Vaimo etääntyi kun en halunnut toista lasta- Ei ole enää läsnä

Vierailija kirjoitti:

Älä missään tapauksessa suostu toiseen lapseen, kun et itse halua. Aivan älyttömiä ohjeita mammat antavat.

Oletko sinäkin mamma, vai mistä tiedät millaisilla ihmisiltä ohjeet tulevat?

 ap ja vaimo haluavat eri asioita. Joko kompromissi tai ero. Yksinkertaista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistäkin kommenteista huomaa miten naisille se suostumuksen konsepti on hankala. Suostumus tarvitaan myös lapsentekoon.

Suostumus tarvitaan, se on totta. Kuitenkaan kenenkään ei ole pakko jäädä suhteeseen, jossa ollaan täysin eri mieltä suurista linjoista. Eihän se toimi pidemmän päälle.

Todella törkeää rikkoa lapsen perhe tuollaisen vuoksi. Mutta kun minäminäminä.

Niin, kumpi sen sitten rikkoo? Ap:n mielestä vaimo, joka lähtee, vaimon mielestä ap, joka loukkasi häntä niin syvästi, ettei yhteiseloa voinut enää jatkaa.

Minusta on parempi olla miettimättä mitään rikkomisia, ja sen sijaan todeta, että tässä ei nyt enää ole edellytyksiä parisuhteelle, koska hal

Vaimo sen rikkoo. Hän on saanut jo elämäänsä yhden lapsen. Hänen on ajateltava nyt lapsensa etua ja se ei ole mikään uusperhesotku.

Puhuikohan tämä pariskunta etukäteen "haluatko sä lapsia?" Vai "haluatko sä lapsen?"  Jos vaimo on ollut käsityksessä että mies haluaa lapSIA niin tietenkin hän oletti että enemmän kuin yksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ihan käsitä tätä aloituksen miestä. Jos on jo olemassa yksi lapsi, niin mitä se toinen muuttaisi? Ainakaan huonompaan suuntaan? 

Lapselle sisarus, eikö se olisi hyvä? Suuri osa tarvikkeista teillä jo löytyy. Toinen menee lähes satavarmasti helpommin kuin se ensimmäinen. 

Mistä hiton tarvikkeista? Eihän tarina kerro edes, että kuinka vanha heidän lapsensa on, saati että onko nurkissa enää vauvaryönää. Millä taas lopulta ei ole mitään väliä. Voi olla, että esimerkiksi sellainen pikku tarvike kuin asunto menee uusiksi.

Lasketko asunnon vauvatarvikkeeksi? Myydäänkö esim tori.fi:ssä vauvatarvikkeina asuntoja? Valoja päälle nyt kyllä sä tajuat mitä tarkoitettiin. Kaikkea ei varmasti tarvi hankkia alusta asti. Vaimo on tavaroita säästänyt jos mielessä on toinen lapsi ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Yllätä ja ole sinä miehenä hän kuka hakee eroa. Tämä on kyllä riskaabeli teko, sillä miehet perinteisesti jättävät eron naisen vastuulle, koska näin naiset eivät järkyty erosta niin paljon ja lasten asioista sopiminen on eron jälkeen helpompaa.

Kunpa asia olisi noin. Miehen tyypillinen tapa ottaa eroa nykyään on, että hän ensin hankkii uuden suhteen ja jopa muuttaa uuden naisen kanssa yhteen (kuka ihmeessä uusi nainen tähän suostuu, en ymmärrä). Tämä on kaikkein huono tapa "otta eroa" ja vahingoittaa paitsi vaimoa, niin myös sitä kautta lapsia. Niin v-mäinen tapa, että näillä miehillä ei taida olla kaikki kotona. Valitettavasti heitä on ilmeisesti paljon.

Jos nyt on jo yksi lapsi, niin kannattaisi edes lapsen vuoksi käydä ammattilaisen kanssa puhumassa, jos ei osaa ottaa eroa normaalisti puhumalla, eikä hankimalla uutta salaa.

Miehen näkökulma: itselläni on samankaltainen kokemus, jonka haluan kertoa varoittavana esimerkkinä.

Olimme jo seurusteluvaiheessa jutelleet lapsista ja molemmilla oli yhteneväinen näkemys, että kaksi lasta. Meillä molemmilla on sisarus ja jos sisarukset saavat lapsia, niin kuvioon tulee myös serkkuja, joiden kanssa viettää aikaa vaikkapa yhteisellä mökillä. Saimme ne kaksi lasta ja kun vanhempi alkoi lähestyä kouluikää, alkoi yllätykseksekseni toiveet 3. lapsesta. Olin kyllä aikaisemmin kuullut, että vaimo oli puhunut kaverilleen, että kolmas lapsi olisi ihana, etenkin jos se olisi vastakkaista sukupuolta (kaksi lastamme ovat samaa sukupuolta), mutta en ottanut näitä puheita vakavasti.

Toiveista siirryttiin vaatimuksiin ja vaatimuksista siirryttiin uhkailuihin. Vaimo halusi 3. lapsen tai hän ottaisi eron. Mikään järkevä keskustelu ei auttanut: olimme onnellisia, lapset ja vanhemmat terveitä, vanhemmilla työpaikat, kotona oli kolme makuuhuonetta eli kummallekin lapselle oma huone. Mikään järkipuhe ei mennyt perille, vaan jouduin todella pahan henkisen väkivallan ja painostuksen kohteeksi. Lopulta myönnyin, jotta perhe pysyisi koossa. Saimme kolmannen lapsen.

Aloin katua ratkaisua ja koin, että minut oli painostettu tähän. Katkeroiduin, enkä nähnyt liitollamme tulevaisuutta. Erosimme minun aloitteestani ja sovimme viikko-viikkojärjestelystä. Vaimo kritisoi päätöstäni hyvin ankarasti läheisillemme: olin kuulemma hylännyt perheen vauva-aikana. Omasta käytöksestään ja väkivallastaan hän ei maininnut sanaakaan. Myöhemmässä vaiheessa muutin toisella paikkakunnalle työn perässä, jpten viikko-viikkojärjestely jouduttiin muuttamaan joka toinen viikonloppu -järjestelyksi. Tässä vaiheessa alkoi todellinen raivoaminen somessa: miksi olin suostunut 3. lapseen, miksi jätin perheen jne eli nyt liiton päättymistä vatvottiin somessa kaikkien halukkaiden nähden.

Kaikki kolme lastani ovat ihania, en kadu heitä pätkääkään. Vaimo on se, jota kadun ja harmittaa, että suostuin hänen painostukseensa. Toisaalta vaimo olisi voinut itse miettiä omaa käytöstään ja siihen taas minä en ole millään tavalla syyllinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllätä ja ole sinä miehenä hän kuka hakee eroa. Tämä on kyllä riskaabeli teko, sillä miehet perinteisesti jättävät eron naisen vastuulle, koska näin naiset eivät järkyty erosta niin paljon ja lasten asioista sopiminen on eron jälkeen helpompaa.

Kunpa asia olisi noin. Miehen tyypillinen tapa ottaa eroa nykyään on, että hän ensin hankkii uuden suhteen ja jopa muuttaa uuden naisen kanssa yhteen (kuka ihmeessä uusi nainen tähän suostuu, en ymmärrä). Tämä on kaikkein huono tapa "otta eroa" ja vahingoittaa paitsi vaimoa, niin myös sitä kautta lapsia. Niin v-mäinen tapa, että näillä miehillä ei taida olla kaikki kotona. Valitettavasti heitä on ilmeisesti paljon.

Jos nyt on jo yksi lapsi, niin kannattaisi edes lapsen vuoksi käydä ammattilaisen kanssa puhumassa, jos ei osaa ottaa eroa normaalisti puhumalla, eikä hankimalla uutta salaa.

 

(kuka ihmeessä uusi nainen tähän suostuu, en ymmärrä).

Sellainen jolle on valehdeltu. "ollaan jo käytännössä erottu / asumuserossa" tms. Oikeasti asuu vielä yhdessä ja vaimolla ei mitään käsitystä "erosta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistäkin kommenteista huomaa miten naisille se suostumuksen konsepti on hankala. Suostumus tarvitaan myös lapsentekoon.

Suostumus tarvitaan, se on totta. Kuitenkaan kenenkään ei ole pakko jäädä suhteeseen, jossa ollaan täysin eri mieltä suurista linjoista. Eihän se toimi pidemmän päälle.

Todella törkeää rikkoa lapsen perhe tuollaisen vuoksi. Mutta kun minäminäminä.

Niin, kumpi sen sitten rikkoo? Ap:n mielestä vaimo, joka lähtee, vaimon mielestä ap, joka loukkasi häntä niin syvästi, ettei yhteiseloa voinut enää jatkaa.

Minusta on parempi olla miettimättä mitään rikkomisia, ja sen sijaan todeta, että tässä ei n

Puhuikohan tämä pariskunta etukäteen "haluatko sä lapsia?" Vai "haluatko sä lapsen?"  Jos vaimo on ollut käsityksessä että mies haluaa lapSIA niin tietenkin hän oletti että enemmän kuin yksi. 

 

Pitäisi vaimollakin olla sen verran järkeä päässä, että kun ei jaksa niin ei jaksa. Ei, vaikka mitä olisi sovittu. Lapsettomana ei voi vielä tietää, millaista elämä lapsen kanssa on, joten on älytöntä etukäteen lyödä lapsiluku lukkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä missään tapauksessa suostu toiseen lapseen, kun et itse halua. Aivan älyttömiä ohjeita mammat antavat.

Oletko sinäkin mamma, vai mistä tiedät millaisilla ihmisiltä ohjeet tulevat?

 ap ja vaimo haluavat eri asioita. Joko kompromissi tai ero. Yksinkertaista. 

Luulen, että on miesten antamia ohjeita nuo suostumiset. Luulevat, että pelkkä siittäminen riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä missään tapauksessa suostu toiseen lapseen, kun et itse halua. Aivan älyttömiä ohjeita mammat antavat.

Oletko sinäkin mamma, vai mistä tiedät millaisilla ihmisiltä ohjeet tulevat?

 ap ja vaimo haluavat eri asioita. Joko kompromissi tai ero. Yksinkertaista. 

Minkälaisen kompromissin tässä tilanteessa voi tehdä? Hankkia puolikkaan lapsen?

"Puhuikohan tämä pariskunta etukäteen "haluatko sä lapsia?" Vai "haluatko sä lapsen?" Jos vaimo on ollut käsityksessä että mies haluaa lapSIA niin tietenkin hän oletti että enemmän kuin yksi. "

Ihmisellä on oikeus muuttaa mieltään näissä asioissa. Siis ennen, kuin lapsia on tehty, jo tehtyjen lasten kohdalla ei enää voi peruuttaa.

Mä haaveilin myös kakskymppisenä kahdesta lapsesta (stereotyyppisesti), mutta ensimmäinen vauva oli niin vaikea tapaus, että en ikinä lähde siihen rumbaan enää uudestaan. 

Traumat jäi siitä, että kokonaisen vuoden oli käytännössä nukkumatta tai nukkui vaan pieniä pätkiä yössä.

N30

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä missään tapauksessa suostu toiseen lapseen, kun et itse halua. Aivan älyttömiä ohjeita mammat antavat.

Oletko sinäkin mamma, vai mistä tiedät millaisilla ihmisiltä ohjeet tulevat?

 ap ja vaimo haluavat eri asioita. Joko kompromissi tai ero. Yksinkertaista. 

Minkälaisen kompromissin tässä tilanteessa voi tehdä? Hankkia puolikkaan lapsen?

Koiranpentu?

Ap. Oletko nykyajan miesvauva?

Neiti?

Pskahousu.

Säälin vaimoasi.

Pelottaako vastuu?

Kaltaistesi pelkureiden ei ikinä pitäisi ottaa vaimoa.

Suosittelen käymään vakavan keskustelun vaimon kanssa. Kerro hänelle suoraan miten hän sinua kohtaan nykyään käyttäytyy ja miltä se sinusta tuntuu. Kerro hänelle että sinun mielestäsi tilanne ei ole reilu kenenkään kannalta, kaikkein vähiten lapsen. Kerro hänelle myös että jos tilanne ei parane niin sinä et voi enää jatkaa avioliittoa. Kysy vaimoltasi miten hän näkee nykyisen tilanteen ja onko hänellä ajatusta miten te voisitte tilanteen ratkaista. Tässä tilanteessa oikeasti KUUNTELE mitä hänellä on sanottavaa ja ota hänen sanomiset VAKAVASTI. Kyse voi lopulta olla ihan muusta kun sinä luulet. Ehkä hän on tästä toistuvasti kertonut mutta sinä et ole kunnellut ja ottanut asiaa vakavasti kun ajattelet hänen vain nalkuttavan.

Vierailija kirjoitti:

Miehen näkökulma: itselläni on samankaltainen kokemus, jonka haluan kertoa varoittavana esimerkkinä.

Olimme jo seurusteluvaiheessa jutelleet lapsista ja molemmilla oli yhteneväinen näkemys, että kaksi lasta. Meillä molemmilla on sisarus ja jos sisarukset saavat lapsia, niin kuvioon tulee myös serkkuja, joiden kanssa viettää aikaa vaikkapa yhteisellä mökillä. Saimme ne kaksi lasta ja kun vanhempi alkoi lähestyä kouluikää, alkoi yllätykseksekseni toiveet 3. lapsesta. Olin kyllä aikaisemmin kuullut, että vaimo oli puhunut kaverilleen, että kolmas lapsi olisi ihana, etenkin jos se olisi vastakkaista sukupuolta (kaksi lastamme ovat samaa sukupuolta), mutta en ottanut näitä puheita vakavasti.

Toiveista siirryttiin vaatimuksiin ja vaatimuksista siirryttiin uhkailuihin. Vaimo halusi 3. lapsen tai hän ottaisi eron. Mikään järkevä keskustelu ei auttanut: olimme onnellisia, lapset ja vanhemmat terveitä, vanhemmilla työpaikat, kotona oli kolme

Meillä sama juttu että kolmatta haluttiin. Itsellä oli kertakaikkiaan voimavarat niin piukoilla toisen lapsen kanssa että en enää pystynyt enkä pysty jatkossa. Toisille vauva-arki on rankempaa kuin toisille ja kaksi kertaa urakan suorittaneena tiesin mitä tulossa. Vielä nytkin jaksaminen joskus koetuksella kun on alle koulu-ikäiset.

Siinä käytiin lähellä eroa ja oli juuri kuin ap:n kuvailema tilanne kuukausia mutta lopulta saimme sovittua asian. Mielelläni olisin antanut periksi rakkaalle vaimolleni ellen olisi ollut varma asiasta. Hyvin lähellä, että en päätynyt samaan tilanteeseen. Pahinta tässä on, että ei varsinaisesti edes kenenkään vika.

Voimia sinne.

Sinulla on oikeus olla haluamatta toista, mutta hänellä on oikeus haluta. Jos ei sinun kanssa, niin jonkun muun kanssa. 

Pitkä ketju mutta missään ei kerrota mitä ne haasteet lapsen kanssa on. Täällä oletetaan paljon ap:n vihjeistä mutta hän ei kerro kuitenkaan mitään. 

Hänhän voi kokea haastavana jo sen, että lapsi yleensä on olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Ap. Oletko nykyajan miesvauva?

Neiti?

Pskahousu.

Säälin vaimoasi.

Pelottaako vastuu?

Kaltaistesi pelkureiden ei ikinä pitäisi ottaa vaimoa.

Ihan kuriositeettinä: millaiset ohjeet annat naisille joiden mies toivoisi toista lasta? Kolmatta/neljättä/viidettä?

Nyt on peiliin katsomisen paikka asenteen ja muiden ihmisen ymmärtämisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisellä lapsella on ollut paljon haasteita, en jaksa kertakaikkiaan. Miksi minua ei voida ymmärtää yhtään? Olen väsynyt lapsemme ongelmiin, ei vaan riitä voimavarat toiseen enää.

Ap

Minä ymmärrän täysin. En itsekään tuossa tilanteessa edes miettisi toista lasta. Miksi ihmeessä? Ei se tilannetta helpota ja molemmat lapsetkin siitä vain lärsisivät. Ensimmäinen ei saisi enää niin paljon huomiota kuin tarvitsee, eikä saisi toinenkaan riittävää huomiota, koska ensimmäiben on erityinen ja vanhemmat puhkipoikki jo ennen kuin hän edes syntyisi.

Jollei vaimosi suostu ymmärtämään sinun näkemystäsi, ero kai tuosta seuraa. Noissa lapsiasioissa harvoin onnistuu kompromissi, jos näkemykset ovat aivan vastakkaiset.

Tsemppiä.

Vierailija kirjoitti:

Vaimo on loukkaantunut, kun olet itsekäs etkä halua asettaa häntä ja hänen toiveitaan itsesi edelle. Mietihän onko muita asioita, joissa toimit itsekkäästi.

Tiedän mitä on elää suhteessa, jos toinen yksinkertaisesti kieltäytyy kaikesta, mitä toinen toivoo tai ehdottaa. Itsekästä ja kylmää. 

Yhtälailla vaimo on itsekäs, eikä osaa asettaa ap:n toiveita ja tarpeita omiensa edelle. Miksi mies on se, jonka pitäisi aina joustaa omista haluistaan ja tarpeistaan?

Nainen

Vierailija kirjoitti:

Ap. Oletko nykyajan miesvauva?

Neiti?

Pskahousu.

Säälin vaimoasi.

Pelottaako vastuu?

Kaltaistesi pelkureiden ei ikinä pitäisi ottaa vaimoa.

Toivottavasti sinua ei ole kukaan vaimoksi ottanut, saati lastensa äidiksi.