyhuuliin on todennäköisesti aivan sairaan kivuliasta? Monet naiset kertovat tämän olleen suurin kipu koko synnytyksessä.
Tiedän että monet ovat allergisia minkälaiselle tahansa feministiselle analyysille, mutta itse ajattelisin tämän puuduttamatta tikkaamisen perustuvan ainakin jollain tasolla siihen, että naista/synnyttäjää ei kunnolla pidetä todellisena ihmisenä. Jokin alitajuinen ajatus, että ei sillä ole väliä kuin se on "vain" nainen. Joskushan ajateltiin mm. että kalat eivät tunne kipua. Ei kai sitten nainenkaan, koska sekin "alempi olento".
Mutta olen myös miettinyt, että onkohan joissakin tapauksissa kyse ollut siitä, että synnyttänyt ei ole osannut ilmaista, että nyt sattuu ja pyytää puudutetta. Vaan on jotenkin alistunut hiljaa toimenpiteeseen?
Onko edelleen Suomessa mahdollista, että tikkaus alkaa, sattuu jumalattomasti, tikattava sanoo että sattuu ja pyytää puudutetta, mutta sitä ei suostuta antamaan? Minusta näissä tilanteissa pitäisi huutaa ja kiljua ja kieltää tikkaaminen. Mutta en tiedä sitten... Ehkä siinä helposti vain sitten alistuu ja nöyrtyy tilanteeseen. Ehkä koska pelkää että vastaansanominen johtaa "kostoon"?
Pitäisi saada 100% varmuus sille, että joka ainut synnyttänyt nainen saa puudutteen ennen ompelua.
Tämä vaatisi jonkinlaisen yhteiskunnallisen kampanjan. Oma hashtag. Ja sivusto, jossa kerättäisiin nimenomaan tämän kokeneilta kertomuksia ja myös videoita, jos jotkut olisivat niin rohkeita, että haluaisivat kasvonsa näyttää. Minusta pitäisi myös melkein alkaa nimetä nimeltä kätilöitä tai lääkäreitä, jotka näin ovat toimineet. Koska tuntuu, etteivät viralliset valitukset sinänsä johda mihinkään.
Kommentit (424)
Ei se karmeammalta voi tuntua kun persreiän ompelu umpeen ilman puudutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se karmeammalta voi tuntua kun persreiän ompelu umpeen ilman puudutusta.
Hauska mies olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2013 oma kokemus, ja tikkaus oli kyllä synnytyksen pahin osa. Mutta mielestäni kätilö kyllä pahoitteli, että valitettavasti sen tyyppisissä vaurioissa mitä minulla oli, ei puudutus toimi. Saattoivat jopa jotain puudutetta suihkuttaa, mutta eipä se tosiaan auttanut. Eipä kai se heidän vikansa ollut, jos lääkkeitä ei ollut. Vuosin niin paljon, että hyvä se oli äkkiä saada kursittua, eikä jäädä ihmettelemään.
No tietenkin alapään pystyy puuduttamaan joka kohdasta! Eikä ole mitään vauriotyyppiä mitä ei voisi puuduttaa kivuttomaksi.
Itsellä molemmilla kerroilla ollut paljon ommeltavaa ja ainut mitä tunsin oli puudutuspiikin alku.
Kaikki mahdolliset paikat voidaan tosiaan puuduttaa. Keinot on keksitty. Kätilö ei ole tuossa puhunut ihan totta.
Juuri näin. Kaikki paikat voidaan puuduttaa. Mitään tekosyitä ei oikeasti ole.
Vierailija kirjoitti:
AP täällä ja myönnän etten ole aivan tasapainoinen ihminen tämän asian äärellä läheskään aina, kun kiukuttaa, vituttaa, raivostuttaa ja herättää niin suurta vihaa tämä aina välillä.
Erityisesti sen takia, että nämä asiat eivät vain muutu tarpeeksi nopeasti ja viralliset kanavat muutoksiin eivät toimi.
Monen huonon synnytyskäytännön (ei pelkästään tämän ompelun ilman puudutetta) olisi pitänyt loppua jo kauan sitten. Mutta ne ovat vain jatkuneet, koska niistä ei ole pidetty ääntä. Naiset ovat olleet hiljaa ja kärsineet. Metoo on muuttanut maailmaa ja tämänkin pitäisi muuttua. Mitä kaikkea pahaa naisille on tehty synnytyksissä viimeisen 50 vuoden aikana, jotka olisi voitu tehdä paremmin ja inhimillisemmin? Ja synnytyskokemukset olisivat olleet kauniimpia ja parempia.
Tässä seuraa nyt oma voimafantasiani asian tiimoilta.
Pitäisi luoda sivusto johon voi matalalla kynnyksellä ilmoitt
Hyvä idea sinänsä mutta kukaan ei uskalla tollasta tehdä koska seuraamuksia pelätään. Toisin sanoen satunnaiset "kidutukset" jatkuvat...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys meni hyvin vuonna 1998, vain 2 kertaa jouduin ponnistamaan, supistukset tottakai olivat kivuliaat, mutta kestin ne hyvin. Mutta: repesin ja aika monta (yli 5) tikkiä laitettiin ilman minkäänlaista puudutusta. Vaikeaa oli pystyä olemaan valittamatta, mutta luonteeseeni on aina kuulunut kestää kipua hiljaa.
Tuo oli toinen synnytykseni, ensimmäisellä kerralla väliliha leikattiin, ettei tulisi repeämiä, ja tikkauskaan ei aiheuttanut mitään kipuja.
Tulee tunne, että ajatellaan naisen kestävän "vielä lisää kipua", kun kerran synnytyksestäkin selvisi.
Kyllähän tuossa aivan selkeästi on sellaista ajatusta taustalla, että koska nainen joutuu synnytyksen kipua sietämään (luonnollista kipua jne. tiedättehän...) niin väliäkös sillä, että aiheutetaan vähän lisää kipua, oli se tarpeellista tai ei. Ilmeisesti henkilökunta jollain tavalla turtuu naisten ki
Tikkien laittamisesta: tämä ei koske synnytystä, mutta tuttava kertoi, että myös hänen lapsensa poskessa olevaan haavaan ommeltiin tikit ilman puudutusta, kun lapsi oli pieni. Lapsi huusi ja itki, mutta lääkäri sanoi, että kun on vain muutama tikki, niin sen ei pitäisi sattua. Tämä tapahtui 90-luvulla.
Itse kuitenkin sain puudutuksen vastaavassa tilanteessa, kun leukaani jouduttiin laittamaan pari tikkiä liukastumisen jälkeen.
Joten käytäntö on muutenkin ollut vaihtelevaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle kävi noin vuonna 2000. En saanut traumoja vaikka olihan se kivuliasta. Ihmettelin kylläkin miten niin mukava kätilö yhtäkkiä muuttui hirviöksi kun pyynnöistäni huolimatta en saanut puudutusta.
Minulle tulee siis todella paha ja raivostunut olo aina kun kuulen tällaisista tapauksista.
Muistatko perusteliko kätilö mitenkään sitä, miksi puudutetta ei voinut antaa?
Olen jostain lukenut, että jos verenvuoto liian runsasta, niin puudutteet tulevat ulos eivätkä toimi. Tai että kaikki kohtia sukupuolielimistä ei vain voi aina saada tunnottomiksi. Tai että pelätään puudutteiden aiheuttamaa turvotusta, mikä vaikeuttaisi ompelemista. Mutta nuo ovat varmaan aika harvinaisia tapauksia.
-Ap
Omalla kohdallani oli runsasta verenvuotoa, ja sain spinaalipuudutteen eli en tuntenut kirjaimellisesti mitään. Tätä vissiin ei vaan haluta joissain paikoissa/tapauksissa käyttää kiireen vuoksi, kun vaatii kuitenkin anestesialääkärin ja vaikutus- ja haihtumisaika on pitkä. Mutta käsittämätöntä että resurssipulalla selitetään näin huonoa hoitoa, eihän onnettomuustilanteissakaan jätetä puuduttamatta kun vaikkapa leikataan. Ja ison repeämän korjaus on leikkaukseen verrattava toimenpide (tehdään tai ainkin pitäisi tehdä leikkaussalissa).
Vierailija kirjoitti:
Joo, sama kokemus. Itse synnytykset meni hyvin, mutta karmeinta oli se ompeleminen ilman puudutetta. Jotain jääsuihketta sain.
Sama täällä! 2001
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle kävi noin vuonna 2000. En saanut traumoja vaikka olihan se kivuliasta. Ihmettelin kylläkin miten niin mukava kätilö yhtäkkiä muuttui hirviöksi kun pyynnöistäni huolimatta en saanut puudutusta.
Minulle tulee siis todella paha ja raivostunut olo aina kun kuulen tällaisista tapauksista.
Muistatko perusteliko kätilö mitenkään sitä, miksi puudutetta ei voinut antaa?
Olen jostain lukenut, että jos verenvuoto liian runsasta, niin puudutteet tulevat ulos eivätkä toimi. Tai että kaikki kohtia sukupuolielimistä ei vain voi aina saada tunnottomiksi. Tai että pelätään puudutteiden aiheuttamaa turvotusta, mikä vaikeuttaisi ompelemista. Mutta nuo ovat varmaan aika harvinaisia tapauksia.
-Ap
Omalla kohdallani oli runsasta verenvuotoa, ja sain spinaalipuudutteen eli en t
Onko spinaali sama kuin epiduraali?
Spinaali vaikuttaa nopeasti ja kestää vähän aikaa. Ei ole epiduraali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Synnytys japaniksi: repesikö alakertasi
Hajosiko vakosi
Pelottavia tarinoita, siis menee kylmät väreet ja melkein oksettaa kun ajatteleekin tikkaamista tuolla tavalla. Onneksi en halua lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle kävi noin vuonna 2000. En saanut traumoja vaikka olihan se kivuliasta. Ihmettelin kylläkin miten niin mukava kätilö yhtäkkiä muuttui hirviöksi kun pyynnöistäni huolimatta en saanut puudutusta.
Minulle tulee siis todella paha ja raivostunut olo aina kun kuulen tällaisista tapauksista.
Muistatko perusteliko kätilö mitenkään sitä, miksi puudutetta ei voinut antaa?
Olen jostain lukenut, että jos verenvuoto liian runsasta, niin puudutteet tulevat ulos eivätkä toimi. Tai että kaikki kohtia sukupuolielimistä ei vain voi aina saada tunnottomiksi. Tai että pelätään puudutteiden aiheuttamaa turvotusta, mikä vaikeuttaisi ompelemista. Mutta nuo ovat varmaan aika harvinaisia tapauksia.
-Ap
Omalla kohdallani oli runsa
Launaus ei taas taida toimia, mutta joku kysyi että onko spinaali sama kuin epiduraali, niin ei ole, epiduraalin aikana pystyin liikkumaan ja tunsin asioita mutta kipu laimeni. En tiedä olisiko epiduraalia lisäämällä saatu ompelukohta tunnottomaksi. En usko, sillä kyse on niin erilaisesta kivusta kun neulalla pistetään. Lisänai spinaalisaa koko alakroppa on liikkumatta, joka toki helpottaa pitkää korjausprosessia. Eihän jalkaleilkauksessakaan potilaan tarvitse itse yrittää olla paikallaan, mutta jostain syystä usein synnyttäjien kohdalla laitetaan paikallaan olo synnyttäjän vastuulle vaikka ompelu kestäisi pitkäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytin Kotkassa 2005, hoitaja tikkasi ilman puudutusta 40+ tikkiä. Sanoi vaan että itse olet itsesi tähän laittanut että kärsi nyt vaan. Monen kanssa juttelin osastolla ja heille oli käynyt samoin. Sattuu ihan saatanasti turha sitä on kieltää. Ja sattui monen päivän ajan. Hoitaja osastolla seuraavana päivänä vilkaisi alakertaan ja huudahti Herran jumala! Ja toi minulle samantien maximi annoksen särkylääketteitä. Ei se traumoja jättänyt, synnytin vielä kahdesti sen jälkeen.
Miten noin monta tikkiä välilihaan?
Monet (myös aiemmin itseni mukaan lukien) eivät tunnu ymmärtävän, että se väliliha ei repeä pelkästään pinnasta, vaan myös syvemmältä. Jos mietit vaikka ristipistokangasta, niin se ei ole sellainen viiva pistoja, vaan ennemminkin yksi tilkku. Arpea tulee siis emättimen puolellekin, syvyys tietenkin on tapauskohtaista. On toki paljon heitäkin, jotka selviävät muutamalla pinnallisella tikillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytin Kotkassa 2005, hoitaja tikkasi ilman puudutusta 40+ tikkiä. Sanoi vaan että itse olet itsesi tähän laittanut että kärsi nyt vaan. Monen kanssa juttelin osastolla ja heille oli käynyt samoin. Sattuu ihan saatanasti turha sitä on kieltää. Ja sattui monen päivän ajan. Hoitaja osastolla seuraavana päivänä vilkaisi alakertaan ja huudahti Herran jumala! Ja toi minulle samantien maximi annoksen särkylääketteitä. Ei se traumoja jättänyt, synnytin vielä kahdesti sen jälkeen.
Miten noin monta tikkiä välilihaan?
Monet (myös aiemmin itseni mukaan lukien) eivät tunnu ymmärtävän, että se väliliha ei repeä pelkästään pinnasta, vaan myös syvemmältä. Jos mietit vaikka ristipistokangasta, niin se ei ole sellainen viiva pistoja, vaan ennemminkin yksi tilkku. Arpea tulee siis emättimen puolellekin, syvy
Nimenomaan. Eli sinne syvemmällekin täytyy laittaa niitä tikkejä ja liikkua ikään kuin kerroksittain kohti pintaa. Syvään repeämään ei siis riitä se, että ommellaan pelkästään ihon pinnalta repeämä kiinni vaan tikkejä tarvitaan myös sinne syvälle.
Esim sitä, että mieslääkäri tutki ja käski myös nuorta miestä tutkimaan. Yksi nuori nainen sanoi myöhemmin, että kylläpä sua ronkittiin. En tiedä oliko se lössi opiskelijoita vai ketä, ei kysytty minulta mitään. Jäi häpeä.
Tuo on ollut törkeää käytöstä lääkäriltä. Ja mikä pahinta hän ei varmaan itse tajunnut tekevänsä mitään väärää.
Eli siis työnnettiin sormia emättimeen vaikket olisi halunnut. Etkä pystynyt tilanteessa kommunikoimaan ettet olisi halunnut. Nythän on niin, että tuollainen toiminta täyttää seksuaalisen väkivallan tunnusmerkit ns. normaalissa maailmassa. Mutta ikävä kyllä synnytyssairaalassa näköjään ei.
Olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan noin ahdistavia asioita. Kuten joku aiempi kommentoija sanoi, sinun ei pitäisi hävetä tosiaan vaan lääkärin.
Tämä kertomuksesi on malliesimerkki tästä miten naisten rajoja rikotaan synnytyksissä ja miten itsemääräämisoikeutta ei kunnioiteta eikä lupaa kysytä. Ja myös siitä miten helposti ja ymmärrettävästi uhri (ja tämä on mielestäni oikea sana) on tilassa jossa ei pysty sanomaan ei.
-Ap
Aivan sairasta. Tuon kidutusvälineen käytön kielsin eräässä toimenpiteessä vuosia sitten. Samoin vaadin puudutuksen (ei mitään suihketta vaan saman mitä synnytyksessä käytetään puuduttamaan kohdunsuu) kierukan laitoissa. Olen myös vaatinut jokaisen lapsen kohdalla sektiot. En suostu minkäänlaiseen väkivaltaan näissä asioissa, minua ei kiduteta eikä " r_ aiskata ", vaikka olen nainen.
Loistavaa, että pystynyt pitämään puoliasi ja vaatimaan kivunlievitystä.
Se suuri ongelma tässä on, että kaikki eivät samassa tilanteessa siihen kykene. Tämä takia kaikenlaisen kivunlievityksen gynekologissa tutkimuksissakin pitäisi olla vakio. Kuinkahan kauan se sitten kestää, että tähän päästään meidän yhteiskunnassa?
-Ap
2019 Lapin keskussairaalassa tikattiin ilman puudetetta. Kätilö sano et yhtä monta pistosta tulee, pannan tikit tai puudute. Selvisin siis vain yhdellä tai kahdella tikillä. Nipistihän se, mutta ei ollut synnytyksen pahin kipu
Tikkien laittamisesta: tämä ei koske synnytystä, mutta tuttava kertoi, että myös hänen lapsensa poskessa olevaan haavaan ommeltiin tikit ilman puudutusta, kun lapsi oli pieni. Lapsi huusi ja itki, mutta lääkäri sanoi, että kun on vain muutama tikki, niin sen ei pitäisi sattua. Tämä tapahtui 90-luvulla.
Itse kuitenkin sain puudutuksen vastaavassa tilanteessa, kun leukaani jouduttiin laittamaan pari tikkiä liukastumisen jälkeen.
Joten käytäntö on muutenkin ollut vaihtelevaa.
On käytäntö varmasti ollut vaihtelevaa. Tästä tulee jotenkin mieleen aikoinaan kai suuren kohun aiheuttanut Mirja Pyykön dokumentti, jossa hän näytti miten uskomattoman surkeasti lasten leukemiaa hoidettiin 1980-luvun alun Suomessa. Siinäkään ei kivunlievityksestä mitään tiedetty.
-Ap
Launaus ei taas taida toimia, mutta joku kysyi että onko spinaali sama kuin epiduraali, niin ei ole, epiduraalin aikana pystyin liikkumaan ja tunsin asioita mutta kipu laimeni. En tiedä olisiko epiduraalia lisäämällä saatu ompelukohta tunnottomaksi. En usko, sillä kyse on niin erilaisesta kivusta kun neulalla pistetään. Lisänai spinaalisaa koko alakroppa on liikkumatta, joka toki helpottaa pitkää korjausprosessia. Eihän jalkaleilkauksessakaan potilaan tarvitse itse yrittää olla paikallaan, mutta jostain syystä usein synnyttäjien kohdalla laitetaan paikallaan olo synnyttäjän vastuulle vaikka ompelu kestäisi pitkäänkin.
Erittäin hyvä pointti tuo paikallaan pysyminen! Sen voisi olettaa jopa johtavan usein ompelun heikompaan laatuun, jos potilas liikkuu.
-Ap
Kaikki mahdolliset paikat voidaan tosiaan puuduttaa. Keinot on keksitty. Kätilö ei ole tuossa puhunut ihan totta.