Lue keskustelun säännöt.
Kotirouvan "ura" on suurimmalle osalle naisista taloudellisesti kannattavampi kuin töissäkäynti
12.08.2025 |
Monet vanhemmista kokevat tehtävänsä kotona lasten kanssa hyvinkin mielekkääksi ja antoisaksi.
Hienoa kun löytyy tuollaisia miehiä kun ei noita työpaikkojakaan kaikille riitä. Menestyvän DI-miehen takana onkin hyvä kotirouva. 💖
Kommentit (568)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin on kannattavampi siinä vaiheessa, kun ukko salamarakastuu töissä nuoreen sihteeriin ja jättää vaimon tämän takia?!
Kotiäitiys on naisiin kohdistuvaa taloudellista väkivaltaa parhaimmillaan!
Taloudellista väkivaltaa on myös kahden tulon taloudessa. Jos tulot pistetään raakasti puoliksi, vaikka toinen tienää 6000 ja toinen 2000, se on taloudellista väkivaltaa.
Ihan samat riskit on myös työssäkäyvillä. Nämä kauhukuvat mitä maalataan vain kotiäideille, ne pätee jokaiseen parisuhteeseen. Ehkä tässä projisoidaankin sitä, että kun oma parisuhde on epätasapainossa ja paska, niin ei voi kuvitellakaan, että voisi jäädä kotiäidiksi. Helposti kuvitellaan, että muiden elämä on samanlaista kuin oma.
Eiköhän ne riskit ole moninkertaiset kotirouvalla, kun ei ole uraa, eikä pysty kerryttämään omaa varallisuuttaan palkkansa turvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et taida yhtään ymmärtää, mitä tarkoittaa riskin realisoituminen? Se voi noissa esimerkeissäsi olla hyvin erilainen!
Yritys voi mennä konkurssiin. Jos sinulla ei ole henkilökohtaista velkaa tai takauksia tämä ei ole ongelma. Opiskelujen jälkeen voi valmistua työttömäksi. Tämäkään ei ole suuri ongelma, jos lainaa ei ole valtavasti. Töitä voi jossain vaiheessa löytyä. Avioliitto voi kariutua ja päättyä eroon. Tämäkään ei ole ongelma, jos sinulla on töitä ja omaisuutta. Mutta jos tuossa vaiheessa olet viittäkymppiä käyvä ex-kotirouva, ilman töitä, ilman työkokemusta ja ilman omaisuutta, niin pudotus on aika iso. Ja loppuelämä tulee taloudellisessa mielessä olemaan hyvin surkea. Suurin piirteen ainut pelastava asia olisi uuden hyvätuloisen miehen löytäminen hi
Jos vanhempainvapaat jaetaan puoliksi, niin silloin kummalla tahansa on työpaikka odottamassa sen varalta. Ei ole munat niin sanotusti yhdessä korissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kunpa tämä sisarellinen huoli näistä ikuisuuskysymyksistä olisi edes aitoa, mutta epäilenpä.
Minä olen ollut nyt 7 vuotta kotirouva (myös kolmen lapsen äiti, mutta osa lapsista teinejä) ja tuskin olen koskaan ollut onnellisempi. Kyllä, eläkkeet ja testamentit on mietitty ja katsottu kuntoon. En ole tyhmä, vaikka kotona olenkin. Kun on aikaa ja rahaakin, on myös mahdollisuuksia pitää huolta ulkonäöstä, jos sitä nyt seuraavaksi joku kysyy että mitäs jos mies ottaa nätimmän.😅 aikamoista miehen aliarvioimista myöskin tuollaiset kommentit.
Eli ehdottomasti kannattava diili minulle ja myöskin miehelle, kun hän saa olla kotona rauhallisessa ilmapiirissä. Toista olisi jos itsekin tulisin vielä stressaantuneena kotiin ja sen lisäksi olisi vielä kaikki muu päälle.Onnek
Lastentarhanopettaja ei ole mun unelmatyö, kiitos vaan tarjouksesta. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin on kannattavampi siinä vaiheessa, kun ukko salamarakastuu töissä nuoreen sihteeriin ja jättää vaimon tämän takia?!
Kotiäitiys on naisiin kohdistuvaa taloudellista väkivaltaa parhaimmillaan!
Taloudellista väkivaltaa on myös kahden tulon taloudessa. Jos tulot pistetään raakasti puoliksi, vaikka toinen tienää 6000 ja toinen 2000, se on taloudellista väkivaltaa.
Ihan samat riskit on myös työssäkäyvillä. Nämä kauhukuvat mitä maalataan vain kotiäideille, ne pätee jokaiseen parisuhteeseen. Ehkä tässä projisoidaankin sitä, että kun oma parisuhde on epätasapainossa ja paska, niin ei voi kuvitellakaan, että voisi jäädä kotiäidiksi. Helposti kuvitellaan, että muiden elämä on samanlaista kuin oma.
Eiköhän ne riskit ole monink
Eläkettä ei kerry yhtään. Takuueläke on 900 €. Sekin tippuu, niinkuin kaikki yhteiskunnan tuet. Köyhyys odottaa kotirouvaa nurkan takana.
Vierailija kirjoitti:
Jos minulla olisi mahdollisuus olla kotirouva, niin todellakin olisin!
Sama!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että Suomessako mies olisi valmis ottamaan kokonaan taloudellisen vastuun perheestä että vaimo voi hoitaa lapset kotona? Miehethän ei tunnetusti tarjoa edes kahvikuppia treffeillä niin miten muka suostuisivat mahdollistamaan vaimon kotiäitinä olon.
Tuo video on jenkkikotirouvan tekemä. Siellä mies vie naisen treffeille eikä kaiva laskinta esiin kun lasku tulee pöytään. Kuuluu vielä kulttuuriin että mies automaattisesti maksaa treffeillä ja elättää perheensä.
Suomessa mies jakaa viivoittimella vaikka jääkaapista ruoatkin tasan että varmasti on jokainen ruokaan käytetty sentti maksettu puoliksi.
Juu, ihan joka ikinen suomalainen mies toimii kuvaamallasi tavalla. Naisia ja miehiä kuitenkin on eri tasoisia, oliskohan silläkin jotain merkitystä että minkä tasoiselle naiselle tarjotaan kahvit ja jopa kokoikäinen elatus...
Ei kaikki miehet tykkää kullankaivajista. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minulla olisi mahdollisuus olla kotirouva, niin todellakin olisin!
Sama!
Toivottavasti sinulle on tulossa perintöä omilta vanhemmiltasi. Ja olette miehen kanssa tekemättä avioehtoa.
Muuten olet aika heikoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kunpa tämä sisarellinen huoli näistä ikuisuuskysymyksistä olisi edes aitoa, mutta epäilenpä.
Minä olen ollut nyt 7 vuotta kotirouva (myös kolmen lapsen äiti, mutta osa lapsista teinejä) ja tuskin olen koskaan ollut onnellisempi. Kyllä, eläkkeet ja testamentit on mietitty ja katsottu kuntoon. En ole tyhmä, vaikka kotona olenkin. Kun on aikaa ja rahaakin, on myös mahdollisuuksia pitää huolta ulkonäöstä, jos sitä nyt seuraavaksi joku kysyy että mitäs jos mies ottaa nätimmän.😅 aikamoista miehen aliarvioimista myöskin tuollaiset kommentit.
Eli ehdottomasti kannattava diili minulle ja myöskin miehelle, kun hän saa olla kotona rauhallisessa ilmapiirissä. Toista olisi jos itsekin tulisin vielä stressaantuneena kotiin ja sen lisäksi olisi vielä kaikki muu päälle.Onnek
No voisin vaikkapa matkustella ihan omin kätösin tienaamani varallisuuden turvin. Ehkä saan siihen mennessä myös maksettua taloni meren rannassa, niin ehkä keksin siellä jotain virikettä. 😊
Toiset on ylpeitä siitä, että on ihan oma toimeentulo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies maksaa kotiäidille eläkettä?
mistä näitä kotirouvasatuja syntyy?
Monessa maassa on sellainen eläkejärjestelmä, joka maksaa myös kotirouvalle eläkettä miehen ansioista. Ei se ole satua, vaan ihan normaali käytäntö.
Mä asun tällaisessa maassa ja olen kotirouva. Lisäksi olisin oikeutettu puoleen miehen palkasta, jos erottaisiin, enkä menisi uudelleen naimisiin. Mun mies puhuu aina meidän rahoista, eikä hänen rahoistaan, vaikka hän on ne tienannut. Omistamme kaiken omaisuutemme yhdessä ja jos mies sattuisi kuolemaan minä perisin kaiken.
Mulle kotirouvana olo täällä on ainakin ollut taloudellisesti paljon kannattavampaa kuin työssäkäynti Suomessa. Suomessa tienasin noin 45000 vuodessa ja mies noin 150000 vuodessa. Täällä mä en ole töissä ja
Tämä kertomasi voi olla suomalaisille ihan käsittämätön ja keksitty juttu, mutta ei se ole käsittämätön meille kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mites sitten kun se menestyvä elättäjä jääkin työttömäksi tai sairastuu. Köyhdytte koko perhe. Lapset kun lähtee kotoa se vaimo sitten passaa miestään maailman tappiin."
Menestykseen kuuluu oleeellisena osana myös osata hoitaa perheen talousasiat koko perhettä hyödyttävällä tavalla. Kuka tahansa voi sairastua, mutta työttömyys on vähän eri asia, sillä se ei ihan välttämättä kosketa kaikkia ihmisiä. Sekin kannattaa kuitenkin ottaa huomioon uransa alussa, mutta kymmenien vuosien työssäolon jälkeen sillä ei enää liene taloudellista merkitystä siinä mielessä, että kun tiliä ei tule, niin kaikki romahtaa välittömästi. Pitkän menestyksellisen uran jälkeen on säästöt voineet karttua kiitettävästi, eikä huominen tuota huolta.
Sori, mutta työttömyyden mahdollisuus koskee kaikkia, myös niitä iso
Niitä tosi isojen firmojen toimitusjohtajia ei Suomessa ole montaa kappaletta, eli niitä tyyppejä, joiden perässä head hunterit juoksevat kieli pitkällä. Mieheni oli erään ison firman Suomen, ei siis koko firman, toimari ja sai kenkää, kun olin ollut pitkään kotona. Se oli pelottava hetki, koska meillä oli paljon velkaa. Hän työllistyi kyllä muutaman kuukauden sisällä toiseen firmaan. Me selvisimme, mutta tarkoitan sanoa, että mikään duunipaikka ei ole varma, elämässä on otettava se huomioon, että monenlaista voi sattua.
Seurustelin nuorempana kotiäitiyttä ylistävän alt-right-miehen kanssa. Vieläkin nousee karvat pystyyn, kun muistelee sitä paatosta.
Tää keskustelu on oikein klassinen äärioikeistomiesten aivopesuyritys, säälittävä sellainen! 🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin on kannattavampi siinä vaiheessa, kun ukko salamarakastuu töissä nuoreen sihteeriin ja jättää vaimon tämän takia?!
Kotiäitiys on naisiin kohdistuvaa taloudellista väkivaltaa parhaimmillaan!
Taloudellista väkivaltaa on myös kahden tulon taloudessa. Jos tulot pistetään raakasti puoliksi, vaikka toinen tienää 6000 ja toinen 2000, se on taloudellista väkivaltaa.
Ihan samat riskit on myös työssäkäyvillä. Nämä kauhukuvat mitä maalataan vain kotiäideille, ne pätee jokaiseen parisuhteeseen. Ehkä tässä projisoidaankin sitä, että kun oma parisuhde on epätasapainossa ja paska, niin ei voi kuvitellakaan, että voisi jäädä kotiäidiksi. Helposti kuvitellaan, että muiden elämä on samanlaista kuin oma.
Eiköhän ne riskit ole moninkertaiset kotirouvalla, kun ei ole uraa, eikä pysty kerryttämään omaa varallisuuttaan palkkansa turvin.
Miksi ajattelet, että varallisuudeksi kelpaa vain omasta palkasta säästetty?
Kotirouvallahan on sen miehen tulot. Suomenkin lain mukaan avioliitossa on elatusvelvollisuus ja tienatut rahat on yhteisiä. Tämä sivuutetaan ihan jatkuvasti. Se kotirouva voi kerryttää omaisuutta ihan yhtälailla aviossa ollessaan. Paitsi jos on tehty avioehto, jonka mukaan miehen kerryttämät on miehen.
Ilman avioehtoa rahat on molempien.
Mikä on tämä jatkuva huoli kotirouvan heikommasta taloudellisesta asemasta? Jos mies tienaa kahden edestä, vaikkapa 6000 euroa, ja rahat tulee yhteiselle tilille, niin sen kotirouvan asema on ihan yhtä hyvä kuin jos talouden tulot olisivat esim 3000 + 3000.
Taloudella on käytettävissä sama könttä rahaa, josta sitä varallisuutta voi kerryttää. Ihan laillisesti, molemmille, vaikka vain toinen käy töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minulla olisi mahdollisuus olla kotirouva, niin todellakin olisin!
Sama!
Toivottavasti sinulle on tulossa perintöä omilta vanhemmiltasi. Ja olette miehen kanssa tekemättä avioehtoa.
Muuten olet aika heikoilla.
Antaa olla, toisten vaan pitää oppia kantapään kautta. Mutta ei auta itku markkinoilla sitten, jos riskit realisoituu. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että Suomessako mies olisi valmis ottamaan kokonaan taloudellisen vastuun perheestä että vaimo voi hoitaa lapset kotona? Miehethän ei tunnetusti tarjoa edes kahvikuppia treffeillä niin miten muka suostuisivat mahdollistamaan vaimon kotiäitinä olon.
Tuo video on jenkkikotirouvan tekemä. Siellä mies vie naisen treffeille eikä kaiva laskinta esiin kun lasku tulee pöytään. Kuuluu vielä kulttuuriin että mies automaattisesti maksaa treffeillä ja elättää perheensä.
Suomessa mies jakaa viivoittimella vaikka jääkaapista ruoatkin tasan että varmasti on jokainen ruokaan käytetty sentti maksettu puoliksi.
Juu, ihan joka ikinen suomalainen mies toimii kuvaamallasi tavalla. Naisia ja miehiä kuitenkin on eri tasoisia, oliskohan silläkin jotain merkitystä että minkä tasoiselle naiselle tarjotaan kahvit ja jopa kokoikäinen elatus...
Naisen tulee mennä naimisiin ennen kuin on täyttänyt 50 vuotta. Saa leskeneläkettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin on kannattavampi siinä vaiheessa, kun ukko salamarakastuu töissä nuoreen sihteeriin ja jättää vaimon tämän takia?!
Kotiäitiys on naisiin kohdistuvaa taloudellista väkivaltaa parhaimmillaan!
Taloudellista väkivaltaa on myös kahden tulon taloudessa. Jos tulot pistetään raakasti puoliksi, vaikka toinen tienää 6000 ja toinen 2000, se on taloudellista väkivaltaa.
Ihan samat riskit on myös työssäkäyvillä. Nämä kauhukuvat mitä maalataan vain kotiäideille, ne pätee jokaiseen parisuhteeseen. Ehkä tässä projisoidaankin sitä, että kun oma parisuhde on epätasapainossa ja paska, niin ei voi kuvitellakaan, että voisi jäädä kotiäidiksi. Helposti kuvitellaan, että muiden elämä on samanlaista kuin oma.
Eläkettä ei kerry yhtään. Takuueläke on 900 €. Sekin tippuu, niinkuin kaikki yhteiskunnan tuet. Köyhyys odottaa kotirouvaa nurkan takana.
Tottakai kertyy, mutta siitä pitää huolehtia itse. Näin tehdään useimmissa maailman maissa, oli töissä tai ei. Meillä on opittu, että eläke on vain valtiolta, palkkatyön kautta tullutta. Ei, kyllä sen voi kerryttää myös itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tänne tulee ne laskelmat tästä väitetystä taloudellisesta kannattavuudesta? Ei ole paljon näkynyt eikä kuulunut
Ei kai kukaan kotirouva tule tänne kertomaan laskelmia omasta henkilökohtaisesta taloustilanteestaan. Uskaltaa kai sen sanoa, että olkaa huolehtimatta, sillä laskelmat näyttävät hyvältä.
Hah hah, ja yrityksellä on "kilpailukykyinen palkka" ja minulla "huippulaatuinen cv". Trust me bro.
Mitä tarkoitat? En ole bro, olen kotirouva, enkä tarvitse huippulaatuista cv:ä. Eikä puolisonikaan tarvitse, sillä hänen ei tarvitse mainostaa itseään, vaan työ puhuu puolestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kunpa tämä sisarellinen huoli näistä ikuisuuskysymyksistä olisi edes aitoa, mutta epäilenpä.
Minä olen ollut nyt 7 vuotta kotirouva (myös kolmen lapsen äiti, mutta osa lapsista teinejä) ja tuskin olen koskaan ollut onnellisempi. Kyllä, eläkkeet ja testamentit on mietitty ja katsottu kuntoon. En ole tyhmä, vaikka kotona olenkin. Kun on aikaa ja rahaakin, on myös mahdollisuuksia pitää huolta ulkonäöstä, jos sitä nyt seuraavaksi joku kysyy että mitäs jos mies ottaa nätimmän.😅 aikamoista miehen aliarvioimista myöskin tuollaiset kommentit.
Eli ehdottomasti kannattava diili minulle ja myöskin miehelle, kun hän saa olla kotona rauhallisessa ilmapiirissä. Toista olisi jos itsekin tulisin vielä stressaantuneena kotiin ja sen lisäksi olisi vielä kaikki muu päälle.Onnek
Mä käyn kiinnostavassa työssä, vietän aikaa lasten ja miehen kanssa ja harrastan. Työt on mulle tärkeä juttu. En halua elää vain lasteni tai kodin kautta, vaan olla tärkeä osa yhteiskuntaa muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tuolla kirjoitti, että ehkä parissa prosentissa tapauksia eroissa lähdetään uuden perään. Kyselytutkimusten mukaan kolmas osapuoli on kuitenkin aina mainittu top 3 avioerojen syinä. Kyllä se on siis huomattavasti yleisempää.
Kyse oli kommentista siihen, että mies löytää viisikymppisenä huomattavasti nuoremman kumppanin ja jättää vaimonsa. Tämän yleisyys on tilastollisesti parin prosentin luokkaa. Nainen on esim. aloitteen tekijä 70 % avioeroista. Perhebarometri 2003 (uudempaa tietoa on vaikea Suomesta löytää) mukaan miehistä vähän yli puolet ilmoitti jommankumman ihastumisen toiseen olevan yksi syy avioliiton päättymiseen ja 21 % uskottomuuden olevan lopullinen syy eroon. Kun katsotaan parisuhteiden ikäeroja, ne eivät ole keskimäärin kovin suuria. Eli ei se huomattavasti nuoremman matkaan lähteminen kauhean yleistä ole. Riittävän
Niin, naiset haluaa avioeron, koska miehet jättää pulaan kaatamalla kaiken kodin- ja lastenhoidon naisten niskaan ja miehet itkevät, kun vaimo vei lapset, joita eivät itse edes viitsineet hoitaa.
Ja tällä logiikalla naisten kotiäitiys olisi muka paras vaihtoehto naisille?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et taida yhtään ymmärtää, mitä tarkoittaa riskin realisoituminen? Se voi noissa esimerkeissäsi olla hyvin erilainen!
Yritys voi mennä konkurssiin. Jos sinulla ei ole henkilökohtaista velkaa tai takauksia tämä ei ole ongelma. Opiskelujen jälkeen voi valmistua työttömäksi. Tämäkään ei ole suuri ongelma, jos lainaa ei ole valtavasti. Töitä voi jossain vaiheessa löytyä. Avioliitto voi kariutua ja päättyä eroon. Tämäkään ei ole ongelma, jos sinulla on töitä ja omaisuutta. Mutta jos tuossa vaiheessa olet viittäkymppiä käyvä ex-kotirouva, ilman töitä, ilman työkokemusta ja ilman omaisuutta, niin pudotus on aika iso. Ja loppuelämä tulee taloudellisessa mielessä olemaan hyvin surkea. Suurin piirteen ainut pelastava a
Jos vanhempainvapaat jaetaan puoliksi, niin silloin kummalla tahansa on työpaikka odottamassa sen varalta. Ei ole munat niin sanotusti yhdessä korissa.
Niin, jos.
Useimmiten niitä vapaita ei tasata puoliksi.
Mitä ajattelit tehdä eläkkeellä? Etkö oikeasti keksi mitään muuta tekemistä elämässä kuin työ?
Oletko eläkeläisenä heti aivokuollut?
Minä hoidan kodin, lapset, lemmikit ja mulla on kaksi harrastusta. Kolmannenkin harrastuksen voisin haluta mutta ei aika riitä. En käsitä näitä, jotka on heti "AIVOKUOLLEITA" jos ei ole sitä 8-16 palkkatyötä. Iso osa töistä on vieläpä niin tappotahtisia liukuhihnahommia, ettei paljon aivoaktivoinnista voi puhua.