Kotirouvan "ura" on suurimmalle osalle naisista taloudellisesti kannattavampi kuin töissäkäynti
Monet vanhemmista kokevat tehtävänsä kotona lasten kanssa hyvinkin mielekkääksi ja antoisaksi.
Hienoa kun löytyy tuollaisia miehiä kun ei noita työpaikkojakaan kaikille riitä. Menestyvän DI-miehen takana onkin hyvä kotirouva. 💖
Kommentit (568)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mites sitten kun se menestyvä elättäjä jääkin työttömäksi tai sairastuu. Köyhdytte koko perhe. Lapset kun lähtee kotoa se vaimo sitten passaa miestään maailman tappiin."
Menestykseen kuuluu oleeellisena osana myös osata hoitaa perheen talousasiat koko perhettä hyödyttävällä tavalla. Kuka tahansa voi sairastua, mutta työttömyys on vähän eri asia, sillä se ei ihan välttämättä kosketa kaikkia ihmisiä. Sekin kannattaa kuitenkin ottaa huomioon uransa alussa, mutta kymmenien vuosien työssäolon jälkeen sillä ei enää liene taloudellista merkitystä siinä mielessä, että kun tiliä ei tule, niin kaikki romahtaa välittömästi. Pitkän menestyksellisen uran jälkeen on säästöt voineet karttua kiitettävästi, eikä huominen tuota huolta.
Sori, mutta työttömyyden mahdollisuus koskee kaikkia, myös niitä isojen firmojen toimitusjohtajia. Sanonta "tulos tai ul
En puhunut toimitusjohtajista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minulla olisi mahdollisuus olla kotirouva, niin todellakin olisin!
Sama!
Toivottavasti sinulle on tulossa perintöä omilta vanhemmiltasi. Ja olette miehen kanssa tekemättä avioehtoa.
Muuten olet aika heikoilla.Antaa olla, toisten vaan pitää oppia kantapään kautta. Mutta ei auta itku markkinoilla sitten, jos riskit realisoituu. :D
Niin. Niinkuin ei historiassa olisi varoittavia esimerkkejä. Kannattaa katsoa vanhoja suomalaisia elokuvia. Kukaan ei anna mitään ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin on kannattavampi siinä vaiheessa, kun ukko salamarakastuu töissä nuoreen sihteeriin ja jättää vaimon tämän takia?!
Kotiäitiys on naisiin kohdistuvaa taloudellista väkivaltaa parhaimmillaan!
Taloudellista väkivaltaa on myös kahden tulon taloudessa. Jos tulot pistetään raakasti puoliksi, vaikka toinen tienää 6000 ja toinen 2000, se on taloudellista väkivaltaa.
Ihan samat riskit on myös työssäkäyvillä. Nämä kauhukuvat mitä maalataan vain kotiäideille, ne pätee jokaiseen parisuhteeseen. Ehkä tässä projisoidaankin sitä, että kun oma parisuhde on epätasapainossa ja paska, niin ei voi kuvitellakaan, että voisi jäädä kotiäidiksi. Helposti kuvitellaan, että muiden elämä on samanlaista kuin oma.
Sulla ei kerry eläke, ellei sitä sulle kerrytetä. Jos sun miehelle käy jotain, sä et työllisty. Aikuiset lapsesi irtautuvat susta, jo teininä. Harvalla eronneella pariskunnalla on sellaista omaisuutta, josta puolikas riittää hyvään loppuelämään. Niin se vain on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin on kannattavampi siinä vaiheessa, kun ukko salamarakastuu töissä nuoreen sihteeriin ja jättää vaimon tämän takia?!
Kotiäitiys on naisiin kohdistuvaa taloudellista väkivaltaa parhaimmillaan!
Taloudellista väkivaltaa on myös kahden tulon taloudessa. Jos tulot pistetään raakasti puoliksi, vaikka toinen tienää 6000 ja toinen 2000, se on taloudellista väkivaltaa.
Ihan samat riskit on myös työssäkäyvillä. Nämä kauhukuvat mitä maalataan vain kotiäideille, ne pätee jokaiseen parisuhteeseen. Ehkä tässä projisoidaankin sitä, että kun oma parisuhde on epätasapainossa ja paska, niin ei voi kuvitellakaan, että voisi jäädä kotiäidiksi. Helposti kuvitellaan, että muiden elämä on samanlaista kuin oma.
Yleensä naiset joutuu jostain kumman syystä maksamaan enemmän lasten kuluja kuin miehet, eli naisille jää joka tapauksessa vähemmän rahaa käteen kuin miehille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai miten se on taloudellisesti kannattavaa? 0 euroa eläkettä, 0 euroa omaa rahaa, 0 euroa omaa omaisuutta.
Tiesitkö, että Suomessa ei jää kukaan tyhjän päälle. Kyllä sitä rahaa aletaan maksamaan yksin jäänneellekin avoleskellekin tai eronneelle yksin asuvallekin naiselle ilman elättäjäänsä. Se on joko työttömyyskorvaus tai leskeneläke tms. toimeentulotuki. Ole huoleti, älä väitä muuta.
meinaatko että noilla pääsee lähellekään sitä elintasoa jonka saa eläkkeinä ja säästöinä jos on tehnyt normaalin työuran?
Jos on yhteinen perhe ja yhteinen päätös että toinen jää pitkäksi aikaa kotiin lasten kanssa, niin silloin se työssä käyvä osapuoli ei vain elätä koko poppoota vaan myös turvaa taloudellisesti puolidon tulevaisuuden ja kertymättä jäävän eläkkeen/varallisuuden. Jos ei ole siihen varaa, ei ole varaa myöskään kotirouvaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä naisen pitää olla, että mies rupeaa elättämään?
Itsekin varakas. Silloin ei ole painetta kumminkaan puolen. Tai sitten miehen pitää olla todella rikas. Kymmeniä miljoonia.
Eli ei ole oikotietä onneen.
En tiedä ketään ihmistä, joka olisi niin ihana, että sille antaisi elatuksen tuosta noin vain. Sori nyt. Niin kaunis, niin luottavainen ja avoin.
Tuntemani kotirouvat on naisia, jotka ei ole pärjänneet työelämässä. Kotona on helppo ja turvallinen olla. Ei tartte haastaa itseään missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tuolla kirjoitti, että ehkä parissa prosentissa tapauksia eroissa lähdetään uuden perään. Kyselytutkimusten mukaan kolmas osapuoli on kuitenkin aina mainittu top 3 avioerojen syinä. Kyllä se on siis huomattavasti yleisempää.
Kyse oli kommentista siihen, että mies löytää viisikymppisenä huomattavasti nuoremman kumppanin ja jättää vaimonsa. Tämän yleisyys on tilastollisesti parin prosentin luokkaa. Nainen on esim. aloitteen tekijä 70 % avioeroista. Perhebarometri 2003 (uudempaa tietoa on vaikea Suomesta löytää) mukaan miehistä vähän yli puolet ilmoitti jommankumman ihastumisen toiseen olevan yksi syy avioliiton päättymiseen ja 21 % uskottomuuden olevan lopullinen syy eroon. Kun katsotaan parisuhteiden ikäeroja, ne eivät ole keskimäärin kovin suuria. Eli ei se huomattavasti nuoremman matkaan lähteminen kauhean yleistä ole. Riittävän
Tiedän lukuisia naisia, jotka ovat tilastoissa eron ottajia, koska ovat tehneet avioerohakemuksen. Taustalla siellä on kuitenkin ollut pettävä mies, ehkä jo uuden avopuolison kanssa asuva, vaikka eroa eivät miehet virallisesti hae. Eihän näitä todeksi uskoisi ellei tietäisi, ja ehkä hyvä niin, koska muutoin sitä ei nuoret uskaltaisi ottaa riskiä ja perustaa perhettä. Kyllä riski kannattaa ottaa, mutta samalla suojata oma taloudellinen selustansa. Sehän tässä koko ketjun pointti onkin.
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani kotirouvat on naisia, jotka ei ole pärjänneet työelämässä. Kotona on helppo ja turvallinen olla. Ei tartte haastaa itseään missään.
No ei se nyt välttämättä niinkään ole. Kaikki ei aina ole niin kuin päälle päin näyttää.
"Sulla ei kerry eläke, ellei sitä sulle kerrytetä. Jos sun miehelle käy jotain, sä et työllisty. Aikuiset lapsesi irtautuvat susta, jo teininä. Harvalla eronneella pariskunnalla on sellaista omaisuutta, josta puolikas riittää hyvään loppuelämään. Niin se vain on."
On kertynyt, koska saan eläkettä. Eläke myös periytyy. Ei ole lapsia. On omaisuutta, joka riittää loppuelämäksi. Niin se vain on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kunpa tämä sisarellinen huoli näistä ikuisuuskysymyksistä olisi edes aitoa, mutta epäilenpä.
Minä olen ollut nyt 7 vuotta kotirouva (myös kolmen lapsen äiti, mutta osa lapsista teinejä) ja tuskin olen koskaan ollut onnellisempi. Kyllä, eläkkeet ja testamentit on mietitty ja katsottu kuntoon. En ole tyhmä, vaikka kotona olenkin. Kun on aikaa ja rahaakin, on myös mahdollisuuksia pitää huolta ulkonäöstä, jos sitä nyt seuraavaksi joku kysyy että mitäs jos mies ottaa nätimmän.😅 aikamoista miehen aliarvioimista myöskin tuollaiset kommentit.
Eli ehdottomasti kannattava diili minulle ja myöskin miehelle, kun hän saa olla kotona rauhallisessa ilmapiirissä. Toista olisi jos itsekin tulisin vielä stressaantuneena kotiin ja sen lisäksi olisi vielä kaikkNo voisin vaikkapa matkustella ihan omin kätösin tienaamani varallisuuden turvin. Ehkä saan siihen mennessä myös maksettua taloni meren rannassa, niin ehkä keksin siellä jotain virikettä. 😊
Toiset on ylpeitä siitä, että on ihan oma toimeentulo.
Olen eri jolle vastasit, mutta toiset taas ei määritä itseään tai saavutuksiaan työn kautta. En silloin kun palkkatöissä kävin, en osannut silloinkaan oikein ylpeillä sillä että "on oma toimeentulo". Se oli niin itsestään selvää että on oltava oma toimeentulo. Eihän sille ollut mitään estettäkään, miksi en olisi töissä käynyt.
Sitten tuli perhe ja lapset, ja en ajattele enää noin. Arvot meni uusiksi, ja se ei ollut ihan oma valinta, miten nyt eletään. Meitä on monia, joiden on ollut pakko jäädä kotiin lasten myötä, ja tämä keskustelun sävy on totuttuun tapaan vittumainen ihan kaikki kotiäitejä kohtaan. Pidetään tyhminä, toisen varassa olevina, ties mitä. Minä olen luultavasti "kotiin sidottu" vielä kauan sen jälkeen kun nuorin lapsi täyttää 18. Mutta täällä kaikki kotiäidit ovat "aivokuolleita" ja tyhmiä loisia, kun eivät tienaa ihka omaa palkkaa.
Kertoo jotain ihmisten kapeakatseisuudesta.
Mä sain kyllä kivan työn, hyvän palkan, työttömyysturvan ja eläkkeen. Päälle sitten kivat lapset ja perhe.
Ihan hyvä diili, sano.
95% suomalaisista miehistä ei riitä tulot kotona olevaan vaimoon/kotiäitiin.
Vaatii reilusti yli kymppitonnin palkan kuussa että olisi tuohon varaa tässä maassa.
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani kotirouvat on naisia, jotka ei ole pärjänneet työelämässä. Kotona on helppo ja turvallinen olla. Ei tartte haastaa itseään missään.
No jos muutenkin olisi työttömänä tai työkyvytön. Sitten olisi sopivaa olla kotivaimo. Koska muutenkin olisi niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani kotirouvat on naisia, jotka ei ole pärjänneet työelämässä. Kotona on helppo ja turvallinen olla. Ei tartte haastaa itseään missään.
No ei se nyt välttämättä niinkään ole. Kaikki ei aina ole niin kuin päälle päin näyttää.
No en minä kenenkään muun pään sisään pääse kuin omani, mutta siltä minusta on näyttänyt. Tietty kunnianhimon ja draivin puute, ei hirveesti kiinnostusta muuhun kuin turvalliseen mammailuun, superkonservatiivisia, vähän tylsiä, sanoisinko jopa lapsellisia, ja elämänpiiri kapea. Ei sopisi mulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minulla olisi mahdollisuus olla kotirouva, niin todellakin olisin!
Sama!
Toivottavasti sinulle on tulossa perintöä omilta vanhemmiltasi. Ja olette miehen kanssa tekemättä avioehtoa.
Muuten olet aika heikoilla.Antaa olla, toisten vaan pitää oppia kantapään kautta. Mutta ei auta itku markkinoilla sitten, jos riskit realisoituu. :D
Kummallista tuo vahingonilo, laitoit oikein hymiönkin. Mitä jos riskit ei realisoidu? Mille sitten naurat?
Yleensä avioeroa hakee nainen, kun lapset on pieniä ja on loppuväsynyt. Onkohan kotirouvalla sellainen tilanne, että ero tulee, kun "nainen väsyy"?
Lääkäripariskuntana paras ratkaisu, että molemmat tehdään 50% työviikkoa, tienataan hyvin ja pienemmällä veroprosentilla. Ja yhteistä vapaa aikaa on paljon. Jos vain mieheni kävisi töissä, isompi osa menisi verottajalle ja lisäksi hän olisi työpäivän jälkeen niin väsynyt, ettei jaksa enää tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani kotirouvat on naisia, jotka ei ole pärjänneet työelämässä. Kotona on helppo ja turvallinen olla. Ei tartte haastaa itseään missään.
Minä pärjäsin hyvin, mutta sitten jäin kotirouvaksi. Kotona on aina ollut ihana ja turvallinen olla aivan lapsesta saakka. Haasteita on ollut, mutta ne ovat olleet innostavia, kehittäviä ja eteenpäin vieviä.
Vierailija kirjoitti:
"Sulla ei kerry eläke, ellei sitä sulle kerrytetä. Jos sun miehelle käy jotain, sä et työllisty. Aikuiset lapsesi irtautuvat susta, jo teininä. Harvalla eronneella pariskunnalla on sellaista omaisuutta, josta puolikas riittää hyvään loppuelämään. Niin se vain on."
On kertynyt, koska saan eläkettä. Eläke myös periytyy. Ei ole lapsia. On omaisuutta, joka riittää loppuelämäksi. Niin se vain on.
mikä eläke periytyy?
Mitä naisen pitää olla, että mies rupeaa elättämään?