Masennukseni loppui kokonaan kun sain rahaa ja sen mukana vapauden

Älä koskaan kuvittele tietäväsi, mitä toinen ihminen tuntee! Sinä et voi tietää. Et vaan voi. 

Mulla on rahaa ja olen silti keskivaikeasti masentunut. Ymmärrän hyvin APn tilanteen. Parasta apua masennukseen on se että voi hallita omaa elämää. Saa tehdä hyviä valintoja. Tässä tapauksessa voi valita että matkustaa ja harrastaa eikä lähde töihin tekemään jotain työtä mikä ei kiinnosta tai palkitse mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vauraana yrittäjänä ymmärrän pointtisi osittain, mutta omalla kohdalla esimerkiksi pystyvyyden tunne ja vastuunkanto ovat lääkettä masennukseen. Toki minulla rahat ovat itse ansaittuja, niin näkökulma on erilainen. Matka tekee minut onnelliseksi, lopputulos on vain seurausta.

Minäkin olen varakas yrittäjä, mutta niin vaan masennuin, kun elämässä hajosi muut rakenteet. Ja sitten sitä myöten myös yritys. 

Kyllä sain koppia. Kyllä raha helpottaa elämää. Olen vähävaraisista lähtökohdista. Raha helpottaa hetken aikaa esim. jos tekee rankkaa työtä, voi rentouttaa paljon, että pääsee irti hetkeksi ulkomaille. Se on vain fakta, ettei koko ajan jaksa olla tavoitettavissa ja koko ajan suorittaa. 

Mukava nähdä negasynkkyyden keskellä elämää rakastavan postaus. Upea juttu, Ap. Naisena koen, että kaikista tärkein rahalla saatava asia on laadukas koti. Ei silikonit, 5 tähden lomamatkat, brändivaatteet.

Vaan K O T I .

Onnea Uuteen Elämään! 💚🌿

Kuulostaa siltä, että vaihdoit orjuuden toiseen orjuuteen. Ei kai siinä jos siitä tykkää.

Siinäpä se, että suurin osa masentuneista tarvitsisi terapiaa ja muiden asioiden muuttamista elämässään, ei lääkkeitä siihen että kestää elämäänsä.

Kyllä raha ratkaiseen paljon aisoita, vaikka jotkut väittää ettei raha ratkaise köyhyyttäkään. Kyllä se köyhyyden ratkaisee, mutta ei välttämättä kaikkia syitä köyhyyteen.

Ja kehtaavat väittää että raha ei tuo onnea... Niin vaan stressi ja huolet katoaa 90% kun saa rahaa sen verran että ei tarvii laskeskella mihin pennosensa laittaa...

Mä sain perintöä, melkein ryyppäsin itseni hengiltä ja toivon, että kohta rahat loppuu. Hirveimmät vuodet elämästä.

Kyllä raha on ainakin minut tehnyt onnelliseksi. Ja siis nimenomaan siten että se antaa vapautta. On enemmän valintoja joita voin tehdä. Ei ole pakko käydä työssä, olen ostanut itselleni aikaa ja vapauden pomottamisesta ja mikromanageerauksesta. Mitkään luksusjutut ei kiinnosta ja aika pian ne rahat olisi menneet jos sellaisiin alkaisin rahojani tuhlata. 

Sama itselläkin on tavoitteena saavuttaa pitkäjänteisen säästämisen ja sijoittamisen avulla, ihan noin valtavaa perintöä ei ole luvassa, mutta laitan kaiken säästöön tällä hetkellä minkä vain voin. Toivon pääseväni itse maksetulle eläkkeelle n. 50-55-vuotiaana jos hyvin käy. En todellakaan aio olla lähes 70-vuotiaaksi saakka orjana töissä.

Jos ei ollut trolli niin onnea. Jos saisin itse vastaavan summan en enää koskaan palaisi töihin. Näin 50-vuotiaana tuo riittäisi loppuiäkseni. Talo ja auto maksettu. Ostaisin vain sijoituasuntoja koko rahalla ja elelisin kk-tuotoilla.

Onneksi olkoon. Itsekin olen huomannut, että raha tuo onnea, vaikka minulla paljon vähemmän rahaa onkin. Mutta kun on ollut oikeasti köyhä, keskituloisena tuntuu että kierii rahassa.

Ehkä eräs hölmöimmistä sanonnoista on raha ei tuo onnea. Kyllä se minun kohdallani nimenomaan on tuonut, on ollut varaa terapiaan ja mahdollistaa perheelleni hyvä elämä. Olen väkivaltaisista ja köyhistä oloista kotoisin

M51

Vierailija kirjoitti:

Ehkä eräs hölmöimmistä sanonnoista on raha ei tuo onnea. Kyllä se minun kohdallani nimenomaan on tuonut, on ollut varaa terapiaan ja mahdollistaa perheelleni hyvä elämä. Olen väkivaltaisista ja köyhistä oloista kotoisin

M51

Köyhien pitänyt keksiä jotain lohdutusta itselleen siitä että ovat köyhiä.

Vierailija kirjoitti:

Mä sain perintöä, melkein ryyppäsin itseni hengiltä ja toivon, että kohta rahat loppuu. Hirveimmät vuodet elämästä.

Työkaveri oli myös aika käsi rahankäytön kanssa, sai perinnön ja ryyppäsi ja hassasi rahat täysin käsittämättömiin hankintoihin. Joillekin ei vaan se ylimääräinen raha sovi.

Vierailija kirjoitti:

Ei Ap ole ollut masentunut. Ei masennusta korjata rahalla. Valemasentuja hän on jos mikä ka vielä kehtaa elvistelemässä sillä täällä.

Tutkimusten mukaan taloudellinen epävarmuus altistaa masennukselle sekä pahentaa oireita ja vaikeuttaa toipumista.

Moni psykiatri kannattaakin perustuloa.

Toimii niin pitkään, kun tuo 500 000 euroa riittää. Sitten, kun ne loppuu, niin moni tarvitsisi "masennulääkkeeksi" miljoona euroa. Sitten viisi jne.

Otsikosta tulee mieleen se taanoinen tutkimus (referoitiin muistakseni Hesarissa), missä todettiin jotenkin:

"Ne työttömät, jotka saivat kokailussa lisää vastikeetonta rahaa kokivat itsensä onnellisemmaksi".

Kaikkea sitä oppii kun vanhaksi elää.

Et ollut oikeasti masentunut. Minua raha auttoi siinä, että pystyin menemään yksityiselle lääkärille hakemaan apua.  Terapiankin kävin omalla rahalla.

Raha auttoi myös siinä, että mieheni pystyi pitämään vapaata töistään auttaakseen minua. Psykoterapeutin etsintä kun ei ollut siihen aikaan ihan helppoa.