Löysin tämän ja totta joka sana. Työleiriä on mökkeily.
Mökkikausi, mökkikausi jippii! Lomaa mökillä ukon kanssa. Aletaan tehdä lähtöä. Mies pakkaa: juuei mitään. Huikkaa mulle, että viittitkö heittää mullekin mukaan parit puhtaat kalsarit ja t-paidat. Mä pakkaan: omat vaattet, hygienia tarvikkeet, pyyhkeet ja vuodevaatteet. Ajetaan kaupoille. Pitäs viikoksi saada syötävää, semmoista mitä möksällä voi helposti laittaa. Ruuhkaa näyttää olevan. Mies kaartaa auton pihaan ja nousee autosta.
Se ei suinkaan tule ruokakauppaan ryysäämään ruuhkiin tönimään vaunuilla toisia, vaan painelee selkä suorana alkoon. Minä taistelen urheasti koko marketin läpi, mielestäni saan viikon ruuat aika hyvin kasaan ja jotain herkkujakin on mukana. Työnnän pikkuauton kokoista ostoskärryä autolle, mies nojaa kättä ikkunankarmiin ja kuuntelee musaa sisällä autossa .
Alan nostella niitä 50 litran kokoisia ruokakasseja takakonttiin ja penkeille. Mies alkaa mäkättää, ,että en osaa lastata järkevästi autoa. Mun hommassa ei ole kuulemma mitään logiikkaa. Minä haluan vaan saada nää kassit autoon. En jaksa oikein uskoa, että meidän ruokakassien sijoittelu meidän autontötteröön jotenkin eri tavalla vaikuttaisi ajo-ominaisuuksiin tai vaatisi mitään lasti-opin arvosanaa.
Lähdetään matkaan, mies viheltelee ja minäkin saatan huokaista. On vielä valoisaa kun tullaan pihalle. Ihanaa. Kyllä tästä vielä kevät ja kesäkin tulee. Mökille kannan kamat sisälle, vedet päälle, katsellaan paikat. Minä, siis minä vain laitan jääkaapin päälle ja pyyhin sen, nosta ruuat kaappiin ja käyn läpi kuivakaapit. Laitan päivälliskamat esille ja alan katsella että mistä päästä aloittais,
Mies on siinä vaiheessa saanut tulen uuniin. Sanoo, että lähempä saunalle kattomaan ja laitan sen tulemaan. Saunalle ei suinkaan mennä pelkkä tikkuaski taskussa, niinkuin vois luulla. Kuulen melkein alhaalta rannasta sisälle asti korkin narahduksen, Avaan punkkupullon itsekin.
Hommat menee niin, että minä tiskaan, pyyhin, lakaisen, pilkon, raastan ja pesen perunoita. Jos grilli on ulkona, mies kyllä grillaa, mutta ne grillattavat vihannekset, kastikkeet, salaatit ilmestyy itsestään pöytään. Liha on hyvin grillattua ja mureaa, ei siinä mittään.
Loma alkaa loppua, aletaan tehdä lähtöä kaupunkiin. Minä pakkaan vuodevaatteet, pyyhkeet ja pesuvehkeet, siivoan saunan, tyhjennän jääkaapin ja pesen sen, Kannan kamat autoon ja valmistaudun lähtöön, Miehellä sattuukin vielä olemaan vähän hutera olo, ja se yrittää jollakin ilveellä saada mun kans pienen riidan pystyyn jostain olemattomasta asiasta. Sitten voisi ottaa kostoksi helpottavan kaljan ja kas, mun pitäis ajaa kaupunkiin,
En ole koko päivänä huomaavinani sen pientä piikin yritystä, vaan olen kiireinen ja touhuan aina toisessa päässä taloa tai tonttia missä mies on, Lopulta onkin sitten senverra ilta, että pitää lähteä. Mies istahtaa autoon ja alkaa kiroilla tulevaa ruuhkaa, kun jotkut esbolaiset junnaa jonossa kotona ja lomilla.
No perunat kiehuvat siinä liedellä muun kokkailun ohella aika lailla omia aikojaan. Joskus minä lisään suolan, joskus vaimo. Ja kypsyysasteen kokeilee se joka muistaa. Myös tillin leikkuun siihen päälle hoidamme vuorotellen. Toki siinä mökkikeittiön seinällä on sitten lista, johon merkitään kuka nämä keskiraskaat kotityöt kulloinkin teki :)
Yleensä olemme laiskoja ja ostamme valmiiksi pestyjä.