Lue keskustelun säännöt.
Olen ollut vasta viikon töissä kesäloman jälkeen ja nyt jo ahdistaa mennä töihin ja mietin haenko sairauslomaa
10.08.2025 |
Tuntuu, että en palautunut neljän viikon kesäloman aikana paljon yhtään. Monta kuukautta ollut töissä todella kiireistä, stressiä, riittämättömyyden tunnetta ja ylitöitä. Siihen samaan vielä se, että joidenkin mielestä en tee tarpeeksi töitä vaikka todellakin teen. Mulla eri toimenkuva kuin muilla niin eivät ehkä oikein tajua mitä mun työ vaatii. Samalla pitäisi olla osan päivästä kentällä tekemässä samaa kuin muut, mutta voin joutua siinä samalla hoitamaan omia töitäni ja se viivästyttää sitä kentällä työskentelyä.
Valmistuin huhtikuussa ja opintojen saattaminen loppuun vei mehut täysin totaalisesti. Omassa elämässä muutenkin vaikeaa ja kuormitus on valtavaa. Ahdistaa, masentaa, en saa kunnolla nukuttua ja uupumus painaa.
Tiedän vain, että jos nyt haen sairauslomaa uupumuksen tms. vuoksi niin paskaa tulee niskaan pomolta.
Kommentit (161)
41/161
|
10.08.2025 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos työterveys on jo kiinnittänyt huomiota työpaikan stressitasoon ja kohtuuttomaan kuormittavuuteen, mikä vaarantaa työntekijöiden terveyttä, niin ilman muuta silloin haetaan sairauslomaa.
Silloin on pakko reagoida esihenkilö-tasolla tilanteeseen kun puolet porukasta voi huonosti ja sairastaa !
Sairaana "vaikka pää kainalossa töihin"-sankari sinnittelijät tekevät kaikille vakavaa hallaa, koska silloin ei epäkohtiin puututa.
Työpaikalle voi myös pesiytyä negatiivisuuden kulttuuri, joka itse asiassa johtuu niistä työntekijöistä, ja epärealistinen kuvitelma oman työn rasittavuudesta.
Ei ole meillä tästä kyse vaan huonosta johtamisesta, jatkuvasta vajaalla henkilökuntamäärällä tekemistä. Sanotaan, että kyllä pitää pärjätä tuolla määrällä ja samaan aikaan valitetaan, kun jotakin ei niin tärkeitä asioita jää tekemättä kun koitetaan selviytyä niistä tärkeistä asioista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä töissä nuoremmat saikuttaa kokoajan kun ei ne vaan jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkällä tähtäimellä vaihtoehdot on a) muuttaa työpaikkaa, b) muuttaa itseä (esim. omaa tunnollisuutta) tai c) vaihtaa työpaikkaa. Sairausloma ei ratkaise ongelmaa, vaikka onkin joskus välttämätön askel siinä välissä. Mutta katse pitää olla siinä ratkaisussa.
Etsin koko aika töitä muualta ja niin tekee jotkut muutkin. On vain täällä pienillä paikkakunnilla huonosti töitä tarjolla.
Ap
Kuitenkin haluat jäädä sinne masentumaan ja kiukuttelemaan. Voi kai sitä mennä muuallekin töihin.
Olet vähän tyhmä? En mä voi irtisanoutua, ottaa karenssia ja jäädä työttömäksi. Haloo nyt taas tollo.
Ap
Sanoin: mennä muualle töihin.
Oletko edelleen tyhmä??? Ei töihin niin vain mennä!!! Haloo!!!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä töissä nuoremmat saikuttaa kokoajan kun ei ne vaan jaksa.
En todellakaan ole mikään nuori. Herätys nyt.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Irtisanoidu suosiolla.
Oletko vähän yksinkertainen?
Ap
Ihan uupumukselta kuulostaa ja sairausloma voi olla täysin paikallaan.
Toki työnohjaus voisi myös auttaa.
Voimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee työsi vastapainoksi jotakin kivaa. Koeta hoitaa itseäsi. Aloita vaikka hiusten uudesta leikkauksesta. Aloita jokin ihan oma harrastus. Tee pitkiä lenkkejä, käy museossa, kirpputorilla, elokuvissa. Lue kiva kirja. Älä yhtään roiku tällä myrkyllisellä palstalla. Olisiko töissä joku kiva työkaveri, jonka kanssa voisit käydä kahvilla. Vinkki: älä vaan kerro hänelle väsymyksestäsi, juoruaa kumminkin. Tsemppiä. Älä päästä tilannetta liian pahaksi. Kun saat enemmän työkokemusta, helpottaa. Vähitellen, vaihda alaa.
Ei työkokemus mitään auta vaan yhtä väsyneitä on muutkin vaikka kokemusta on. Mulla on alalta pitkä työkokemus, mutta nyt vain hankin korkeamman koulutuksen. Kiire on kova, vajausta henkilökunnasta ja ylemmän portaan mukaan pitää vain pärjätä. Yksi toisensa jälkeen ihan loppu.
Hae saikkua. Jos palaa täysin loppuun niin sieltä ei niin vaan enää noustakaan. Älä leiki terveydelläsi.
"Työpaikan turvallisuus on yhteinen asia, ja sen toteuttamiseksi työnantajan ja työntekijöiden on toimittava yhdessä. Työsuojeluvaltuutetut ja -päälliköt ovat keskeisiä toimijoita työsuojelun yhteistoiminnassa.
Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajia huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä."
Vierailija kirjoitti:
Jos työterveys on jo kiinnittänyt huomiota työpaikan stressitasoon ja kohtuuttomaan kuormittavuuteen, mikä vaarantaa työntekijöiden terveyttä, niin ilman muuta silloin haetaan sairauslomaa.
Silloin on pakko reagoida esihenkilö-tasolla tilanteeseen kun puolet porukasta voi huonosti ja sairastaa !
Sairaana "vaikka pää kainalossa töihin"-sankari sinnittelijät tekevät kaikille vakavaa hallaa, koska silloin ei epäkohtiin puututa.
Tämä.
Ainakin sote-alalla yleistä, väärää tunnollisuutta oman terveyden kustannuksella.
Eikä koskaan mikään muutu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nukkuminen olisi kyllä tosi tärkeää. Jos lenkkeilet, saat paremmin unta. Äänikirja korville niin saat muuta ajateltavaa. Mietin, millä alalla mahdat olla. Veikkaan sosiaalialaa. Eiväthän vain lähesty vaihdevuodet? Niihin saisi kyllä apua. Onko ongelmia ukon kanssa vai joudutko hoitamaan vanhempiasi? Ovatko muksut ilkeitä teinejä? Älä ole liian kiltti. Vedä omat rajasi, töissä osataan kyllä vaatia. Olet tehnyt paljon ylimääräistä, kun olet opiskellut lisää. Sekään ei ole auttanut. Mieti, missä on vika, ja yritä korjata tilannetta ihan pienin askelin. Päivä kerrallaan sitä työtä tehdään. Ajattele jokin asia, josta työssäsi pidät, jokin asia, jossa olet hyvä ja keskity siihen. Tee joka päivä jokin kiva juttu ihan vain itsellesi.
Mulla ei riitä voimat lenkkeilyyn. En vain pysty mihinkään. Äänikirjoista en pidä, mielummin kuuntelen musiikkia. Vaihdevuosista en osaa sanoa, mutta ikää on sen verran, että voi ollakin ne tai esivaihdevuodet. En ole parisuhteessa, en hoida vanhempiani ja ainoa lapsi on aikuinen asiallinen ihminen. Ei kiinnosta enää yhtään mikään. Ei kiinnosta edes mitkään kivat asiat.
Ap
Tee työpäivän jälkeen kivoja asioita. Keskity palautumisen mahdollistaviin asioihin. Pyöräile, käy kävelyllä, käy metsässä, puistoissa, elokuvissa. Kuuntele äänikirjoja. Katsele kivoja ohjelmia. Tapaa kavereita. Jne tai aloita harrastus. Käy uimassa. Kyllä se ajanoloon helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos aloitat samantien sairauseläkkeen hakemisen? Voisit päästä kokonaan pois työelämästä aiemmin kuin normaalisti. Vetoat mielenterveydellisiin syihin. Eihän kaikki jaksa sitä työsarkaa, mikä olisi edessä.
Joillakin kuule on sen verran itsekunnioitusta, ettei ne ala esittää mitään nuppivikaista.
Tuli mieleen, että näyttää hurjan hyvältä, että olet opiskellut lisää ja sinulla on ihan uusia papereita suorituksistasi. Kokemustakin jo on. Panepa papereita vetämään muualle. Jo se mahdollisuus voi piristää, vaikkei tuottaisikaan tulosta. Et ole mikään nössö, jos jaksoit opiskella lisää. Hyvä sinä, vaikka vähänhän se nyt väsytti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nukkuminen olisi kyllä tosi tärkeää. Jos lenkkeilet, saat paremmin unta. Äänikirja korville niin saat muuta ajateltavaa. Mietin, millä alalla mahdat olla. Veikkaan sosiaalialaa. Eiväthän vain lähesty vaihdevuodet? Niihin saisi kyllä apua. Onko ongelmia ukon kanssa vai joudutko hoitamaan vanhempiasi? Ovatko muksut ilkeitä teinejä? Älä ole liian kiltti. Vedä omat rajasi, töissä osataan kyllä vaatia. Olet tehnyt paljon ylimääräistä, kun olet opiskellut lisää. Sekään ei ole auttanut. Mieti, missä on vika, ja yritä korjata tilannetta ihan pienin askelin. Päivä kerrallaan sitä työtä tehdään. Ajattele jokin asia, josta työssäsi pidät, jokin asia, jossa olet hyvä ja keskity siihen. Tee joka päivä jokin kiva juttu ihan vain itsellesi.
Mulla ei riitä voimat lenkkeilyyn. En vain py
Ootko masentunut? Ehkä mielialalääkitys auttaa
No tuota, miksi et heti aloituksessa kertonut että olet ollut jo 7 vuotta samassa työpaikassa. Sori nyt, mutta vaikutat melkoiselta kiukku-iitalta, kun haukut täällä ihmisiä tolloiksi ja tyhmiksi kun he ehdottavat jotakin. Se nyt ainakin paistaa näistä vastauksista läpi, että tuskinpa haluaisin olla sinun työtoverisi. Esimiehet voivat olla huonoja tai vähemmän huonoja mutta kyllähän työntekijätkin ovat vastuussa työilmapiiristä omalta osaltaan. Itselläni pitkä työelämä takana ja kyllähän joka porukasta löytyi aina niitä ankeuttajia, joille mikään ei ollut koskaan hyvin , vaikka olisi ollut kuinka hyvä esimies. Joidenkin elämän voima kun vaan tulee siitä valittamisesta, ja nykyään tuntuu että se on oikein maan tapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nukkuminen olisi kyllä tosi tärkeää. Jos lenkkeilet, saat paremmin unta. Äänikirja korville niin saat muuta ajateltavaa. Mietin, millä alalla mahdat olla. Veikkaan sosiaalialaa. Eiväthän vain lähesty vaihdevuodet? Niihin saisi kyllä apua. Onko ongelmia ukon kanssa vai joudutko hoitamaan vanhempiasi? Ovatko muksut ilkeitä teinejä? Älä ole liian kiltti. Vedä omat rajasi, töissä osataan kyllä vaatia. Olet tehnyt paljon ylimääräistä, kun olet opiskellut lisää. Sekään ei ole auttanut. Mieti, missä on vika, ja yritä korjata tilannetta ihan pienin askelin. Päivä kerrallaan sitä työtä tehdään. Ajattele jokin asia, josta työssäsi pidät, jokin asia, jossa olet hyvä ja keskity siihen. Tee joka päivä jokin kiva juttu ihan vain itsellesi.
On käynyt muutamia kertoja mielessä, että olenko masentunut. Itse asiassa uskon, että masennusdiagnoosi tulisi jos asiaa alettaisiin selvittämään. Mietin vain sitä, että saako siitä vain loppuelämäkseen ikävän leiman otsaansa vaikka niin ei pitäisi olla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Jätä kaikki mahdollinen alkoholi pois vaikkapa kuukauden ajaksi. Minulla harvoin alkoa ottavana jo yksi ainoa annos tekee sen, että nukun seuraavan yön levottomasti eli uni ei palauta yhtään. Siksi kun minä otan jotakin, otan useamman annoksen, koska tiedän jo ennakkoon, että ottamisen jälkeen pari seuraavaakin päivää menee unien puolesta vituralleen. Nämä minun ottamiseni tapahtuvat max 2 krt vuodessa, edellisestä ottamisesta taitaa olla yli vuosi.Ei jukolauta. Jos sä olet joku alkkis, niin älä olet muidenkin olevan. Tämä mun olotila ei liity millään tavalla alkoholiin.
Ap
Ai, pari kertaa vuodessa alkoa ottava on jo alkkis. Ehkäpä sinä tarvitsetkin oikean psykiatrin hoitoa, kun kaikki mahdolliset ystävälliset neuvot vain pahentavat sinun pääsi toimintaa. Miksi helkkarissa yleensä kysyt neuvoa täältä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi pyhä yksinkertaisuus. Mä olen ollut tuossa työpaikassa 7 vuotta! Äly hoi taas. Se, että valmistuin nyt korkeampaan tutkintoon ei tarkoita sitä, että en olisi ollut töissä tässä koko ajan! Mä opiskelin töiden ohessa. Pidä pääsi kiinni asioista joista et mitään tiedä. Sä et tiedä mitä kaikkea mä olen kokenut etkä tiedä mitä meillä töissä on.
Ap
No oliko se opiskelu kuitenkin liikaa. Nyt sen loputtua oot aivan puhki.
Vasta valmistuneilla on iät kaiket ollut kaikkein suurin riski uupua. Se on selvää. Kyllä teitäkin siitä on koulussa varoiteltu, että näin on. Rutiini kehittyy tekemällä ja myös se tapa ajatella, päivähän se on huomennakin. Työn priorisoinnin taitoa voi kehittää.
Minua auttoi aikoinaan yksikön päällikkönä yksinkertainen keino. Aloin tehdä työlistoja tehtävistä, mitkä on tehtävä ja vedin yli ne, jotka hoidettu. Kalenteri oli myös hyvä apuväline, ettei mitään todella tärkeää jää tekemättä. Itsekin tein siinä sen virheen, että kun olin aiemmin ollut ns. rivityöntekijä, olin tottunut siihen, että tehtävät on selkeät. Kun opiskelin johtamista, paneuduttiin todella paljon henkilöstöjohtamiseen. Jollain tavalla se yllätti, miten paljon muuta akuuttia yksikön päälliköllä oli. Kaikenlaista tilastointia, tavoitteiden seurantaa, tilausten tekemistä, suunnitelmien kirjoittamista, paloturvallisuusasioita, uusien ohjelmistojen harjoittelua, häiriötilanteissa toimimista ja ratkaisemista. Edellinen yksikön päällikkö oli uupunut, ja olin varma, että niin käy minullekin. Opettelin kuitenkin tehokkaasti niiden tehtävälistojen avulla oman työn organisointia, ja sillä tavalla pääsin siitä suosta. Jos palkkasin uuden työntekijän, katsoin valmiiksi esim. työvuoroja, mitä on tehtävissä, jos se ei onnistukaan. Välillä kävi niin, että joku lupautuu töihin ja peruu tulonsa. Ja meillä lyhin työsuhde kesti puoli päivää. Työntekijä totesi, että hänellä ei osaaminen riitä, vaikka hän itse oli vakuutellut työhaastattelussa mitä kaikkea osaa. Koeajalla myös silloin tällöin irtisanoutuu joku. Monestihan se syy on siinä, kun haetaan monia työpaikkoja ja sitten kun se mieluisin tärppää, haluaa vaihtaa sinne. Työntekijän kannalta se on pätevä syy pitää työ koeajalla, jos sanoo, ettei tämä työ vastannut odotuksia. Se on jännä, että sama työntekijä saattaakin hakea joskus myöhemmin uudestaan töihin. Siinäkin mielessä ei kannata kunminkaan päin polttaa siltoja takanaan, ei työnantajan muttei sen työntekijänkään.
Suositukseni sinulle oli paitsi ne tehtävälistat, priorisoinnin opettelu ja kalenteri, myös pyytää pienempää työaikaa. Esim. 80%, mikäli työnantaja suostuu. Sairausloma ei auta yleensä kuin lyhytaikaisesti, kun takana on jo vuosilomakin. Jos et ole palautunut silloin, ei se saikku mitään muuta. Sen sijaan monilla on hyviä kokemuksia siitä, jos oman jaksamisen tueksi on mahdollista tehdä vaikka puoli vuotta 80% työaikaa, että saa enemmän hengähtää.