Jos teiltä olisi viety mies (tai miksei vaimokin) miten kostaisitte sille joka kehtasi viedä?
Kommentit (59)
Paras kosto jonka voin kuvitella on se että se äijä joutuisi elämään vaimon kanssa.
Kidnappasiko joku sen miehen ja lukitsi kellariin? Kyllä se on ihmisten oma valinta lähteä, ei kukaan saa houkuteltua miestä tai naista mukaansa, jos se ei itse halua lähteä.
Onpa outoja viestejä. Noinkohan suhtautuisitte pettämiseen jos osuu omalle kohdalle?
Mun exän sää kyllä joku äijä pitää hyvänään.
Entinen avovaimoni lähti kyllä ihan itse kaverini mukaan. Ei sitä väkisin viety. Tuosta on jo neljännesvuosisata aikaa ja olen sekä kaverini, että exäni kanssa ihan hyvissä väleissä. Ei se niiden juttukaan sitten kestänyt varmaan kuukauttakaan.
Eikö kannattaisi vain hymyillä, että nyt se ongelma tapaus putosi toisen syliin. Ei kannata minkään roskan perään surkutella
Ketäänhän ei voi viedä, mutta kyllähän se harmittaa. Olen ajatellut, että siinä on ihan tarpeeksi rangaistusta, että on exäni kanssa.
Ei miestä voi viedä.
Sinä menetit miehen, ja syy on sinussa.
Kumarran ja kiittelen, aina kun näen.
En mitenkään, koska olen aikuinen ja mieleltäni terve. Toiseksi, miten joku voisi viedä multa kumppanin väkisin? Jos kumppani lähtee toisen matkaan niin se tapahtuu hänen tahdostaan. Enkä minä voi ketään väkisin pitää, saati lähteä kostamaan.
M45
En ole koskaan ymmärtänyt miksi joku raivoaa sille, jolle mahdollisesti uskoteltiin että ollaan avoimia, vapaita tai mitä ikinä, kun se kumppanihan sen pettämispäätöksen on tehnyt.
En mitenkään. Se, mikä on löyhästi kiinni, joutaa mennäkin. Ei se ollut oikeaa rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Onpa outoja viestejä. Noinkohan suhtautuisitte pettämiseen jos osuu omalle kohdalle?
Kyllä, juuri näin olen suhtautunut. En omista ketään.
M45
Ex-mieheni höpisi tuollaisia eromme jälkeen kun aloin seurustelemaan melko pian eromme jälkeen.
Ei, minua ei kukaan vienyt vaan lähdin ihan itse huonosta suhteesta.
tarkoittaa että fiksumpi nainen vie miehen naikkoselta?
-"jäi naikkonen itkemään ja nyt mä kaakon nään."
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä vain, jos käy ajoissa ilmi, että joku muu onkin hänelle se oikea, enkä minä. Mitä sitä sellaista asiaa kostamaan?
En minäkään kostoa suunnitellut. Annoin asia Luojalle.... niipä heidän romanssi lopahti vuoden päästä...Itse löysin ihanan miehen ja olen elämääni tyytyväinen. 🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Onpa outoja viestejä. Noinkohan suhtautuisitte pettämiseen jos osuu omalle kohdalle?
En tajua vihaa ja kostonhalua. Olisin varmasti vain surullinen ja pettynyt. Mutta toisaalta. Me emme ole sitten oikeita toisillemme. Jos rakastaisin miestä kovasti, olisin ehkä iloinen, että hän on löytänyt onnen.
Mitä hullua? Mitä kostamaan? Kannattaa mennä jutteleman jonkun terveysalan ihmisen kanssa, että voit käsitellä pahaa oloasi normaalisti.
Kiittelisin kädestä pitäen ja tarjoaisin kaljat.
-Pera
Ihan hyvä vain, jos käy ajoissa ilmi, että joku muu onkin hänelle se oikea, enkä minä. Mitä sitä sellaista asiaa kostamaan?