Selviääkö kukaan vaihdevuosista ilman hormonihoitoja?

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut mitään oireita, eli ei tosiaankaan ole ollut mitään tarvetta hormoneille eikä lääkkeille. Miksi kuvittelet, että kaikilla jotain ongelmia? Ongelmalliset siis pitävät meteliä - ei ongelmattomista tehdä juttuja.

Koska on mahdotonta ettei keho reagoi, kun kolmen hormonin tuotanto loppuu tyystin. Moni ei vielä tänä päivänäkään hokaa oireita. Leikkaa vaan kuivat hiukset lyhyeksi ja valittaa nivelkipuja ja painonnousua nukuttuani viisi tuntia edellisyönä. 

Vierailija kirjoitti:

Selvisin varsin helposti, mutta se on yksilöllistä. Joillakin on todella kamalan hankalat vaihdevuodet, jollakin ei paljon mitään muuta kuin se että menkat loppuu. Kuulemma riippuu aika paljon perintötekijöistä, niin että jos haluaa etukäteen tietää mitä itsellä on odotettavissa, kannattaa kysyä äidiltä millaista hänellä oli. Ainakin minun kohdallani tämä piti paikkansa.

Ei välttämättä, sisarellani oli hankalat vaihdevuodet ja itselläni ei mitään oireita, menkat vain loppui.

Joitakin inhottavia hikoilukohtauksia oli. Mutta kuivuuteen riittivät apteekin kosteuttavat tai lievästi hormooneja sisältävät emätin puikot..

Vaihdevuodet ei ole sairaus. En edes huomannut niitä.

Vierailija kirjoitti:

Selviää. Olen ihmetellyt sitä rummutusta joka paikassa kuin vaihdevuodet olisi joku maanpäällinen h*lvetti ilman hoitoa, ja omassa suvussa tai tuttavapiirissä äärimmäisen harvalla niistä on ollut juurikaan vaivaa. Suurin osa ei ole mitään hormonihoitoja kokenut tarvitsevansa eikä siis ole niitä käyttänyt. 

Itselläl nyt 50-vuotiaana päällä varmaan esivaihdevuosien loppuajat, kun menkkojen välit on kuukausia. En ole missään vaiheessa kokenut oikein mitään oireita, no pitkien kiertojen jälkeen toki runsaat vuodot, mutta eipä muuta. 

Itsellä kyllä tuli oireet ryminällä, kun menkat jäi kokonaan pois. Ei kannata ihmetellä rummutusta, koska oireet todellakin voivat olla helvetilliset. Hyvä, että rummutetaan. Mutta ole onnellinen, jos vähällä pääset.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin minä olen selvinnyt. Ei mitään sellaisia oireita mistä pitäisi lääkäriin hakeutua. Kun menkat loppui, oli vaan helpotus. Olen jo vuosikymmeniä odotellut niitä oireita, mutta mitään ei ole tullut. Olen onnellinen ja vähän liiankin virkeä.

Vuosikymmeniä? Oletko satavuotias, vai loppuiko menkat kolmekymppisenä?

En käyttänyt mitään hormooneja. En huomannut mitään oireita ja ne ajat on jo takanapäin.

Olen vähän yli nelikymppinen ja aloittamassa hoitoja ennakoivasti. Oireina tällä hetkellä vain aivosumu ja lisääntynyt ärtyneisyys. En jää odottamaan pahempia oireita vaan otan ohjat käsiini itse. Jossain vaiheessa myöhemmin haen myös testoja.

Olen myös optimoinut muun elämän (uni, ruokavalio, alkoholi, liikunta jne.) tukemaan muutoksia. Minusta ei tule ylipainoista, kaikesta valittavaa Justiinaa vaan aion pysyä energisenä ja seksistä nauttivana vielä pitkään. 

Viimeinen lapsi syntyi kun olin yli 40-kymppinen, kuukautiset loppui siihen. Nyt yli 60-kymppinen ja ei ole ollut vaihdevuosia eikä niihin viittaavia oireita.

Mitkä vaihdevuodet?

T nainen 59 v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut mitään oireita, eli ei tosiaankaan ole ollut mitään tarvetta hormoneille eikä lääkkeille. Miksi kuvittelet, että kaikilla jotain ongelmia? Ongelmalliset siis pitävät meteliä - ei ongelmattomista tehdä juttuja.

Koska on mahdotonta ettei keho reagoi, kun kolmen hormonin tuotanto loppuu tyystin. Moni ei vielä tänä päivänäkään hokaa oireita. Leikkaa vaan kuivat hiukset lyhyeksi ja valittaa nivelkipuja ja painonnousua nukuttuani viisi tuntia edellisyönä. 

Meitä on moneksi, mutta naisilla on valitettavan usein taipumus yleistää omat ongelmansa. On vaan oikeasti mahdoton tajuta, että muut ei koe samoja asioita tai samalla tavalla kuin itse. Muut on joko tyhmiä tai teeskentelee. Tämä ajattelutapa ei muuten ole vaihdevuosioire vaan kyllä se ilmenee jo paljon ennen vaihdevuosia.

Vierailija kirjoitti:

Olen vähän yli nelikymppinen ja aloittamassa hoitoja ennakoivasti. Oireina tällä hetkellä vain aivosumu ja lisääntynyt ärtyneisyys. En jää odottamaan pahempia oireita vaan otan ohjat käsiini itse. Jossain vaiheessa myöhemmin haen myös testoja.

Olen myös optimoinut muun elämän (uni, ruokavalio, alkoholi, liikunta jne.) tukemaan muutoksia. Minusta ei tule ylipainoista, kaikesta valittavaa Justiinaa vaan aion pysyä energisenä ja seksistä nauttivana vielä pitkään. 

Minulla on myös ollut pitkään aivosumua, en pysty keskittymään, on väsymystä, vatsan turvottelua ja välillä hikoilua. On myös mielialojen vaihteluita. 

Tunnetko hyvää naislääkäriä, joka pystyy kirjoittamaan reseptin estrogeenihoitoon? Jos oireet on hoidettavissa, niin haluan jotain apua. En jaksa tätä vuodesta toiseen. 🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut mitään oireita, eli ei tosiaankaan ole ollut mitään tarvetta hormoneille eikä lääkkeille. Miksi kuvittelet, että kaikilla jotain ongelmia? Ongelmalliset siis pitävät meteliä - ei ongelmattomista tehdä juttuja.

Koska on mahdotonta ettei keho reagoi, kun kolmen hormonin tuotanto loppuu tyystin. Moni ei vielä tänä päivänäkään hokaa oireita. Leikkaa vaan kuivat hiukset lyhyeksi ja valittaa nivelkipuja ja painonnousua nukuttuani viisi tuntia edellisyönä. 

Meitä on moneksi, mutta naisilla on valitettavan usein taipumus yleistää omat ongelmansa. On vaan oikeasti mahdoton tajuta, että muut ei koe samoja asioita tai samalla tavalla kuin itse. Muut on joko tyhmiä tai teeskentelee. Tämä ajattelutapa ei muuten ole vaihdevuosioire vaan kyllä se ilmenee jo paljon ennen vaihdevuosia.

Niin, aika moni on sitä mieltä, että koska he eivät tarvitse mitään lääkettä kuukautisiin, niin kukaan muukaan ei tarvitse. Ei sekään, joka oksentelee vessan lattialla aina ekan päivän. Ei, se on vain luulotautia. Vaihdevuosiinkaan ei tarvi lääkettä, koska nämä naiset eivät tarvinneet - eihän kukaan voi olla erilainen kuin he. Luulotautia nekin nivelsäryt ja kuumat aallot, ja huomion kerjäämistä.

Ainut ongelma oli silmien verestäminen kuivuudesta, mutta se parani omega 7:lla. Ei mua mihinkään sattunut ja en edes hikoillut.

Uniongelmat johtuu miehen kuorsauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut mitään oireita, eli ei tosiaankaan ole ollut mitään tarvetta hormoneille eikä lääkkeille. Miksi kuvittelet, että kaikilla jotain ongelmia? Ongelmalliset siis pitävät meteliä - ei ongelmattomista tehdä juttuja.

Koska on mahdotonta ettei keho reagoi, kun kolmen hormonin tuotanto loppuu tyystin. Moni ei vielä tänä päivänäkään hokaa oireita. Leikkaa vaan kuivat hiukset lyhyeksi ja valittaa nivelkipuja ja painonnousua nukuttuani viisi tuntia edellisyönä. 

Meitä on moneksi, mutta naisilla on valitettavan usein taipumus yleistää omat ongelmansa. On vaan oikeasti mahdoton tajuta, että muut ei koe samoja asioita tai samalla tavalla kuin itse. Muut on joko tyhmiä tai teeskentelee. Tämä ajattelutapa ei muuten ole vaihdevuosioire vaan kyllä se ilmenee jo paljon ennen vaihdevuosia.

Oireita tulee kaikille, se on vaan biologinen fakta. Se etteivät kaikki naiset osaa yhdistää oireita vaihdevuosiin on sitten eri tarina. Ei edes sitä, että limakalvot kuivuvat ja klitoris menettää tuntoa. 

"Niin, aika moni on sitä mieltä, että koska he eivät tarvitse mitään lääkettä kuukautisiin, niin kukaan muukaan ei tarvitse. Ei sekään, joka oksentelee vessan lattialla aina ekan päivän. Ei, se on vain luulotautia. Vaihdevuosiinkaan ei tarvi lääkettä, koska nämä naiset eivät tarvinneet - eihän kukaan voi olla erilainen kuin he. Luulotautia nekin nivelsäryt ja kuumat aallot, ja huomion kerjäämistä."

En ole kuullut kenenkään koskaan olevan tuota mieltä. Mutta jos sinulle on käynyt niin huono tuuri, että olet tällaista kakkaa joutunut kuuntelemaan, niin mitäpä, jos olisit fiksumpi etkä lähtisi yleistelemään?

Vierailija kirjoitti:

70 oon eikä mitään hormonihoitoja.

Kohdunpoisto 44 vuotiaana.

Niin katso kun sulla ei ole mitään hormoneita ollutkaan stten kun olit 44.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen vähän yli nelikymppinen ja aloittamassa hoitoja ennakoivasti. Oireina tällä hetkellä vain aivosumu ja lisääntynyt ärtyneisyys. En jää odottamaan pahempia oireita vaan otan ohjat käsiini itse. Jossain vaiheessa myöhemmin haen myös testoja.

Olen myös optimoinut muun elämän (uni, ruokavalio, alkoholi, liikunta jne.) tukemaan muutoksia. Minusta ei tule ylipainoista, kaikesta valittavaa Justiinaa vaan aion pysyä energisenä ja seksistä nauttivana vielä pitkään. 

Minulla on myös ollut pitkään aivosumua, en pysty keskittymään, on väsymystä, vatsan turvottelua ja välillä hikoilua. On myös mielialojen vaihteluita. 

Tunnetko hyvää naislääkäriä, joka pystyy kirjoittamaan reseptin estrogeenihoitoon? Jos oireet on hoidettavissa, niin haluan jotain apua. En jaksa tätä vuodesta toiseen. 🤔

Asun ulkomailla ja täällä ollaan valovuosia Suomea edellä hoidoissa. Omassa työpaikassani saa jopa hakea sairaslomaa oireisiin ja asiasta jaetaan aktiivisesti tietoa. 

Luulisi, että kaikissa isoissa kaupungeissa gynegologit osaavat asiansa. Pienten kuntien vanhemmat tk-lääkärit eivät ole ehkä ikinä saaneet koulutusta ja muistelevat edelleen sitä yhtä väärin tulkittua tutkimusta menneisyydestä. Kuinka monta elämää, parisuhdetta ja perhettä se tutkimus onkaan rikkonut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut mitään oireita, eli ei tosiaankaan ole ollut mitään tarvetta hormoneille eikä lääkkeille. Miksi kuvittelet, että kaikilla jotain ongelmia? Ongelmalliset siis pitävät meteliä - ei ongelmattomista tehdä juttuja.

Koska on mahdotonta ettei keho reagoi, kun kolmen hormonin tuotanto loppuu tyystin. Moni ei vielä tänä päivänäkään hokaa oireita. Leikkaa vaan kuivat hiukset lyhyeksi ja valittaa nivelkipuja ja painonnousua nukuttuani viisi tuntia edellisyönä. 

No niin just.

Vierailija kirjoitti:

"Niin, aika moni on sitä mieltä, että koska he eivät tarvitse mitään lääkettä kuukautisiin, niin kukaan muukaan ei tarvitse. Ei sekään, joka oksentelee vessan lattialla aina ekan päivän. Ei, se on vain luulotautia. Vaihdevuosiinkaan ei tarvi lääkettä, koska nämä naiset eivät tarvinneet - eihän kukaan voi olla erilainen kuin he. Luulotautia nekin nivelsäryt ja kuumat aallot, ja huomion kerjäämistä."

En ole kuullut kenenkään koskaan olevan tuota mieltä. Mutta jos sinulle on käynyt niin huono tuuri, että olet tällaista kakkaa joutunut kuuntelemaan, niin mitäpä, jos olisit fiksumpi etkä lähtisi yleistelemään?

Kyllä mä olen sitä niin paljon kuullut, että oli pakko kommentoida tuota aiempaa. Me, joilla oireita on, olemme todellakin huomanneet, ettei kaikilla muilla ole. Emme lähde kuvittelemaan, että muut olisivat samanlaisia kuin me.