Onko muita jotka ei tykkää käydä vanhemmillaan, koska he asuvat niin epämiellyttävästi?

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla lapsilla sensijaan on iso lukaali , pari vierashuonetta, mukavat vierassängyt.  On hyvä vanhempien tulla käymään ja olla vaikka useampi yö.

Itsellä kaupunkiasunto. Aina vanhemmilla ollut oma huone ja nukkuneet sängyssä kun käyvät, muu joukko väistetään jonkun huoneeseen siksi aikaa.

Ison talon ylläpitäminen ja siivous on raskasta, ylläpito myös kallista. Vanhenevat vanhemmat eivät ehkä jaksa enää, heidän arkensa sujuu mukavasti pienemmässäkin.

Voithan aina yöpyä hotellissa tai airbnbssa jos haluat olla useamman päivän sisarustesi kanssa. Ehkä heillä olisi vierashuone tai voivat muuten järjestellä niin, että voit yöpyä. Ei voi edellyttää, että vanhempasi ylläpitävät isoa asuntoa/taloa vain, jotta sinä voit käydä joitain kertoja vuodessa.

Ymmärrän kyllä ap:ta, en itsekään haluaisi mennä yöksi paikkaan, jossa joudun nukkumaan olohuoneen sohvalla, muuten kuin ihan satunnaisesti. Jos vanhemmat eivät ole ottaneet huomioon tätä asiaa, niin eivät kyllä mielestäni voi vaatia tiheämpiä vierailujakaan.

On kyllä myös täysin ymmärrettävää ettei kaikilla ole varaa tai halua pitää isoa asuntoa vain vieraita varten (eikä kaikki lapset sitä paitsi vieraile vanhempiensa luona vaikka asuisivat miten isossa ok-talossa). Mutta tällöin ei kyllä myöskään voi odottaa sen kaukana asuvan jälkeläisen vierailevan kovin usein.

Omat lapset ovat teini-ikäisiä ja olen ajatellut, että kunhan muuttavat pois ja alkavat elää omillaan, voitaisiin muuttaa kolmioon, jossa olisi siis yksi vierashuone/työhuone. Eipä meidän tavarat edes mahtuisi kaksioon, ja itselle tulisi sellaisesta jo ahtaan paikan kammokin, oli yövieraita tiedossa tai ei...

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä ap:ta, en itsekään haluaisi mennä yöksi paikkaan, jossa joudun nukkumaan olohuoneen sohvalla, muuten kuin ihan satunnaisesti. Jos vanhemmat eivät ole ottaneet huomioon tätä asiaa, niin eivät kyllä mielestäni voi vaatia tiheämpiä vierailujakaan.

On kyllä myös täysin ymmärrettävää ettei kaikilla ole varaa tai halua pitää isoa asuntoa vain vieraita varten (eikä kaikki lapset sitä paitsi vieraile vanhempiensa luona vaikka asuisivat miten isossa ok-talossa). Mutta tällöin ei kyllä myöskään voi odottaa sen kaukana asuvan jälkeläisen vierailevan kovin usein.

Omat lapset ovat teini-ikäisiä ja olen ajatellut, että kunhan muuttavat pois ja alkavat elää omillaan, voitaisiin muuttaa kolmioon, jossa olisi siis yksi vierashuone/työhuone. Eipä meidän tavarat edes mahtuisi kaksioon, ja itselle tulisi sellaisesta jo ahtaan paikan kammokin, oli yövieraita tiedossa tai ei...

Ei kai sitä aikuisen ihmisen tartte kovin usein käydä vanhempiensa luona? Silleen tyyliin joka toinen tai joka kolmas kuukausi? Mun ei tartte edes olla yötä mun vanhempien luona kun ne asuu alle 100 km päässä, mutta en mä käy siellä kuin ehkä kuusi kertaa vuodessa. Minusta on aika satunnaista, jos vaikka kolme tai neljä yötä vuoteen viettää vanhempien luona. 

Aphan on katkera siitä, että on lapsuudesta asti asunut ahtaasti. Eli siis siitä, että vanhemmilla ei ole ollut varaa omakotitaloon, jota sitten säilyttelisivät mausoleumina apn muutettua pois kotoa. Kun kavereilla on ollut.

Olen nyt omille vanhemmilleni kohta kymmenen vuotta ehdotellut, että myisivät omiksen, kun eivät enää jaksa sitä huoltaa. Ei ole kivaa sekään, kun tapaamispyynnöt itse asiassa ei ole tapaamispyyntöjä, vaan pitäisi mennä luomaan lumet, leikkaamaan nurmikot, katsomaan, mikä tuo vuoto on, jne jne jne.

Kateellisena luin kirjoitusta, jossa lapsia odotetaan kylään, koska halutaan tehdä jotain kivaa yhdessä. Mun vierailut vanhempien omiksessa ei ole kivoja, vaan työn ja syyllisyyden täytteisiä. Ihan helkkarin mielelläni nukkuisin olkkarissa kivan päivän päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä ap:ta, en itsekään haluaisi mennä yöksi paikkaan, jossa joudun nukkumaan olohuoneen sohvalla, muuten kuin ihan satunnaisesti. Jos vanhemmat eivät ole ottaneet huomioon tätä asiaa, niin eivät kyllä mielestäni voi vaatia tiheämpiä vierailujakaan.

On kyllä myös täysin ymmärrettävää ettei kaikilla ole varaa tai halua pitää isoa asuntoa vain vieraita varten (eikä kaikki lapset sitä paitsi vieraile vanhempiensa luona vaikka asuisivat miten isossa ok-talossa). Mutta tällöin ei kyllä myöskään voi odottaa sen kaukana asuvan jälkeläisen vierailevan kovin usein.

Omat lapset ovat teini-ikäisiä ja olen ajatellut, että kunhan muuttavat pois ja alkavat elää omillaan, voitaisiin muuttaa kolmioon, jossa olisi siis yksi vierashuone/työhuone. Eipä meidän tavarat edes mahtuisi kaksioon, ja itselle tulisi sellaisesta jo ahtaan paikan kammokin, oli yövieraita tiedossa tai ei..

Kyllä, kolme tai neljä yötä vuodessa on aika satunnaista, mutta jos nyt puhutaan vaikka 400 km välimatkasta, niin silloin yleensä ollaan esim. pidennetty viikonloppu, syysloma tai joulun pyhät kylässä. Itse en jaksaisi kovin montaa vuotta sellaista pakkopullaa, että mennään viettämään kivaa sukujoulua ja nukutaan sitten olkkarin lattialla ilma-patjoilla viikko putkeen. 

Voi luoja. 😳😂

Mä olen asunut koko ikäni kerrostalossa. Ei ahdista. Vanhemmat asuvat edelleen kerrostalossa.

50+

Kerran näinkin päin. Yleensä täällä valitetaan, että vanhemmilla on liian iso asunto, eivätkä muuta pienenpään, tai lähemmä palveluja. On se kumma kun lapsia ei totella.

Tässä aloittajan tapauksessa kuvittelisin niin, että vanhemmat haluavat päästä helpommalla kun muuttivat pienempään asuntoon. Kulut on myös pienemmät. Ehkä ei jakseta eikä haluta huushollata isoja porukoita harva se viikonloppu jos lapsia perheineen on useita. Jos kovasti haluaa vanhemmillaan yöpyä niin kyllä sopu sijaa antaa. Nukkuu vaikka lattialla.

Vierailija kirjoitti:

Aphan on katkera siitä, että on lapsuudesta asti asunut ahtaasti. Eli siis siitä, että vanhemmilla ei ole ollut varaa omakotitaloon, jota sitten säilyttelisivät mausoleumina apn muutettua pois kotoa. Kun kavereilla on ollut.

Olen nyt omille vanhemmilleni kohta kymmenen vuotta ehdotellut, että myisivät omiksen, kun eivät enää jaksa sitä huoltaa. Ei ole kivaa sekään, kun tapaamispyynnöt itse asiassa ei ole tapaamispyyntöjä, vaan pitäisi mennä luomaan lumet, leikkaamaan nurmikot, katsomaan, mikä tuo vuoto on, jne jne jne.

Kateellisena luin kirjoitusta, jossa lapsia odotetaan kylään, koska halutaan tehdä jotain kivaa yhdessä. Mun vierailut vanhempien omiksessa ei ole kivoja, vaan työn ja syyllisyyden täytteisiä. Ihan helkkarin mielelläni nukkuisin olkkarissa kivan päivän päälle.

Tämä. Kovasti pyydellään kylään ja samalla uhriudutaan kun pitää siivota niin paljon, pestä petivaatteita, kun menee puita ja sähköä kun pitää lämmittää meitä varten, kun ei viitsisi saunaa lämmittää meitä varten (mutta meitä varten asutaan isossa ok-talossa, että me pääsemme siellä saunomaan?), kun pitää säilyttää meidän vanhoja tavaroita jotka vievät tilaa (kukaan ei ole pyytänyt). Sitten paikan päällä on kuitenkin likaista ja kylmää, kun ei ole jaksamista siivota kokoajan ja varaa lämmittää. Vanhemmat tekevät kaikkensa että osoittavat kuinka raskasta meidän kyläily siellä on, vaikka emme muuta teekään kuin auta kaikessa. Silti meitä varten väkisin asutaan siellä. Niin paljon mieluummin nukkuisimme sohvalla siistissä asunnossa, jossa kaikki voisivat olla rennosti ilman uhriutumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aphan on katkera siitä, että on lapsuudesta asti asunut ahtaasti. Eli siis siitä, että vanhemmilla ei ole ollut varaa omakotitaloon, jota sitten säilyttelisivät mausoleumina apn muutettua pois kotoa. Kun kavereilla on ollut.

Olen nyt omille vanhemmilleni kohta kymmenen vuotta ehdotellut, että myisivät omiksen, kun eivät enää jaksa sitä huoltaa. Ei ole kivaa sekään, kun tapaamispyynnöt itse asiassa ei ole tapaamispyyntöjä, vaan pitäisi mennä luomaan lumet, leikkaamaan nurmikot, katsomaan, mikä tuo vuoto on, jne jne jne.

Kateellisena luin kirjoitusta, jossa lapsia odotetaan kylään, koska halutaan tehdä jotain kivaa yhdessä. Mun vierailut vanhempien omiksessa ei ole kivoja, vaan työn ja syyllisyyden täytteisiä. Ihan helkkarin mielelläni nukkuisin olkkarissa kivan päivän päälle.

Tämä. Kovasti pyydellään kylään ja samalla uhriudutaan kun pitää siivota n

Miksi tätä asiaa ei voi ottaa vanhempien kanssa puheeksi? Kerrot suoraan heille, että teistä vieraista tuntuu olevan kohtuuttomasti vaivaa saunanlämmityksineen ym. asioiden kanssa ja että on likaista ja kylmä asunto. Ikävää, että vanhempasi joutuvat asumaan huonoissa likaisissa ja kylmissä olosuhteissa. Onko rahastakin puutetta, kun ei ole varaa lämmittää asumusta. Eikö asioille voi tehdä mitään? Sinä vain itket ja valitat, kun eivät kykene toimimaan haluamallasi tavalla. Olisiko parempi, että esim. hävittämään vanhat tavaranne ja rojunne helpottaaksenne siivousta. Onko pakko mennä kyläilemään, kun aiheuttaa sinulle niin pahan mielen? Kaikki vanhemmat eivät varmaan osaa olla unelmavanhempia ja monilla jaksaminen on ongelmana. Itse pyrin järjestämään kutsumilleni vieraille hyvät olosuhteet, se on minulle kunnia-asia. En varmasti jaksaisi, jos olisin sairas tai vähävarainen ja asuisin epämukavissa olosuhteissa. Vieraat saattaisivat tuntua siinä tilanteessa rasitteelta, vaikka olisivat rakkaita ja toivottuja vieraita. 

Kyllä jossain vaiheessa pitää itse mennä hävittämään lapsuuskotiin jääneet tavaransa.  Ei sitä vanhemmat uskalla tehdä.  

Ette hyväksy kenenkään tavaroita säilytettäväksi kotiinne mutta vanhemmilla on se velvollisuus jopa 40 vuotta , jopa kauemmin.   "Missä  mun kiiltokuvat , antaisin tyttärentyttärelle". 

-Voi vein ne kirpparille kun et aikoinaan ottanut tyttärellesi, nytkö ne sit kelpaisi.

En tajua AP:n ongelmaa. 

Meillä molemmat isovanhemmat muuttaneet kerrostaloihin, molemmat kolmioihin.

Toiset isovanhemmat nukkuvat eri huoneissa, joten vieraat nukkuvat olohuoneessa ja joskus lapsenlapset mummin huoneen lattialla. Yövytään täällä perheenä tai 2 lapsenlasta keskenään noin neljä kertaa vuodessa viikonlopun tainyhden yön verran. Sisaruksella ei ole perhettä, hän kyläilee vanhemmillani noin kolme kertaa vuodessa. Kerran vuodessa vanhemmat tulevat meille kylään ja kerran vuodessa käyvät sisarukseni luona. Me molemmat asutaan kerrostaloissa. Meillä ollessaan isovanhemmista toinen nukkuu lastenhuoneessa ja toinen vierashuoneessa, lapset olkkarissa tai vanhempien huoneen lattialla. Sisarukseni asuu kaksiossa ja kun vanhempani tulevat kylään, hän nukkuu parvekkeella, toinen vanhempi olohuoneessa eessa ja toinen makuuhuoneessa. Ihan hyvin selvitään koska haluamme nähdä toisiamme!

Toisten isovanhempien luona kolmas huone on niin pieni että sinne ei mahdu lattialle työpöydän ja tuolin lisäksi mitään . Olohuoneessa ei ole vierassänkyä tai nukkumiseen sopivaa sohvaa. Täällä ei yövy kukaan koskaan. Sen sijaan vuokraamme vuorovuosin kesällä viikoksi tai joulun ajaksi mökin, jossa on 7 makuuhuonetta eli kaksi jokaiselle perheelle ja yksi isovanhemmille. Toisen kerran näemme syyslomaviikolla yhden sisaruksen kotikaupungissa siten että isovanhemmat yöpyvät heidän omakotitalossaan ja kaksi perhettä vuokraa airbnb-asunnon samasta kaupungista. Päivät vietetään retkeillen  ja ulkoillen ja pariksi illaksi vuokrataan urheiluseuran sauna ja mökki, johon tilataan ruuat pitopalvelusta. 

Tykkään ihan hirveästi tästä tyylistä jossa nähdään harvemmin mutta yhdessä ollaan useampi päivä kerralla. Tapaamiset rytmittävät vuotta kivasti, kaikki osaavat varata ne kalenteriin jo ajoissa ja vierailut ovat yhtä rentoja kaikille koska kenenkään ei tarvitse siivota ylenmäärin eikä tarjoilujen järjestely kaadu aina yhden niskaan.

Helpointa on kun vain soittelee silloin tällöin. Viimeksi kävin vanhempieni luona toissa vuonna ja silloin olin muutaman tunnin. Hyvin riittää minulle. Omaan kotiini en heitä kutsu vaikka joskus käyvät tuossa ovella joulukortin tuomassa tms. Kukin tavallaan. 

Mua ketutti aina lapsena ja nuorena kun asuttiin niin ahtaasti. Jossain vaiheessa isä ja äiti nukkuivat olohuoneessa enkä kehdannut kutsua kavereita käymään. Myös vanhempien huonot duunit jotenkin hävettivät. Muistan vieläkin miten ajattelin joskus 18-kesäisenä etten ikimaailmassa voisi seurustella kun pelkkä ajatuskin kenenkään tuomisesta kotiin oli niin nolo. Tuolloin ei ollut nettiä ja lankapuhelimella soiteltiin joten jos tapaili jotakuta tai oli jotain säätöä jonkun kanssa niin piti tavata aina luonnossa ja eihän sellainen suhde toiminut kun kotiin ei voinut tuoda ketään. 

Onpa taas tympeitä ja pahoinvoivia ihmisiä päätään rääpimässä.

Joo se on jännä miten jokaisen on aina niin  ihanan mieluisaa ja helppoa juuri jonkun toisen perseellä istua tuleen.

Ymmärrän ap:ta oikein hyvin. Iäkkäät vanhemmat uhriutuu kun heidän luona ei käydä, mutta eivät oikein ymmärrä kuinka vastenmielistä ja inhottavaa se on toisille. 

Ei sitä oikein jaksa itseään kiduttaa ja rääkätä määräänsä enempää toisten takia, kun muutenkin on niin vähän palautumisaikaa itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas tympeitä ja pahoinvoivia ihmisiä päätään rääpimässä.

Joo se on jännä miten jokaisen on aina niin  ihanan mieluisaa ja helppoa juuri jonkun toisen perseellä istua tuleen.

Ymmärrän ap:ta oikein hyvin. Iäkkäät vanhemmat uhriutuu kun heidän luona ei käydä, mutta eivät oikein ymmärrä kuinka vastenmielistä ja inhottavaa se on toisille. 

Ei sitä oikein jaksa itseään kiduttaa ja rääkätä määräänsä enempää toisten takia, kun muutenkin on niin vähän palautumisaikaa itselleen.

Kuka täällä on tympeä ja pahoinvoiva? Oletko se sinä? 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän AP:ta ihan täysin ja ihmettelen, että jotkut täällä kokevat aloituksen provoksi. Itsellä ei ole samaa ongelmaa - vanhemmat ovat kyllä muuttaneet isosta lapsuudenkodistani pos, mutta asuvat nyt asunnossa, jossa on vierashuone. Kyllä minuakin ahdistaisi, jos ei olisi lainkaan omaa tilaa vierailuilla, vaikka toki pääroolissa onkin yhteinen aika.

Minun vanhemmat teki saman ratkaisun, heillä on iso vierashuone samassa kaupungissa asuvien lastenlasten yökyläilyä varten, toisessa maassa asuvaa siskoani ajatellen ja muitakin vierailijoita on siellä majoitettu. 

Toinen makuuhuone on ihan säännöllisessä käytässä myös vanhemmilla, ikääntyvän uni häiriytyy helpommin ja toinen saattaa siirtyä vierashuoneeseen nukkumaan rauhassa. Tai vaikka lukemaan yöllä, jos uni ei tule. 

Vanhemmilta täydellinen täsmäase, joka pitää jälkipolven poissa nurkista narisemassa.

Sääli kaikkia joilla on köyhät vanhemmat.

Samanlainen tilanne, mutta nukun mielelläni kolmion sohvalla. Muuhun ei oikein mahdu kun paikka täynnä tavaraa. Toisen vanhemman kotiin en mahtunut koskaan, lapsenakaan.