Taloussanomat: Purkukuntoisena myynti ei pelasta myyjän vastuulta!
Täällä palstalla on paljon väännetty kiinteistökaupoista ja välillä näkee ohjetta myydä vaan purkukuntoisena, niin myyjä pääsee kaikista vastuista. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa eikä taloa, joka ei ole oikeasti purkukuntoinen tulisi myydä sellaisena, kuten asianajaja tänään kertoo Taloussanomien jutussa.
Parempi tapa olisi tehdä perusteellinen kuntotarkastus ja tarkasti yksilöidä kaikki viat ja vastuiden jakautuminen kauppakirjassa.
Tämäkään ei ole täysin ongelmatonta, koska välillä käräjille päätyy kiinteistöriitoja, joissa kuntotarkastus on tehty, mutta kaikkia vikoja ei ole siinä löydetty. Pintapuolinen kuntotarkastus, jossa ei avata rakenteita, ei todellakaan välttämättä kerro kaikkea.
Tilanne on melko kohtuuton sekä myyjän että ostajan kannalta. Myyjä on 5 vuotta vastuussa myymänsä talon vioista ja virheistä, vaikka ei olisi niistä kaikista edes tietoinen. Ostaja sen sijaan usein tekee elämänsä kalleimman hankinnan ja ottaa suuren velkataakan hankkiakseen kodin, joka pahimmassa tapauksessa vie terveyden ja ei ole asumiskuntoinen. Aina välillä on tapauksia, joissa vikoja on täysin tahallisesti ja tarkoitushakuisesti pyritty salaamaan ja pimittämään, mutta usein ne tulevat myyjälle, joka on voinut asua talossa vuosikausia ilman ongelmia, täytenä yllätyksenä.
Kiinteistöriidat ovat kalliita, usein pitkiä ja raskaita prosesseja. Pitäisikö enemmän vastuuta kiinteistökaupoissa ohjata kuntotarkastuksia tekeville tahoille ja rakennusliikkeille? On melkoisen kohtuutonta edellyttää, että myyjät ja ostajat omaisivat vähintään rakennusalan ammattilaisen verran tietämystä ja osaamista siitä, mitä kaikkea on mahdollisesti voinut mennä pieleen jo rakennusvaiheessa ja osaisivat etsiä vikoja oikeista paikoista. Varsinkin kun maan tapa rakennusalalla tuppaa olemaan, että mennään sieltä, missä aita on matalin ja toivotaan, ettei asiakas huomaa. Joku muu sitten myöhemmin kantaa vastuun ja maksaa siitä kalliin hinnan.
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ostin kiinteistön jolla purkukuntoinen talo. En aio valittaa, koska halusin vaan tontin, joka on oman taloni naapurissa. Puran talon kun löydän siihen aikaa.
Multa ostettiin näin purkukunnossa oleva talo. Viereisen tontin omistaja halusi vaan ostaa sen ison tontin takia. Hän ei ole vieläkään purkanut taloa vaikka tästä on jo jokunen vuosi. Olin tyytyväinen, kun pääsin talosta eroon.
Mahtava kuulla, kun on tälläisiä ihmisiä, ainutkertainen elämä ei saisi olla riitekyjä. Valitettavasti känkkäränkkiä riittää edelleen.
Kyllä siinä moni ostaja ja myyjä on menettänyt paljon rahaa tai jopa asuntonsa, kun tuo vastuu myyjän talosta on noin kauan.
Ei kukaan pysty oiekasti tietämään, mitä siellä vanhan talon sisuksissa tapahtuu, pystyy mainitsemaan vain tietävänsä viat. Ja on helvetin vaikea todistaa , jos uusi ostaja onkin jollain toimillaan pilannut talon vaikka vuosien päästä, ja eikun perumaan kauppoja.
Kyllä pitäisi olla oikeus myydä talonsa purkukuntoisena. Eikä niistä saisi uusi ostaja enää vinkua.
Oikeus vaan on eri mieltä sinun kanssasi. Jos hinnasta syntyy käsitys, että myydään taloa asumistarkoitukseen, niin olet vastuussa vioista.
Voi pohtia, missä huijaamisen raja oikein kulkee. En ymmärrä, miksi kukaan ottaisi tuommoista riskiä ja lähtisi veloittamaan hintaa purkukuntoisesta tönöstä, josta ostajalle tulee pelkkiä purkukustannuksia, ja ottaisi riskin kalliista käräjöinnistä. Minusta se vaikuttaa käsittämättömän typerältä ja vastenmielisen ahneelta.
Eri asia on oikeasti purkukuntoiset talot, jotka myydään rehellisesti purkukuntoisena tontin hinnalla. Kun noin tekee ja kauppakirjassa määrittelee vastuut, niin tuskin tulee ongelmia.