Lue keskustelun säännöt.
Turhauttaa naiset, jotka eivät huolehdi lihaskunnostaan
17.08.2025 |
En tiedä miksi edellinen poistettiin.
Minua turhauttaa, kun niin moni nainen, joka päässyt huonoon kuntoon, ei huolehdi itsestään. Tarkoitsn nyt nimenomaan lihaskuntoa.
Moni valittaa, että selkä/polvet ovat huonot, eikä niillä pysty tekemään mitään salilla. Kun juuri niiden vuoksi sitä lihaskuntoa tulisi ylläpitää.
Mitä enemmän ikää tulee, sitä tärkeämpää on oikea lihaskunnon kasvattaminen. Eikä siihen riitä kotityöt.
Itse olin samanlainen, mutta eräänä päivänä suutuin itselleni ja hankin saliohjelman ja ohjeet syömisille. Se on ollut yksi parhaita asioita, joita olen itselleni tehnyt.
Kommentit (155)
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keho kuluu ikääntyessä ja fyysinen kuormitus voi pahentaa oireita. Itsekin kokenut tämän kun on tehnyt fyysistä työtä ja treenannut paljon.
OIREITA. LUUSEREILLA ON OIREITA JA AP:LLÄ NE ON PÄÄSSÄ.
Sä oot vain laiska.
Liikkumiseni rajoittui yli 20 v. kävelyyn tai pyörällä töihin kulkemiseen ja sieltä pois (matka 3 km suuntaansa). Eläkkeelle jäätyäni olin erittäin huonossa hapessa ja sitten otin itseäni niskasta kiinni ja aloin hoitaa kuntoani aluksi vain kävellen ja aloin myös syödä terveellisesti. Aluksi matkan teko oli hidasta ja jäi välillä keskenkin jalkakipujen ja muiden särkyjen takia, mutta periksi en antanut vaan jatkoin ja vähitellen vaikkakin hitaasti pystyin etenemään pidempiä matkoja. Ei siihen terveelliseen syömiseenkään yht äkkiä oppinut vaan se vaati runsaasti netin selaamista ja tiedon hakemista sekä reseptien kokeilua ja erilaisiin mauihin tottumista. 5 v. on kulunut ja saavutukset ovat hyviä, painoa lähti 20 kg, kävelyn ja kotijumpan lisäksi on tullut pari kertaa viikossa kuntosalilla käynnit. Lihaskuntoni on nyt hyvä ja samoin veriarvo, paino on normaali. Terveellisestä syömisestä on tullut jo tapa eikä sitä tarvitse enää miettiä ja pohtia. Ihmisen velvollisuus on tehdä oma osuutensa terveytensä ja kuntonsa eteen enkä minä itse sitä velvollisuutta työikäisenä hyvin hoitanut, mutta onneksi sain vielä tilanteen korjattua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keho kuluu ikääntyessä ja fyysinen kuormitus voi pahentaa oireita. Itsekin kokenut tämän kun on tehnyt fyysistä työtä ja treenannut paljon.
OIREITA. LUUSEREILLA ON OIREITA JA AP:LLÄ NE ON PÄÄSSÄ.
Sä oot vain laiska.
Liikkumiseni rajoittui yli 20 v. kävelyyn tai pyörällä töihin kulkemiseen ja sieltä pois (matka 3 km suuntaansa). Eläkkeelle jäätyäni olin erittäin huonossa hapessa ja sitten otin itseäni niskasta kiinni ja aloin hoitaa kuntoani aluksi vain kävellen ja aloin myös syödä terveellisesti. Aluksi matkan teko oli hidasta ja jäi välillä keskenkin jalkakipujen ja muiden särkyjen takia, mutta periksi en antanut vaan jatkoin ja vähitellen vaikkakin hitaasti pystyin etenemään pidempiä matkoja. Ei siihen terveelliseen syömiseenkään yht äkkiä oppinut vaan se vaati runsaasti n
Juuri näin!
Liikunnan ei tarvitse olla rääkkäystä, voi jumpata kotona, tanssia ja venytellä. Tai chi tai jooga, isometriset harjoitukset, mahdollisuuksia on monia rääkin tilalle. Tärkeintä että tekee jotain paikallaan olon sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunta on joillekin se nykyajan uskonto. Kaikki ongelmat korjaantuvat kunhan liikut
No todellakin se on yksi osa minkätahansa ongelman korjaamista. Ihan kuten terveellinen ravinto ja riittävä unikin.
Mutta sama sapluuna ei toimi kaikille. Et omista liikuntaa ja lihaskuntoilua. En ole ollenkaan samaa mieltä kanssasi, että samat neuvot auttavat kaikkia. Vaikka liikun myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi vaihdevuosien oire on nivelkivut. Vähän joka paikkaan sattuu ja on vaikea liikkua. Siihen auttaa paljon paheksuttu hormonikorvaushoito.
Minulla alkoi nivelkivut ja luukivut säärissä ja reisissä jo 10 vuotta ennen vaihdevuosien alkamista. Hormonitasot alkavat laskemaan jo vuosia ennen vaihdevuosien, ja aiheuttavat osalle oireita jo hyvin varhaisessa vaiheessa. - Kivut katosivat kuin taikaiskusta kun aloitin hormonikorvaushoidon. Sitä ennen tarvitsin vahvoja kipulääkkeitä jopa kyetäkseni käymään ruokakaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Yksi vaihdevuosien oire on nivelkivut. Vähän joka paikkaan sattuu ja on vaikea liikkua. Siihen auttaa paljon paheksuttu hormonikorvaushoito.
Minulla alkoi nivelkivut ja luukivut säärissä ja reisissä jo 10 vuotta ennen vaihdevuosien alkamista. Hormonitasot alkavat laskemaan jo vuosia ennen vaihdevuosien, ja aiheuttavat osalle oireita jo hyvin varhaisessa vaiheessa. - Kivut katosivat kuin taikaiskusta kun aloitin hormonikorvaushoidon. Sitä ennen tarvitsin vahvoja kipulääkkeitä jopa kyetäkseni käymään ruokakaupassa.
Nivelkivut johtuvat estrogeenin vähentymisestä. Hormonikorvaushoito ei valitettavasti sovi kaikille. Mutta totta sinänsä, liikuntaa naisille tuputtavat miehet eivät ymmärrä naisen kehoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minuakin ärsyttää kaverit ja työkaverit jotka katkerana valittavat erilaisista selkä- ym vaivoista ja jotka eivät millään vaivaudu liikkumaan ja huolehtimaan itsestään.
Olen reilusti yli 50 v. Tässä iässä osa kavereistani urheilee, tanssii, lenkkeilee, taitoluistelee ja käy kuntosalilla ja voi aivan loistavasti ja toinen osa vaan lihoo, makaa ja istuu eikä saa itseään millään edes kävelyllä saati kuntosalille.
Urheilevat ovat ihan missimitoissa tai ainakin normaalipainoisia, näyttävät hyvältä ja ovat löytäneet itselleen hyvin töitäkin.
Yhdelle rupsahtaneelle tutulle saatiin hankittua superhalpa huippuhyvä sopimuskin oikein hyvälle kuntosalille jossa olisi ollut ihan personal traineriakin tarjolla, mutta kun tämä vaan ilmoittaa ettei huvita käydä. Ja heti perään kuuntelen illat pitkät itkua ja vinkumista miten satuu sinne ja tänne ja miten on lihonnutkin niin että naama on rupsahtanut ja töitä löydy.
En oikeasti jaksa kuunnella sitä kitinää. Jotkut ihmiset eivät millään suostu tajuamaan että kaikki ovat ovat ihan itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja kunnostaan.
Ei kaikki aina ole kiinni siitä millaiset korit on elämässä jaettu. PAljon voi itsekin asioihin vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minuakin ärsyttää kaverit ja työkaverit jotka katkerana valittavat erilaisista selkä- ym vaivoista ja jotka eivät millään vaivaudu liikkumaan ja huolehtimaan itsestään.
Olen reilusti yli 50 v. Tässä iässä osa kavereistani urheilee, tanssii, lenkkeilee, taitoluistelee ja käy kuntosalilla ja voi aivan loistavasti ja toinen osa vaan lihoo, makaa ja istuu eikä saa itseään millään edes kävelyllä saati kuntosalille.
Urheilevat ovat ihan missimitoissa tai ainakin normaalipainoisia, näyttävät hyvältä ja ovat löytäneet itselleen hyvin töitäkin.
Yhdelle rupsahtaneelle tutulle saatiin hankittua superhalpa huippuhyvä sopimuskin oikein hyvälle kuntosalille jossa olisi ollut ihan personal traineriakin tarjolla, mutta kun tämä vaan ilmoittaa ettei huvita käydä. Ja heti perään kuuntelen illat pitkät itkua ja vinkumista miten satuu sinne ja tänne ja miten on lihonnutkin niin että naama on rupsahtanut ja töitä löy
"Rupsahtanut tuttu". Puhutpa kauniisti toisesta ihmisestä, vaikutat empaattiselta ihmiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisethan just huolehtii itsestään ja treenaa, myös lihaksia.Miehet vähemmän.
Aivan trollialoitus mutta liityn kommentoijiin kun itseäkin asia koskettaa. Selkä on ollut joitakin vuosia kipeä ja töissä teen paljon sitä ärsyttäviä liikkeitä ja työasennot ovat usein hankalat. Työterveyden kanta asiaan on, että minun täytyy tehdä fyssarin määrämää jumppaa joka toinen päivä vähintään. Että se kyllä parantaa selän kuin selän.
Mietin että mikä helvetti siinä nyt on että sen lisäksi että myyn omaa aikaani todella halpaan hintaan 8 h päivästä työnantajalle ja heidän töistään olen mennyt rikki ja selkäni on niin kipeä että työn jälkeen itkettää, minun pitäisi lisäksi OMALLA AJALLANI vielä hoitaa jollain keinolla itseni siihen kuntoon että pystyn tekemään lisää vielä niitä töitä. Työnantaja ei kuitenkaan maksa minulle tuosta kotona käyttämästäni ajasta yhtään mitään. Olen sitä mieltä että jos nimenomaan se työ vammauttaa niin työnantajan tehtävä on huolehtia siitä että minä tulen kuntoon. Onko työn tarkoitus hajottaa ihmiset ?
Hyvin syyllistävää oli lääkärinkin kommentointi. Ei puhettakaan siitä että se itse työvoisi olla liian kuormittavaa. Yksilön syy jos menee rikki ja mínun tulisi nyt hankkia siis kallis salikortti siksi että saan ne paskat hommat hoidettua ?! Selkiä ei kuulemma myöskään nykyisin enää kuvata mitenkään, ihan vaan arvailivat että syy on toiminnallinen. Kipulääkettä reseptillä (jossa hirveät sivuvaikutukset ja riskit) ja thats it. Pääasia on kunhan pystyn jatkamaan töitä. Sitten jos tulee uloste tai pissa housuun niin sitten katsotaan josko siellä joku oikeakin vika on. Siihen asti kyse on varmaan vaan mun päästä, olen ehkäpä keksinyt koko vaivan ja kitisen huvikseni. Jep.
Oikea syyhän on se että niin kauan kun vammaa ei todeta, sitä ei ole olemassa---> ei ole hoidettavaa. Työnantajan tarjoama työ rikkoi selkäni, kipua ei esimerkiksi lomilla ole ollenkaan eli kyllä se normaalin elämän kestää, mutta kun työ alkaa, selkä kipeytyy ensimmäisenä päivänä jo. Työterveys kuitenkin ainoastaan syyllistää minua asiasta. Tyyli on " kyllä kaikkien selän pitäisi kestää tuollaiset työt ja teet jotain väärin jos et kestä" Syytä etsitään siis vain minusta.
En aio koskaan mennä salille vaan alan saikuttamaan. Siitäpähän saavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aivan trollialoitus mutta liityn kommentoijiin kun itseäkin asia koskettaa. Selkä on ollut joitakin vuosia kipeä ja töissä teen paljon sitä ärsyttäviä liikkeitä ja työasennot ovat usein hankalat. Työterveyden kanta asiaan on, että minun täytyy tehdä fyssarin määrämää jumppaa joka toinen päivä vähintään. Että se kyllä parantaa selän kuin selän.
Mietin että mikä helvetti siinä nyt on että sen lisäksi että myyn omaa aikaani todella halpaan hintaan 8 h päivästä työnantajalle ja heidän töistään olen mennyt rikki ja selkäni on niin kipeä että työn jälkeen itkettää, minun pitäisi lisäksi OMALLA AJALLANI vielä hoitaa jollain keinolla itseni siihen kuntoon että pystyn tekemään lisää vielä niitä töitä. Työnantaja ei kuitenkaan maksa minulle tuosta kotona käyttämästäni ajasta yhtään mitään. Olen sitä mieltä että jos nimenomaan se työ vammauttaa niin työnantajan tehtävä on huolehtia siitä
Paras oppi mitä korkeakoulusta opiskeluaikana sain oli kuntosalilla käynti. Itseäni paremmista perheistä kotoisin olevat fiksut opsikelukaverit veivät minut väkisin salille ja näyttivät perusasiat.
Opin että lihaksia harjoittamalla pystyn säätelemään mielentilaani ja torjumaan masennusta. Ja että hyvä olo omassa kehossa parantaa seksielämää ja elämääkokonaisuudessaan ihan joka tavalla.
Minullakin on ollut selkää kuormittava istumatyö mutta säännöllinen kuntosalilla käynti on onnistunut pitämään ihan kaikki kivut loitolla.
Ei tulisi mieleenkään ajatella että käyn salilla, jotta työnantaja voisi riistää minua enemmän.
Käyn salilla koska se parantaa elämänlaatuani ja onnellisuuttani ihan joka tavalla. Ja näillä näkymin kuntoilu tarjoaa minulle miellyttävät toimintakykyiset vanhuudenpäivätkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunta on joillekin se nykyajan uskonto. Kaikki ongelmat korjaantuvat kunhan liikut
No todellakin se on yksi osa minkätahansa ongelman korjaamista. Ihan kuten terveellinen ravinto ja riittävä unikin.
Mutta sama sapluuna ei toimi kaikille. Et omista liikuntaa ja lihaskuntoilua. En ole ollenkaan samaa mieltä kanssasi, että samat neuvot auttavat kaikkia. Vaikka liikun myös.
Joka ikinen ihminen tarvitsee vahvoja lihaksia. Ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän. Nykyään on kuusikymppisiä jotka ei pääse tuolilta ylös ilman tukea.
Ja tietenkin tarvitaan muutakin. Virallinen ohje on lihaskuntoa 2-3 kertaa viikossa, rentoa aerobista kuten kävely, 150 minuuttia viikossa, ja raskasta aerobista 75 minuuttia viikossa. Lisäksi liikkuvuusharjoitteluja nivelille esimerkiksi vartti päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ärsyttää. Lähipiirissä on yksi ammattisairas ja suututtaa, turhauttaa ja raivostuttaa kuinka hän käyttää yhteiskunnan resursseja eikä yksikään lääkäri ole kysynyt a) nukkuuko öisin tai edes millään lailla säännölisesti - ei,vaan nukkuu klo04-12 tai ei ollenkaan pariin vuorokauteen ja sitten (kuulemma) 48 tuntia putkeen syömättä ja juomatta - b) syökö säännöllisesti ja monipuolisesti -ei todellakaan c) liikkuuko joka päivä edes 20min kävellen ulkoilmassa - ei liiku välttämättä moneen päivään sängystä tai aunnostaan ulos d) tekeekö mitään lihaskuntonsa ylläpidoksi - no, kun ei kuulemma pysty/voi/on niin huono olo/ pyörryttää/ päätä särkee/heikottaa/ sattuu/särkee.
ja kun perusasiat on retuperällä niin uusitaan vaan lääkereseptejä muutamaan sellaiseen sairauteen jotak suurella osalla muista potilaista on kyllä elämää hankaloittavia mutteivat invalidisoivia, jos potilas ottaa vastuun omasta hyvinvoinnis
Et sitten tunnista masennusta eikä kyseinen henkilökään sitä myöntäne, mutta masennusta tuollainen käytös yleensä on.
Vierailija kirjoitti:
Aivan trollialoitus mutta liityn kommentoijiin kun itseäkin asia koskettaa. Selkä on ollut joitakin vuosia kipeä ja töissä teen paljon sitä ärsyttäviä liikkeitä ja työasennot ovat usein hankalat. Työterveyden kanta asiaan on, että minun täytyy tehdä fyssarin määrämää jumppaa joka toinen päivä vähintään. Että se kyllä parantaa selän kuin selän.
Mietin että mikä helvetti siinä nyt on että sen lisäksi että myyn omaa aikaani todella halpaan hintaan 8 h päivästä työnantajalle ja heidän töistään olen mennyt rikki ja selkäni on niin kipeä että työn jälkeen itkettää, minun pitäisi lisäksi OMALLA AJALLANI vielä hoitaa jollain keinolla itseni siihen kuntoon että pystyn tekemään lisää vielä niitä töitä. Työnantaja ei kuitenkaan maksa minulle tuosta kotona käyttämästäni ajasta yhtään mitään. Olen sitä mieltä että jos nimenomaan se työ vammauttaa niin työnantajan tehtävä on huolehtia siitä
Jotkut ihmiset ne vaan kusevat omille kengilleen. Olipa lapsellinen kommentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tympeää, kun tietää että suurin osa ongelmista joista valitetaan, olisi ihan korjattavissa, mutta kun *tähän kaikki tekosyyt*.
Mutta ei siitä ulkopuolisen toinna turhautua. Ei se auta mitään. Keskity vaan omiin treeneihisi. Mä lähen nyt juoksulle ja huomenna puntille.
N43
Periaatteessa noin. Mutta verorahoja kuluu. Ja onhan se lähimmäisen rakkautta huolehtia ja huolestua.
Se turhautuminen eikä varsinkaan valistaminen ei auta yhtään mitään. Sohvaperunoita alkaa vaan vtuttaa, itelle tulee paha mieli ja verorahatkaan ei säästy.
Tämän täytyy olla provo. Tai sitten olet autisti. Tai todella mustavalkoisesti ajatteleva, et kykene näkemään syy-seuraussuhteita.
Natsisaksassakin ajateltiin, että kaikkien tulisi kuntoilla ja voimistella, jotta ihmiset voisivat paremmin.
Liikunta ja terveelliset elämäntavat pidentävät elinikää ihan todistetusti. Tosi epätoivoista vetää natsisaksa tähän mukaan.
Naisena sanoisin:
- naisten kannattaa huolehtia kalsiumin saannista, joko jogurttia, rahkaa, piimää tai muuta maitotuotetta päivittäin
- soijatuotteet ovat hyviä vaihdevuosi-iässä
- sellainen säännöllinen liikunta, joka parantaa mielialaa ja tärisyttää luita, osteoporoosia vastaan
- liikunnan säännöllisyys on tärkeintä, ei liikuntamuoto
- ei stressiä, ei armottomuutta, sitä naisen elämä on jo valmiiksi, tätä moni mies ei tajua
- säännöllisen lihaskuntotreenin voi tehdä myös kotona
- viisikymppisenä luodaan pohjaa omalle elämälle seitsenkymppisenä, jos ei liiku ja taivu nyt, seitsenkymppisenä on todella huonossa kunnossa
- terveellistä ruokaa, paljon kotimaisia marjoja
Vierailija kirjoitti:
Menin salille rapakunnossa ja siellä sanottiin ihan suoraan että väärä paikka, mun tapauksessa kannattaa aloittaa varovasti pelkällä arkiliikunnalla sen sijaan että rynnin salille.
Nyt olet ymmärtänyt jotain ihan väärin. Ja kuka muka salilla jotain tuollaista sanoo ?
Ei ainakaan ammattipersonaltraineri ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keho kuluu ikääntyessä ja fyysinen kuormitus voi pahentaa oireita. Itsekin kokenut tämän kun on tehnyt fyysistä työtä ja treenannut paljon.
OIREITA. LUUSEREILLA ON OIREITA JA AP:LLÄ NE ON PÄÄSSÄ.
Sä oot vain laiska.
Liikkumiseni rajoittui yli 20 v. kävelyyn tai pyörällä töihin kulkemiseen ja sieltä pois (matka 3 km suuntaansa). Eläkkeelle jäätyäni olin erittäin huonossa hapessa ja sitten otin itseäni niskasta kiinni ja aloin hoitaa kuntoani aluksi vain kävellen ja aloin myös syödä terveellisesti. Aluksi matkan teko oli hidasta ja jäi välillä keskenkin jalkakipujen ja muiden särkyjen takia, mutta periksi en antanut vaan jatkoin ja vähitellen vaikkakin hitaasti pystyin etenemään pidempiä matkoja. Ei siihen terveelliseen syömiseenkään yht äkkiä oppinut vaan se vaati runsaasti n
Minulla kävi päinvastoin.
Olin aina liikkunut paljon. Työmatkat ajoin pyörällä ja kävelin paljon. Kävin jumpissa ja kuntosalilla. Kun sain lapsia, ostin pyörään peräkärryn ja sillä kyydillä kuljettiin arjen liikkumiset. Minä pyöräilin ja lapset matkustivat pyöräkärryssä.
Sitten tuli yksi lomamatka, jonka aikana kivut jaloissa alkoivat. Aluksi yritin liikkua sinnillä särkylääkkeiden avulla. Mutta särkylääkkeet eivät auttaneet. Se lomamatka oli minulle selviytymistaistelua.
Vasta vuosia myöhemmin sain kipuja oikeasti helpottavan lääkityksen. Sen ansiosta pystyn nykyään liikumaan kyynärsauvojen kanssa. Ainoa liikunta mihin nyt kykenen on kuntopyörällä polkeminen. Sitä voin onneksi tehdä kotona. Kuntopyörän ostin jo silloin kun olin vielä hyvässä kunnossa.
Jonotan parhaillaan tekonivelleikkaukseen ja odotan kuin kuuta nousevaa, että leikkauksen jälkeen pystyisin taas liikkumaan normaalisti. Edes melkein normaalisti.
Minua ei kiinnosta lainkaan turhauttaako jotakuta ulkopuolista minun kipuni ja liikkumisongelmani. Se kuitenkin vituttaa jos joku tulee alentuvasti antamaan elämäntapaohjeita 'huonosti liikkuvalle tädille'.
Reumaliiton sivuilta löytyy tietoa. Suosittelevat liikuntaa osana hoitoa.