Löysin tämän ja totta joka sana. Työleiriä on mökkeily.
Mökkikausi, mökkikausi jippii! Lomaa mökillä ukon kanssa. Aletaan tehdä lähtöä. Mies pakkaa: juuei mitään. Huikkaa mulle, että viittitkö heittää mullekin mukaan parit puhtaat kalsarit ja t-paidat. Mä pakkaan: omat vaattet, hygienia tarvikkeet, pyyhkeet ja vuodevaatteet. Ajetaan kaupoille. Pitäs viikoksi saada syötävää, semmoista mitä möksällä voi helposti laittaa. Ruuhkaa näyttää olevan. Mies kaartaa auton pihaan ja nousee autosta.
Se ei suinkaan tule ruokakauppaan ryysäämään ruuhkiin tönimään vaunuilla toisia, vaan painelee selkä suorana alkoon. Minä taistelen urheasti koko marketin läpi, mielestäni saan viikon ruuat aika hyvin kasaan ja jotain herkkujakin on mukana. Työnnän pikkuauton kokoista ostoskärryä autolle, mies nojaa kättä ikkunankarmiin ja kuuntelee musaa sisällä autossa .
Alan nostella niitä 50 litran kokoisia ruokakasseja takakonttiin ja penkeille. Mies alkaa mäkättää, ,että en osaa lastata järkevästi autoa. Mun hommassa ei ole kuulemma mitään logiikkaa. Minä haluan vaan saada nää kassit autoon. En jaksa oikein uskoa, että meidän ruokakassien sijoittelu meidän autontötteröön jotenkin eri tavalla vaikuttaisi ajo-ominaisuuksiin tai vaatisi mitään lasti-opin arvosanaa.
Lähdetään matkaan, mies viheltelee ja minäkin saatan huokaista. On vielä valoisaa kun tullaan pihalle. Ihanaa. Kyllä tästä vielä kevät ja kesäkin tulee. Mökille kannan kamat sisälle, vedet päälle, katsellaan paikat. Minä, siis minä vain laitan jääkaapin päälle ja pyyhin sen, nosta ruuat kaappiin ja käyn läpi kuivakaapit. Laitan päivälliskamat esille ja alan katsella että mistä päästä aloittais,
Mies on siinä vaiheessa saanut tulen uuniin. Sanoo, että lähempä saunalle kattomaan ja laitan sen tulemaan. Saunalle ei suinkaan mennä pelkkä tikkuaski taskussa, niinkuin vois luulla. Kuulen melkein alhaalta rannasta sisälle asti korkin narahduksen, Avaan punkkupullon itsekin.
Hommat menee niin, että minä tiskaan, pyyhin, lakaisen, pilkon, raastan ja pesen perunoita. Jos grilli on ulkona, mies kyllä grillaa, mutta ne grillattavat vihannekset, kastikkeet, salaatit ilmestyy itsestään pöytään. Liha on hyvin grillattua ja mureaa, ei siinä mittään.
Loma alkaa loppua, aletaan tehdä lähtöä kaupunkiin. Minä pakkaan vuodevaatteet, pyyhkeet ja pesuvehkeet, siivoan saunan, tyhjennän jääkaapin ja pesen sen, Kannan kamat autoon ja valmistaudun lähtöön, Miehellä sattuukin vielä olemaan vähän hutera olo, ja se yrittää jollakin ilveellä saada mun kans pienen riidan pystyyn jostain olemattomasta asiasta. Sitten voisi ottaa kostoksi helpottavan kaljan ja kas, mun pitäis ajaa kaupunkiin,
En ole koko päivänä huomaavinani sen pientä piikin yritystä, vaan olen kiireinen ja touhuan aina toisessa päässä taloa tai tonttia missä mies on, Lopulta onkin sitten senverra ilta, että pitää lähteä. Mies istahtaa autoon ja alkaa kiroilla tulevaa ruuhkaa, kun jotkut esbolaiset junnaa jonossa kotona ja lomilla.
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole mökki, joka on työleiri, vaan mies.
Tämä.
Ei se mies, eikä lapsetkaan, ole ongelma, kun ajoissa ymmärtää, että tekemällä itse kaikki sujuu ja on ehdottomasti se pienemmän riesan tie. Sen verran katsoo perään etteivät hukuta itseään rantaveteen.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi mitään, mutta minua naurattaa kun kuvittelen Hessu Huolettoman kävelevän reippain askelin alkoon ja onkin sitten sitä mieltä, että tästäpä kohta lähdetäänkin mökille.
Ja mökillä lähtee rantaan saunaa laittamaan ja korkki narahataa jo laiturilla...
Ja ukko itse huolettomana nautiskelee kesämökkeilystä ja tuvassa tapahtuu ihan pyytämättä ja yllättäin semmoisia ihmeitä, että ruuat valmistuu ja säilyy jääkaapissa ym ym
Tottakai se on raivostuttavaa ja vielä enemmän,jos mukana on lapsia.
Mutta tämmöisiä Hessuja on!
:D Todellakin varsinkin boomeri- ja X-sukupolvessa, 40-luvusta 80-luvun alkuun. Hessu Huoleton kuulostaa ihan sukuni jokaiselta mieheltä.
Se se on vaimon tarkoitus tehdä Hessu Huolettoman juomisesta & laiskottelusta mahdollisimman mukavaa.
Onneksi on ihan toisenlainen mies kuin Hessu huoleton niin mökkeily on oikeasti ihan mukavaa, näin naisnäkökulmastakin. Yhdessä tehdään ja nautitaan.
Vierailija kirjoitti:
Outo kuvaus.
Saarimökki. Ajan auton marketin parkkipaikalle. Olen poikkeuksetta ajanut sen mökkimatkan. Haen ja tankkaan veneen sillä välin kun vaimo käy kaupassa. Ajan veneen marketin laituriin, yleensä ehdin auttamaan kauppakassien kanssa.
Kun päästään mökille, minä lämmitän saunan ja kannan vedet sinne. Sillä välin ruuat ovat siirtyneet jääkaappiin, perunat peseytyneet ja viinipullo auennut. Molempiin laseihin on kaadettu.
Saunan jälkeen vaimo tekee salaatin. Minä grillaan. Perunat keittyvät kaasuliedellä ihan itsestään.
Kun on aurinkosähkö, vesipumppu ja oma kaivo, homma hoituu yleensä ihan itsestään. Jos mitään teknisiä ongelmia on, niin ne ovat kyllä 100% minun vastuullani. Pikkujuttuja, yleensä.
Polttopuut teen minä. Koristekasveista huolehtii vaimo. Saan kalastaa sillä ehdolla, että perkaan ja valmistan saaliin.
Kumpikin nautimme saarestamme suunnattomasti.
Muuten hyvä, mutta yksi lause paljasti miten suhtaudut naisiin ja muihin ihmisiin.
"Koristekasveista huolehtii vaimo."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki eivät omistakaan mökkinsä rantaviivaa - Vaasassa maa kohoaa sentin vuodessa"
www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/kaikki-eivat-omistakaan-mokkinsa…
Kuka nyt viitsii enää saastaisessa, haisevassa meressä uida ja kaivella rantojaan. Ennemmin menisin vaikka suolle ja rakennuttaisin sinne mökin. Joitakin vuosia sitten, kun oli kovat helteet, autoilimme lähellä Suomenlahden rannikkoa. Poikkesimme meren rantaan, ajatuksena käydä nopeasti uimassa. Merivesi kuitenkin haisi kuitenkin samalta kuin viikon putkeen jalassa olleet kalsarit, joten menemättä jäi. Voi ihmisparkoja, jotka siinä joutuvat rypemään.
Kiva nähdä että on muitakin, jotka ajattelevat merenrannasta samalla tavalla. Merivesi on suolaista ja likaista, siinä uimisen jälkeen on peseydyttävä. Lisäksi meren rannalla tuulee aina. Jokivesi virtaa ja on puhtainta parhaimmillaan, ainakin täällä pohjoisessa. Miksei järvikin. Ehdottomasti siis mökki joen tai järven rannalta.
No olipa hurjasti hommaa. Ei puutöitä, vedenkantoa, remonttia, nurmikonleikkuuta. Ei tietenkään tarvitse ollakaan noita, lomalla saa lomailla, mutta että pitää sitten kitistä ihan kaikesta. Jessus, ettei sormea haluta nostaa vikisemättä. Ja työnjako (sen vähän) voi vaatia tasa-arvoiseksi. Ei kenekään mikään pakko kynnysmattona ole olla.
Me perittiin mökki, mutta en halua olla siellä.
Tuntuu hukkaan heitetyiltä päiviltä.
Naisten voimaantumis fantasia ketju
Vierailija kirjoitti:
No olipa hurjasti hommaa. Ei puutöitä, vedenkantoa, remonttia, nurmikonleikkuuta. Ei tietenkään tarvitse ollakaan noita, lomalla saa lomailla, mutta että pitää sitten kitistä ihan kaikesta. Jessus, ettei sormea haluta nostaa vikisemättä. Ja työnjako (sen vähän) voi vaatia tasa-arvoiseksi. Ei kenekään mikään pakko kynnysmattona ole olla.
No näinpä. Tälleen ok-taloa ja kesämökkiä ylläpitävänä aviomiehenä aina huvittaa nämä kitinät työleiristä. Seuraa setämiehen ohjeita:
Jos lomalta haetaan vain toimetonta makoilua rannalla, matkusta etelään. Oma mökki ei ole sinua varten. Ei edes suomalainen vuokramökki.
Jos suomalaisen kesäsään tai hyttystilanteen vuoksi on ihan ok makoilla sisätiloissa, saunoa, katsoa telkkaria yms., eikä tämä aiheuta liian pahaa kohtaamista omien ajatustensa kanssa, vuokramökki voi olla ihan ok.
Jos osaat organisoida ja perus työkalut pysyvät käsissä, etkä pelkää hyötypuuhastelua, oma mökki voi olla vaihtoehto. Se pitää ensin laittaa riittävän hyvään kuntoon joko omin kätösin tai rahalla, että lomakausista ei tule työleiriä. Silti se vaatii jatkuvaa ylläpitopuuhastelua, mikä ei saa olla ongelma. Jotkut perverssisti jopa nauttii, kun ei tarvitse koko päivää makoilla lomallakaan. Palautuminen ja arjesta irtaantuminen saattaa jopa olla tehokkaampaa niin. Oma mökki vie merkittävästi aikaa ja rahaa, joten sitä ei kannata harrastaa, jos ei siitä nauti. Helpottaa asioita, jos siihen on kasvanut pienestä pitäen, niin osaa jo valmiiksi paljon, eikä tule isompia yllätyksiä/kuluja. Mutta nykyään löytyy myös ohjeita helposti, vaikka lähtisi nollistakin. Kannattaa silti ensin testata jonkun sukulaisen mökillä tai vuokramökillä, onko mökkeily oikeasti oma juttu. Mielikuvat eroaa usein aika paljon todellisuudesta.
Kuluista sen verran, että jo ihan pakolliset kulut ovat halvimmissakin sähköttömissä kantovesimökeissä puuceellä alkaen karkeasti tonnin vuodesssa. Ylärajaa ei ole. Yhtään paremmin varusteltu kakkosasunnon tasoisin mukavuuksin oleva perusmökki, niin puhutaan jo lähemmäs kymppitonnista vuodessa. Muihin kuluihin (ja osin näihinkin) voi sitten vaikuttaa omalla tekemisellä. Mutta varsinaiset remontti-/rakentamiskulut tulee sitten tietty päälle.
Me oltiin joskus suvun mökillä ja työleirihän se oli. Aina haukuttiin vaikka mökki siivottu hyvin lähtiessä. En käy enää.
Välillä kutsuttiin vieraita ja ruokiin meni jotain 200 e. Ihan pseestä. Yleensä vieraat eivät tuoneet mitään mukanaan.
Ei kiitos enää. Nauttiikkoon muut mökkeilystä.
Vierailija kirjoitti:
Kauhee numero jostain kurkun pilkkomisesta. Pilko ne etukäteen ja pese perunat, tai osta pestyjä, niin kuin muutkin nykyään. Tosin mökillä sun loikoilu voi sitten näyttää toiseen suuntaan vähän epäreilulta. Saunaa kun ei voi lämmittää etukäteen, eikä grillata.
Saunan lämmitys ja grillaaminen on kyllä helpoimmat mökkihommat mitä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole mökki, joka on työleiri, vaan mies.
Tämä.
Ei se mies, eikä lapsetkaan, ole ongelma, kun ajoissa ymmärtää, että tekemällä itse kaikki sujuu ja on ehdottomasti se pienemmän riesan tie. Sen verran katsoo perään etteivät hukuta itseään rantaveteen.
Mitä loma se sitten on kun tekee itse kaiken ja muut saavat nauttia vapaasta ja lepäillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki eivät omistakaan mökkinsä rantaviivaa - Vaasassa maa kohoaa sentin vuodessa"
www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/kaikki-eivat-omistakaan-mokkinsa…
Jos joku ulkopuolinen ostaa sun kesämökin rannan niin sulla on kuivanmaan mökki sen jälkeen.
Käytännössä kukaan ulkopuolinen ei voi sitä ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo kuvaus.
Saarimökki. Ajan auton marketin parkkipaikalle. Olen poikkeuksetta ajanut sen mökkimatkan. Haen ja tankkaan veneen sillä välin kun vaimo käy kaupassa. Ajan veneen marketin laituriin, yleensä ehdin auttamaan kauppakassien kanssa.
Kun päästään mökille, minä lämmitän saunan ja kannan vedet sinne. Sillä välin ruuat ovat siirtyneet jääkaappiin, perunat peseytyneet ja viinipullo auennut. Molempiin laseihin on kaadettu.
Saunan jälkeen vaimo tekee salaatin. Minä grillaan. Perunat keittyvät kaasuliedellä ihan itsestään.
Kun on aurinkosähkö, vesipumppu ja oma kaivo, homma hoituu yleensä ihan itsestään. Jos mitään teknisiä ongelmia on, niin ne ovat kyllä 100% minun vastuullani. Pikkujuttuja, yleensä.
Polttopuut teen minä. Koristekasveista huolehtii vaimo. Saan kalastaa sillä ehdolla, että perkaan ja valmistan saaliin.
Kumpikin nautimme saarestamme suunnattomasti.
Muuten hyvä, mutta yksi lause paljasti miten suhtaudut naisiin ja muihin ihmisiin.
"Koristekasveista huolehtii vaimo."
On asioita, joihin vaimoni ei anna minun puuttua. Niitä ovat esimerkiksi kodin (ja mökin) sisustaminen ja koristekasvit. Tällainen työnjako meillä on toiminut jo kohta kolmekymmentö vuotta, ja siihen olen tyytynyt. En oikein ymmärrä miten tämä määrittää suhtautumistani naisiin ja toisiin ihmisiin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monessa paikassa pitää laittaa rannan kaivamiseen säännöllisesti rahaa, jos kesämökki ei ole avomerella. Muuten voi olla tuloksena kuivan maan mökki. Kallista toi kaivaminen, voi maksaa 10000 euroa kerta.
Just joo. Joka vuosi ei kukaan kaivata omaa rantaa.
Ei joka vuosi, mutta vähintään 20 vuoden välein on pakko. Ja oman rannan lisäksi joutuu maksamaan veneväylien kaivuusta, jos meinaa veneillä.
Millä ihmeen suolla mökkeilet?
Itselläni on mökillä ranta, jota ei ole koskaan kaivettu millään tavalla.
Tämä.
Oman perheen mökki on ollut suvun hallussa vyodesta 1968. Kertaakaan ei ole rantaa laitettu, saati ruopattu. Äkkisyvä kallioranta, laiturin päässä vettä joku 180 cm.
Vierailija kirjoitti:
Me perittiin mökki, mutta en halua olla siellä.
Tuntuu hukkaan heitetyiltä päiviltä.
Pistä myyntiin.
Me sisarukset perittiin mökki ja tehtiin kiireesti yhden sisaruksen uloslunastus. Koska ei ollut ainakaan viiteen vuoteen mökillä käynyt eikä halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo kuvaus.
Saarimökki. Ajan auton marketin parkkipaikalle. Olen poikkeuksetta ajanut sen mökkimatkan. Haen ja tankkaan veneen sillä välin kun vaimo käy kaupassa. Ajan veneen marketin laituriin, yleensä ehdin auttamaan kauppakassien kanssa.
Kun päästään mökille, minä lämmitän saunan ja kannan vedet sinne. Sillä välin ruuat ovat siirtyneet jääkaappiin, perunat peseytyneet ja viinipullo auennut. Molempiin laseihin on kaadettu.
Saunan jälkeen vaimo tekee salaatin. Minä grillaan. Perunat keittyvät kaasuliedellä ihan itsestään.
Kun on aurinkosähkö, vesipumppu ja oma kaivo, homma hoituu yleensä ihan itsestään. Jos mitään teknisiä ongelmia on, niin ne ovat kyllä 100% minun vastuullani. Pikkujuttuja, yleensä.
Polttopuut teen minä. Koristekasveista huolehtii vaimo. Saan kalastaa sillä ehdolla, että perkaan ja valmistan saaliin.
Kumpikin nautimme saarestamme suunnattomasti.
Muuten hyvä, mutta yksi lause paljasti miten suhtaudut naisiin ja muihin ihmisiin.
"Koristekasveista huolehtii vaimo."
Ja minua ihmetyttää, että aika monet asiat "hoituvat ihan itsestään". Perunatkin keittyvät kaasuliedellä ihan itsestään. Minulla ei tosin ole kaasuliettä, mutta luulenpa, että siinä on sama homma kuin sähköliedellä; jonkun on pestävä ne potut, etsittävä niille kattila, johon laitetaan vesi. Sen jälkeen odotellaan, että ne alkavat tasaisesti kiehua, jonka jälkeen seurataan milloin ne ovat kypsiä.
Mökkitielläni oli kerran puita kaatunut myrskyn aikana. Niitä oli joku 20 kaatunut tien poikki. Siinä oli hommaa kun niitä piti sahata pienemmäksi. Meidän mökkitieltä menee ainakin neljälle mökille tiet ja oli puut kaatunut just ennen kun tie haarautuu.
Vesikasvit ottavat uidessa jalkaan kiinni. Niitä täytyy repiä pois ettei ranta umpeudu.