Teksti suruadressiin 90-vuotiaana kuolleelle
Olisiko teillä jollain sama tilanne ja olette löytäneet jonkun tekstin adressiin?
Pyydän, että ette ilkeilisi.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä tarvitse sanoa mitään. Laskee arkulle (tai viereen) kukan tai kukkaset.
Sen jälkeen katsoo hetken arkkua, jonka jälkeen kääntyy lähiomaisten suuntaan ja kumartaa kevyesti.
Joskus on tapana sytyttää muistokynttilä kukkien sijaan.
Kukkien sytyttäminen ei ole ollenkaan suositeltavaa.
Selvästi luetun ymmärtämisen vaikeuksia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä tarvitse sanoa mitään. Laskee arkulle (tai viereen) kukan tai kukkaset.
Sen jälkeen katsoo hetken arkkua, jonka jälkeen kääntyy lähiomaisten suuntaan ja kumartaa kevyesti.
Joskus on tapana sytyttää muistokynttilä kukkien sijaan.
Kukkien sytyttäminen ei ole ollenkaan suositeltavaa.
Selvästi luetun ymmärtämisen vaikeuksia
Sinulla näköjään on, kun et hoksannut lauserakenteen antamaan merkitystä. Tavaapa tuosta ihan ajatuksen kanssa: Joskus on tapana sytyttää muistokynttilä kukkien sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ilkeile, mutta inhoan noita värssyjä. Tekisi joka kerta mieli laittaa "Hyvin sä vedit". Onkohan Suomi muutenkin ainoa maa, missä rampataan arkun äärellä lukemassa värssyjä ja laskemassa kukkia ja hakemassa kukkia ja taas haudalla laskemassa kukkia, tiputtamassa multaa... Polttohautaus itselle. Ja ei kukkia eikä nyyhkyvärssyjä.
Jos hyvin käy niin sinunkin uurnasi ääressä joku sanoo jotain. Tai sitten ei.
Siis mitä kohtaa et ymmärtänyt. Ei se ole hyvin käymistä. En tykkä tuollaisesta nyyhkyjutuista.
Tuo adressi, miksi samat ihmiset, jotka laskee kukat arkulle, myös jättävät adressin? Aiemmin vain ne, jotka eivät osallistu hautajaisiin antoivat adressin. Jotenkin mennyt älyttömäksi showksi kaikki.
Yritän nyt muistaa, mitä 99 mummun nauhaan laitoin. Jotain sellaista, että meilä on monta elämää. Yritän hakea mikä tää oli. Niin ikävä mummua.
Lepää rauhassa rakas setä ,Kauniit muistot on jäljellä. En koskaan sinua unohda.
Vierailija kirjoitti:
Oliko kuinka läheinen ihminen? Voi lukea ihan, että Lepää rauhassa tai lämmöllä muistaen tai muistoa kunnioittaen.
Tämä on tämmöinen, jota ei kysytä muilta eikä keskustelupalstoilta. Saan kylmät väreet kun muistelen henkilöä, joka oikein innostui kun puolituttunsa läheinen kuoli. Hössötti värssyjen ja kukkien valinnan kanssa. Vei jotakin teetä ja pähkinöitä lisäksi tälle puolitutulle, joka oli ilmeisesti ollut hieman ihmeissään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras olisi vainajan itsekeksimä. Voisi olla reilusti humoristinenkin.
Sepä olisikin, kun vainaja tulisi kertomaan jonkun humoristisen värssyn kuoltuaan....
Niin, vainaja täytyisi oikeasti tuntea...
Vierailija kirjoitti:
Paras olisi vainajan itsekeksimä. Voisi olla reilusti humoristinenkin.
Tämä onkin vallan mainio ajatus, mutta vainajalta tuskin enää värssyä irtoaa.
Sepä olisikin, kun vainaja tulisi kertomaan jonkun humoristisen värssyn kuoltuaan....