Auttaminen ja perinnöt

Vierailija kirjoitti:

Niin, ymmärrän, että vaikka näin menee laillisesti oikein, ei tunnu kuitenkaan oikealta.

Meillä mummo (anoppi) on henkivakuutuksensa, 100000, määrännyt puolet tyttärelleen ja puolet jaettavaksi meidän lasten kesken. 

Ihan kiva, ja näinhän se perimysjärjestyksen mukaan menee. Mutta ei silti tunnu hyvältä, kun mieheni tässä ohitettiin täysin.

Miten niin ohitettiin, hänen puolikkaansahan vaan on osoitettu suoraan teidän lapsillenne. Kuulostaa reilulta. Olisiko sinusta ollut oikein että se olisi jaettu miehesi lapsettoman siskon, miehesi ja esim. teidän kolmen lapsenne kesken tasan. Sisko olisi saanut 20% ja miehesi, jolla sattuu olemaan lapsia 80%.

Vierailija kirjoitti:

Tämä testamenttihullutus on lakimiesten rikastuttamista. Suomessa on hyvä ja oikeudenmukainen perintökaari. Ei tavallinen ihminen tarvitse testamenttia. Olen saanut sukulaisten tappelusta tarpeekseni. En tee testamenttia vaikka omaisuutta onkin. Kaikki menee tasan lapsille.

Testamentti ei ole tarpeellinen silloin jos rintaperillisiä löytyy. Jos heitä ei ole Niin sellainen on todellakin kultaakin kalliimpi asiakirja ja kannattaa laatia mielellään lakimiehen avustamana niin, että lakimies on testamentin toimeenpanija jotta vältetään riidat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo ei mennyt oikein. Siskosi lintsasi äitinne hoidosta. 

Tietyssä mielessä myös täti olisi ollut teidän kummankin vastuulla. 

Kumpikin hoiditte yhtä paljon. Perinnöt olisi pitänyt jakaa puoliksi. Täti ei ollut mitä ilmeisimmin ajatellut asian tätä puolta ollenkaan. Uskon, että jos olisi ajatellut, hän ei olisi halunnut jaon menevän näin.

Lain mukaan meni mutta täti huomioi auttajansa  ja hänellä testamentin tekoon oikeus kun oli lapseton.

Perinnön peruste ei ole se, hoitaakotai miten paljon perillinen perinnön jättäjää. Perinnön jakaantumien määrittelee perintökaari ja/tai testamentti. Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan. 

Sell

Vain siinä tapauksessa että heidän vanhempansa joka on perittävän sisarus on kuollut.

Rikkaat tädit voi olla ilkeitäkin. Eräs sisaruspari riitaantui tätin testamentin takia niin pahasti, että välit menivät lopullisesti. Sisko auttoi tätiä lähes päivittäin vuosia. Ei koskaan ajatellut, että saisi tädin rahat tai tiesi, että ne tulee puoliksi hänelle ja veljelle, mutta ei muuten. Velvollisuudentunnosta oli apukäsiparina. Täti oli tosi varakas. 

Kun täti kuoli, oli hän tehnyt testamentin veljelle. Se oli käsittämätöntä. Sille pojalle, joka asui kaukana ja kävi kerran vuodessa moikkaamassa. Pahinta oli, että veli oli tiennyt tästä koko ajan, että hänelle tulee kaikki. Sisko on vakuuttunut, että veli tavallaan pelasi mukavaa ja hauskaa miestä hänen selkänsä takana. Miten kehtasi ottaa ne rahat, kun tiesi siskonsa olleen se palvelija vuosia ja itse tehneensä nolla tekoa tädin eteen? Tekiköhän ihan ilkeyttään? 

Vierailija kirjoitti:

Rikkaat tädit voi olla ilkeitäkin. Eräs sisaruspari riitaantui tätin testamentin takia niin pahasti, että välit menivät lopullisesti. Sisko auttoi tätiä lähes päivittäin vuosia. Ei koskaan ajatellut, että saisi tädin rahat tai tiesi, että ne tulee puoliksi hänelle ja veljelle, mutta ei muuten. Velvollisuudentunnosta oli apukäsiparina. Täti oli tosi varakas. 

Kun täti kuoli, oli hän tehnyt testamentin veljelle. Se oli käsittämätöntä. Sille pojalle, joka asui kaukana ja kävi kerran vuodessa moikkaamassa. Pahinta oli, että veli oli tiennyt tästä koko ajan, että hänelle tulee kaikki. Sisko on vakuuttunut, että veli tavallaan pelasi mukavaa ja hauskaa miestä hänen selkänsä takana. Miten kehtasi ottaa ne rahat, kun tiesi siskonsa olleen se palvelija vuosia ja itse tehneensä nolla tekoa tädin eteen? Tekiköhän ihan ilkeyttään? 

Juuri tällaisen tapausten takia testamenttiin kannattaa aina laittaa niin sanottu toimeenpanijamääräys, Eli se että lakimies huolehtii siitä että testamenttia noudatetaan. Tällöin syrjäytettyjen perillisten välit eivät mene koska he eivät voi tilanteeseen mitenkään vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ymmärrän, että vaikka näin menee laillisesti oikein, ei tunnu kuitenkaan oikealta.

Meillä mummo (anoppi) on henkivakuutuksensa, 100000, määrännyt puolet tyttärelleen ja puolet jaettavaksi meidän lasten kesken. 

Ihan kiva, ja näinhän se perimysjärjestyksen mukaan menee. Mutta ei silti tunnu hyvältä, kun mieheni tässä ohitettiin täysin.

Entä varsinainen perintö, menikö se sattumalta 100% miehellesi?

 

Miksi miehesi olisi pitänyt saada mitään mummosi perinnöstä? Saitko sinä mitään hänen mummonsa perinnöstä?

Vierailija kirjoitti:

Voi vain kuvitella, miltä Jussi Salonojan siskosta tuntui, kun setä testamenttasi HK:n kokonaisuudessaan veljelle. Veli pisti kaiken menemään.

Oikeammin tuo täti olisi toiminut, jos olisi maksanut siskollesi hänen tekemästään avustustyöstä käyvän summan ja testamentti olisi tehty tasan teille molemmille. Ja tarkkaan ottaen äitisi olisi voinut tehdä saman sinun suuntaasi. Mun lapset perii lapsettoman tätinsä, ja vaikka yksi heistä on kummilapsi, hän saa saman osan potista kuin muutkin. Oikeudenmukaisuus on hyväksi.

Miksi lapsettoman tädin edes tarvitsee olla tasapuolinen siskontyttöjään kohtaan, varsinkin, jos vain toinen on häntä auttanut.

Vierailija kirjoitti:

Mahtaa harmittaa, kun siskosi sai paljon rahaa ja sinä et.

Aivan luonnollista

Viisas täti olis käyttänyt omaisuutensa jo elävänä ollessaan. Kuollessaan ei tartte lapsettomalla jäädä kun käytetyt kalusteet. Ja eipä muillakaan. Omista rahoista pitää ehtiä nauttimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ymmärrän, että vaikka näin menee laillisesti oikein, ei tunnu kuitenkaan oikealta.

Meillä mummo (anoppi) on henkivakuutuksensa, 100000, määrännyt puolet tyttärelleen ja puolet jaettavaksi meidän lasten kesken. 

Ihan kiva, ja näinhän se perimysjärjestyksen mukaan menee. Mutta ei silti tunnu hyvältä, kun mieheni tässä ohitettiin täysin.

Entä varsinainen perintö, menikö se sattumalta 100% miehellesi?

 

Miksi miehesi olisi pitänyt saada mitään mummosi perinnöstä? Saitko sinä mitään hänen mummonsa perinnöstä?

Sori ymmärsin aluksi väärin, jätti siis poikansa perinnöttömäksi. Oikeus lakiosaan, joka on puolet siitä, mitä hän saisi ilman testamenttia, kuitenkin on.

Vierailija kirjoitti:

Rikkaat tädit voi olla ilkeitäkin. Eräs sisaruspari riitaantui tätin testamentin takia niin pahasti, että välit menivät lopullisesti. Sisko auttoi tätiä lähes päivittäin vuosia. Ei koskaan ajatellut, että saisi tädin rahat tai tiesi, että ne tulee puoliksi hänelle ja veljelle, mutta ei muuten. Velvollisuudentunnosta oli apukäsiparina. Täti oli tosi varakas. 

Kun täti kuoli, oli hän tehnyt testamentin veljelle. Se oli käsittämätöntä. Sille pojalle, joka asui kaukana ja kävi kerran vuodessa moikkaamassa. Pahinta oli, että veli oli tiennyt tästä koko ajan, että hänelle tulee kaikki. Sisko on vakuuttunut, että veli tavallaan pelasi mukavaa ja hauskaa miestä hänen selkänsä takana. Miten kehtasi ottaa ne rahat, kun tiesi siskonsa olleen se palvelija vuosia ja itse tehneensä nolla tekoa tädin eteen? Tekiköhän ihan ilkeyttään? 

Miksei olisi kehdannut ottaa perintöä vastaan, kun semmoinen hänelle tuli?

On se outoa että sellaiset saavat perinnön testamentilla jotka ei ole edes usein käyneet poisnukkuneen luona saatikka auttaneet tätä konkreettisesti elinaikana.