Olisiko sinulle ok, että perheenne eläisi tasan sellaista elintasoa, johon molemmilla on varaa tasan puolet maksaen?
Jos siis esim mies tienaa enemmän, tai sinä olet enemmän hoitovapailla, niin asutte sellaisessa asunnossa, että molemmilla on varaa maksaa oman puolensa. Enemmän tienaava voi käyttää ylimääräisen rahan vaikka kalliiseen harrastukseen, reissuihin, sijoittamiseen tms (suojattuna avioehdolla).
Jos tienaat puolisosi kanssa saman verran, tämä kysymys ei ole sinulle
Kommentit (126)
Vassarit ja feministit ulisevat täällä kun kuulevat miten oikeat miehet elättävät naisensa. Naiseni ei halunnut mennä raskaana töihin joten koska ei halunnut riskeerata vauvan terveyttä joten elätin hänet. Mies pitää huolen naisestaa ja nainen miehestään kuten perinteisissä suhteissa toimitaan.
Vierailija kirjoitti: Tienaan nettona lähes kymmenkertaisesti sen mitä mediaanipalkkainen vaimoni. En ikimaailmassa haluaisi elää niin vaatimattomasti kuin hänen tulotasonsa mahdollistaisi. Eikä avioliitossa voi olla kahta eri elintasoa, ei se vaan toimi. Tottakai kustannan valtaosan yhteisistä menoista, ja pyritään mahdollisuuksien mukaan puliveivaamaan tulot niin että verottaja ei pääsisi nillittämään. Suoraanhan vaimoni ei voi omiin nimiin esim sijoittaa niitä rahoja, joita olen yhteiselle tilille laittanut, se tulkittaisiin lahjaksi. Kun kyseessä on vuositasolla riittävän isot summat, verottaja kyllä alkaisi kyselemään. Sen sijaan tavanomaiset menot tietysti saa maksaa kumpi tahansa. Ja on meillä toki myös omat tilimme, yhteisen tilin lisäksi, että molemmat voi käyttää rahaa ilman että toinen pääsee edes näkemään mihin ne nyt on laitettu. Mutta yhteiset menot tulevat yhteiseltä tililtä, jonka varat on käytännössä minulta peräisin.
Aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan. Sillä perusteella voi maksaa toiselle elatusapua, jotta hänkin pääsee samaan elintasoon. Sellainen ei ole mikään lahja.
Lainaus laista: Puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Tienaan nettona lähes kymmenkertaisesti sen mitä mediaanipalkkainen vaimoni. En ikimaailmassa haluaisi elää niin vaatimattomasti kuin hänen tulotasonsa mahdollistaisi. Eikä avioliitossa voi olla kahta eri elintasoa, ei se vaan toimi. Tottakai kustannan valtaosan yhteisistä menoista, ja pyritään mahdollisuuksien mukaan puliveivaamaan tulot niin että verottaja ei pääsisi nillittämään. Suoraanhan vaimoni ei voi omiin nimiin esim sijoittaa niitä rahoja, joita olen yhteiselle tilille laittanut, se tulkittaisiin lahjaksi. Kun kyseessä on vuositasolla riittävän isot summat, verottaja kyllä alkaisi kyselemään. Sen sijaan tavanomaiset menot tietysti saa maksaa kumpi tahansa. Ja on meillä toki myös omat tilimme, yhteisen tilin lisäksi, että molemmat voi käyttää rahaa ilman että toinen pääsee edes näkemään mihin ne nyt on laitettu. Mutta yhteiset menot tulevat yhteiseltä tililtä, jonka varat on käytännössä
Puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.
Minä maksan naiselle vain luonnossa
Lapset on yhteisiä, ja olisi outoa jos mies vaatisi muuttamaan pienempään siksi, että haluaa mieluummin elää itsekkäästi kuin turvata lastensa elämää.
Hyvälle miehelle kunnia-asia pitää huolta jälkeläisistään <3
"Rakkaus=Mies maksaa enemmän."
Kyllä. Ja jos nainen tienaa enemmän, niin sitten se on nainen joka maksaa enemmän =)
Jos palvoo mammonaa niin ei kannata perheellistyä.
Kaikista vastauksista puuttuu kolme oleellista tietoa: avo- vai avioliitto, onko avioehtoa ja miten omaisuuden omistussuhteet menevät. Ilman näitä tietoja on mahdotonta tietää, onko tulojen ja menojen jako oikeudenmukaista.
Jos on avioliitto ilman avioehtoa, ei ole mitään ongelmaa, koska silloin eron sattuessa kaikki omaisuus jaetaan tasan riippumatta omistussuhteista. Muuten tilanne on eri. Kukaanhan ei tietenkään tavoittele eroa, mutta melko yleistä se on, joten on hyvä ymmärtää, miten se vaikuttaisi omaan taloudelliseen asemaan.
Vierailija kirjoitti:
Koettakaa muistaa elää avoliitossa tarpeeksi kauan, että näette millainen se ajateltu lasten isä tai äiti ehkä on. Oksettavaa tuollainen laskeminen. Ihan hyvin se rikkaampi osapuoli voi vaikka sairstua ja silloin tietenkin toinen joutuu enemmän kuluttamaan perheen hyväksi.
Lisäksi kaikki panostaminen ei ole rahallista. Toinen voi hyvin tehdä vaikka mitä yhteisen elämän eteen, vaikka ei rahallisesti voisi yhtä paljon laittaa. Ei lapsia millekään kitupiikille, joka ei edes pitsaa tarjoa. Siinä menee vain elämä piloille.
Voihan se tehdä niinkin että ei omille lapsille kustanna mitään ja laittaa rahat omiin juttuihin, jos niin pihi on.
"Naiseni ei halunnut mennä raskaana töihin joten koska ei halunnut riskeerata vauvan terveyttä joten elätin hänet. "
Työssäkäynti ei riskeeraa vauvan terveyttä.
Minulle olisi, mutta miehelleni ei. Itse elän todella vaatimattomasti, ja minua melkeinpä ahdistaa omistaa irtainta krääsää. Tästä johtuen laskin muutama vuosi sitten työtunteja niin, että saan osa-aikaisena juuri sen verran palkkaa, että pystyn kuittaamaan puolet pakollisesta elämisestä (asuntolaina, asuminen, ruoka) eikä minun tarvitse kajota säästöihini. Miehellä taas on menot kasvaneet tulojen mukana tasaisesti, ja hän taitaa elää jotakin välineurheilukeski-ikää. Jos täytyy ryhtyä ihan mihin vaan, hän varustautuu ostamalla uutena liikkeestä kalliit välineet, ihan sama tarvitaanko niitä enää koskaan toista kertaa.
Autoja pitää ehdottomasti olla arkiauto ja harrasteauto (minulla ei ole edes korttia). Mies haaveilee nyt uusimpana kesämökistä, mutta olen kyllä sanonut, että itseäni se ei kiinnosta, ja jos sen hankkii, minä en osallistu kuluihin, mutta voin kyllä seuraksi lähteä.
Yhteisillä rahoilla ei meidän taloudessamme pitkälle pötkittäisi, mutta nyt kun on erilliset rahat, minua ei kiinnosta pätkääkään, mitä mies omillaan tekee. Kunhan hänen osuutensa asuntolainasta tulee maksetuksi ja kunhan hän ymmärtää, että en maksa siitä, jos hän välttämättä haluaa ostaa tonnin harrastusvälineet meille, kaikki on ok.
Vierailija kirjoitti:
Kaikista vastauksista puuttuu kolme oleellista tietoa: avo- vai avioliitto, onko avioehtoa ja miten omaisuuden omistussuhteet menevät. Ilman näitä tietoja on mahdotonta tietää, onko tulojen ja menojen jako oikeudenmukaista.
Jos on avioliitto ilman avioehtoa, ei ole mitään ongelmaa, koska silloin eron sattuessa kaikki omaisuus jaetaan tasan riippumatta omistussuhteista. Muuten tilanne on eri. Kukaanhan ei tietenkään tavoittele eroa, mutta melko yleistä se on, joten on hyvä ymmärtää, miten se vaikuttaisi omaan taloudelliseen asemaan.
Kyllä aika moni nainen tavoittelee eroa saadakseen tasingossa rikkaamman puolison omaisuudesta osan. Helena Koivu esim.
Vierailija kirjoitti:
Vassarit ja feministit ulisevat täällä kun kuulevat miten oikeat miehet elättävät naisensa. Naiseni ei halunnut mennä raskaana töihin joten koska ei halunnut riskeerata vauvan terveyttä joten elätin hänet. Mies pitää huolen naisestaa ja nainen miehestään kuten perinteisissä suhteissa toimitaan.
Jos naisesi teki oikeasti sikiölle vaarallista työtä, niin työnantajan olisi pitänyt etsiä hänelle muita työtehtäviä ja jos niitä ei olisi ollut, hän olisi voinut hakea Kelalta päivärahaa.
Vierailija kirjoitti:
"Naiseni ei halunnut mennä raskaana töihin joten koska ei halunnut riskeerata vauvan terveyttä joten elätin hänet. "
Työssäkäynti ei riskeeraa vauvan terveyttä.
Et taida ymmärtää että töitä on erilaisia
Vierailija kirjoitti:
"Naiseni ei halunnut mennä raskaana töihin joten koska ei halunnut riskeerata vauvan terveyttä joten elätin hänet. "
Työssäkäynti ei riskeeraa vauvan terveyttä.
Jos on töissä vaikka vapaapainijana tai leijonankesyttäjänä niin kyllä riskeeraa. Enkä ole kyllä koskaan nähnyt raskaana olevaa lentäjääkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista vastauksista puuttuu kolme oleellista tietoa: avo- vai avioliitto, onko avioehtoa ja miten omaisuuden omistussuhteet menevät. Ilman näitä tietoja on mahdotonta tietää, onko tulojen ja menojen jako oikeudenmukaista.
Jos on avioliitto ilman avioehtoa, ei ole mitään ongelmaa, koska silloin eron sattuessa kaikki omaisuus jaetaan tasan riippumatta omistussuhteista. Muuten tilanne on eri. Kukaanhan ei tietenkään tavoittele eroa, mutta melko yleistä se on, joten on hyvä ymmärtää, miten se vaikuttaisi omaan taloudelliseen asemaan.
Kyllä aika moni nainen tavoittelee eroa saadakseen tasingossa rikkaamman puolison omaisuudesta osan. Helena Koivu esim.
Vedit sitten esiin NHL-kiekkomiljonäärin ex-vaimon. Juu, kaikkihan me ollaan sellaisia.
Aika typerää olisi, jos vaikkapa koko pehe köyhänä kituuttaisi lapsia myöten, samalla kun yksi kasvattaa pankkitiliä,ijoittelee tms. Aloituksen kysymyksessä oli lähtökohta, että on kuitenkin sama elintaso kaikilla, niin eihän se pankkitiin kartuttajakaan voisi rahojaan käyttää.
Tietenkin rahat tulisi ottaa perheen käyttöön. Kaikki muu olisi typerää.
Miksi peustaa pehe, jos se ei ole prioriteetti. Kyllä perhe tarkoittaa sitä, että puhalletaan yhteen hiileen, kaikilla tavoilla, myös rahallisesti. Periaatteen tulisi olla niin, että erilaiset resurssit ja tienatut rahat menee koko perheen hyväksi, oli sitten enempi tai vähempi varoja. Perheen elintaso asetetaan yhteisten tulojen mukaiseksi, ei pienempituoloisen mukaan.
Jos ei ole lapsia, niin silloin ihan ok omat erilliset varat. Elintaso kuitenkin yhteiselämässä yhteinen pitkässä sitoutuneessa parisuhtessa ja elämänkumppanuudessa / avioliitossa. Jos toinen on köyhä, niin rikkaampi kompensoi. Jos molemmat isotuloisia, niin mitään elintasoeroa ei juuri synnykään.
Rahat on tehty käyttövälineeksi tärkeisiin asioihin. Jos perhe (tai sitoutunut parisuhde) ei ole tärkeydessä siellä huipulla, niin sitä ei pidä perustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä lähtis siihen että mun pitäis maksaa vaimon elintasoa, maksakoot ite kulunsa. Lapsiahan en ala enää tekemään tässä iässä eikä opiskelujakaan ole ollut yli 20 vuoteen.
Te siis elätte vaimon tulojen mahdollistamaa elintasoa. Millaista se on?
Naiseni asuu omassa kerrostaloasunnossa lapsensa kanssa ja minä asun okt:ssa omien lasteni kanssa. Nähdään seksin merkeissä lapsettomilla viikoilla päivittäin.
En todellakaan haluaisi muuttaa yhteen.
Teillä siis on enemminkin seksisuhde. Miksi menitte avioon?
Jos vaimo sairastuisi pahemmin ja pitkäaikaisemmin, tarvisi apua ja vaikuttaisi seksiinkin, niin mitä tekisit, dumppaisit varmaankin?
Jos, niin vaimosi on sinulle vain käyttöväline, ei puoliso jota arvostaa ja rakastaa.
Ai että minä hoidan yhteistä lasta mieheni säästäessä päivähoitokulut ja hän ei maksaisi penniäkään enempää kuluista? Älä naurata!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä lähtis siihen että mun pitäis maksaa vaimon elintasoa, maksakoot ite kulunsa. Lapsiahan en ala enää tekemään tässä iässä eikä opiskelujakaan ole ollut yli 20 vuoteen.
Te siis elätte vaimon tulojen mahdollistamaa elintasoa. Millaista se on?
Naiseni asuu omassa kerrostaloasunnossa lapsensa kanssa ja minä asun okt:ssa omien lasteni kanssa. Nähdään seksin merkeissä lapsettomilla viikoilla päivittäin.
En todellakaan haluaisi muuttaa yhteen.
Teillä siis on enemminkin seksisuhde. Miksi menitte avioon?
Jos vaimo sairastuisi pahemmin ja pitkäaikaisemmin, tarvisi apua ja vaikuttaisi seksiinkin, niin mitä tekisit, dumppaisit varmaankin?
Jos, niin vaimosi on sinulle vain käyttöväline, ei puoliso j
Edelleenkään ei olla aviossa kuten jo aiemmin vastasin toiselle tyhmälle kommentoijalle. Lue se vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Ai että minä hoidan yhteistä lasta mieheni säästäessä päivähoitokulut ja hän ei maksaisi penniäkään enempää kuluista? Älä naurata!
Sinun haluamaasi lasta, ei miehen haluamaa. Maksaisitko itse teidän yhteisen urheiluauton puunauksesta jonka miehesi halusi ja sinä et?
No osa rakkautta on se että haluaa että toisella on asiat hyvin. Jos toisella on isommat tulot niin yksi osa rakkautta on että siitä jakaa myös toiselle.