Mitä tehdä kihlasormukselle jos vastaus on ei?
Kommentit (65)
Askartelet siinä kysymistilanteessa sormuksen skumppapullon korkista ja käytte yhdessä seuraavana päivänä ostamassa varsinaisen sormuksen. Suomessa kun ei käytetä koruja muutenkaan niin taajaan kuin monissa muissa maissa, niin ei naiset itsekään tiedä sormusten kokoja. Liian isosta voi tehdä pienemmän, mutta se heikentää sormuksen kestävyyttä.
Onko kosinta yllätys kun epäilet ettei suostu?
Aina voi laittaa kulta rahaksi firmalle jos on kaiverrus.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aina ihmetellyt näitä etukäteen sormuksen ostavia, että miten ihmeessä te varmistutte oikeasta sormuskoosta? Ei sitä voi mitata muistakaan mahdollisista naisen käyttämistä sormuksista, kun harva siinä vasemmassa nimettömässä mitään muuta sormusta käyttää.
Minä ainakin kävin vain pienennyttämässä sormuksen oikean kokoiseksi myöhemmin. Tosin olin sen itse valinnutkin, mutta liikkeessä ei ollut valmiina oikean kokoista eikä heillä ollut kyseistä palvelua.
Ensin kysyt, haluaako toinen kanssasi naimisiin. Jos vastaus on myönteinen, varaatte vihkimisen kohtuullisen ajan päähän ja menette yhdessä katsomaan sormuksia.
Vierailija kirjoitti:
Ap on katsonut liikaa jenkkiviihdettä. Suomessa kihlasormukset ostetaan yhdessä molemmille.
Juuri näin. Perinteinen suomalainen tapa: ensin kysytään ja sitten ostetaan molemmille sopivat ja mieluiset sormukset. Oikein naurattaa sellaiset kosinnat. Jossa mies oikein avaa sormusrasian, ikäänkuin houkutellakseen sormuksella, jos ei muuten kelpaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aina ihmetellyt näitä etukäteen sormuksen ostavia, että miten ihmeessä te varmistutte oikeasta sormuskoosta? Ei sitä voi mitata muistakaan mahdollisista naisen käyttämistä sormuksista, kun harva siinä vasemmassa nimettömässä mitään muuta sormusta käyttää.
Vie jälkikäteen kultaliikkeeseen säädettäväksi.
oikeam käden nimettömässä on sormuksia muijilla,siitä se koko
Oikeakätisellä oikean käden sormet voi olla paksummat. Ainakin minulla
Vierailija kirjoitti:
Ensin kysytään ja sitten käydään yhdessä ostamassa mieluinen sormus
Näin me aikoinaan teimme. Yhdysvalloissa kihlasormus kai yleensä ostetaan etukäteen ja vielä älyttömän kalliina.
Vierailija kirjoitti:
Kihloissa oltu jo yli 30 vuotta. Mitään sormuksia ei asiaan tarvittu eikä naimisiinmenoja myöhemmin. Ei siinä sormukset ja papit auta, jos ero tulee.
Homma meni aikoinaan niin, että sanoin akalle aamu kaffeella, et valitsee mielessään isoimman ja kalliimman sormuksen minkä haluaa ja tämän jälkeen esitän sitten kutsun kihloihin! Ja tuo suostui! Vieläkään en tosin tiedä minkä sormuksen valitsi...
Hyi, häpeä! Olet huijannut naista. Ei tuo ole mikään kihlaus. Kihlaus on avioliittilupaus. Nyt ostat hänelle oikeasti komean sormuksen ja viet vihille. Reilu vonkaaminenkin on fiksumpaa, kuin tuollainen vätystely.
Aletaan itse käyttää pikkurillisormuksena.
Jos on sormus riittävän suuri,
hiiri siitä läpi mahtuu juuri.
Kunnon hätähousu ostaa sormuksen jo ennen kuin on kuvioissa ketään, jolle sormuksen ostaa. "Jos huomenna tai sitten ensi viikolla tarvii, niin ostan nyt jo sen varalta." Ottaa nyt ihmeessä asian ensin puheeksi ja katselee sitten sitä sormusta, ettei ihan haaskuuseen mene sekin. Ihme hätäilyä toiveiden ja oletusten pohjalta. Ensin tehdään, sitten vasta ajatellaan.🙄
Kyllä rahaa näkyy riittävän kaikenlaiseen joutavaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aina ihmetellyt näitä etukäteen sormuksen ostavia, että miten ihmeessä te varmistutte oikeasta sormuskoosta? Ei sitä voi mitata muistakaan mahdollisista naisen käyttämistä sormuksista, kun harva siinä vasemmassa nimettömässä mitään muuta sormusta käyttää.
Vie jälkikäteen kultaliikkeeseen säädettäväksi.
oikeam käden nimettömässä on sormuksia muijilla,siitä se koko
Oikean käden sormet on eri kokoisia kuin vasemman. Mulla ainakin (oikeakätinen) oikean käden sormet on järjestään vähän isompia kuin vasemman käden vastaava sormi. Ei näy päälle mutta huomaa sormuksia laittaessa. Jos sormus sopii esim. oikean käden keskisormeen niin on vähän löysä vasemman keskisormessa.
Vierailija kirjoitti:
Suosikaa suomalaisia perinteitä, ja kysykää ensin. Sitten yhdessä mennään valitsemaan sormukset! Häät on jo pilattu morsiamenluovuttamisilla ja muilla kaasolaumoilla. Pidetään kiinni edes jostakin
Juuri näin. Lisäksi useimmat ihmiset haluavat olla myös itse valitsemassa sitä sormusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aina ihmetellyt näitä etukäteen sormuksen ostavia, että miten ihmeessä te varmistutte oikeasta sormuskoosta? Ei sitä voi mitata muistakaan mahdollisista naisen käyttämistä sormuksista, kun harva siinä vasemmassa nimettömässä mitään muuta sormusta käyttää.
Minä ainakin kävin vain pienennyttämässä sormuksen oikean kokoiseksi myöhemmin. Tosin olin sen itse valinnutkin, mutta liikkeessä ei ollut valmiina oikean kokoista eikä heillä ollut kyseistä palvelua.
Turhaa säätöö ja ylimääräistä juoksemista. Eikö sen voi ostaa kerralla oikean kokoisen? Jos jossain liikkeessä ei ole oikean kokoista sormusta valmiina, niin kävelee sitten toiseen liikkeeseen, josta sellainen löytyy. Oli vissiin hoppu saada sormusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on katsonut liikaa jenkkiviihdettä. Suomessa kihlasormukset ostetaan yhdessä molemmille.
Jep. Suomessahan on täysin päinvastainen tapa kuin USAssa. Täällä kihloihin mennessä ostetaan sormukset molemmille (eikä niistä yleensä ole timantteja), ja naimisiin mennessä laitetaan morsiamelle se timanttisormus. Jenkeissä se kihlasormus on se naisen timanttisormus, ja naimisiin mennessä sitten laitetaan molemmille sormukset.
Höpö höpö, mitään tollasia sääntöjä ole.
Jos se on kultaa, voit myydä kullan ostajille.
Niin paljon otti päähän että heitin sen sinne nurmikolle ja sinne jäi tyttö istumaan puistonpenkille . Olin niin pettynyt ja katkera etten enää halunnut tavata
Mun mies aikoinaan kosi aamupalapöydässä ja sen jälkeen lähdettiin yhdessä valitsemaan molemmille sormukset. liikkeessä mieheni ohje oli, että valitset juuri sellaisen kun haluat, hintalappuun katsomatta. Yllätys li, että hän oli katsellut juuri samanlaista sormusta jonka valitisn jo aiemmin ja miettinyt, että tuollainen sopisi minulle.