Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Parisuhde solmussa
08.08.2025 |
Olen huono sanoittamaan tunteitani ja se mitä suustani tulee ulos, ei ole sitä mitä haluaisin sanoa, sanon sen väärään paikkaan tai väärällä äänensävyllä. Näin ollen en saa sanottua mitä haluan ja toivon ilman järjetöntä riitaa ja olen vain tottunut nielemään pahan oloni.
Olemme olleet yhdessä yli 20v. Lapsia saimme vuosien yrittämisen ja hoitojen jälkeen kaksi ja he ovat alakouluikäisiä. Olen aina ollut se, joka haluaa enemmän läheisyyttä, kosketuksia, hymyjä, kädessä kävelyä julkisilla paikoilla ja seksiä. Rakkauden kieleni ja sen osoittaminen on fyysinen.
Jo suhteen alkuvuosina tästä oli riitoja ja olin jo eroamassa ja hankkimassa kimppakämppää parin kaverin kanssa. Jäimme kuitenkin yhteen ja seuraavat vuodet menivät mukavasti kaikilla elämän osa-alueilla.
Vaimoni on ollut aina epävarma ulkonäöstään. Vaikka puolueellinen olenkin, niin hänen kasvonsa ovat kauniit, hymy hurmaava ja vartalo tiimalasimainen. Hänninen myös sitä sorttia, joka kaunistuu ikääntyessään. Epävarmuudet johtuvat mahdollisesti teini-iän tapahtumista. Sukulaismies oli jossain juhlissa verrannut häntä Pamela Anderssoniin tämä on johtanut siihen, että hän on aina peitellyt rintojaan vaatetuksella, alussa myös minulta seksin yhteydessä. Tämä oli tissimiehelle kauheaa. Onneksi välissä oli n. 10v. jakso, jolloin hän nautti seksistä ja ratsastaessa päälläni, olin taivaassa. Raskauksien yrittämisen aika oli hienoa aikaa, kun silloin ei tarvinnut miettiä onko nyt soveliasta halata, koskettaa, puhua läheisyydestä, puristaa pyllystä. Raskausaikana läheisyyttä ja seksiä oli paljon aivan loppuun asti.
Toisen lapsemme jälkeen tämä, ainakin minulle tärkeä osa parisuhdetta ja elämää on lähtenyt alamäkeen ja rajusti. Muutama vuosi sitten kosketukset vähenivät, seksistä ei saanut puhua ollenkaan, kerran kuussa illalla pimeässä alkoi olla vakiotahti. Nyt edellisen kerran olemme harrastaneet seksiä lokakuussa 2024. Tämä alkaa käydä psyyken päälle.
Kun olen asiaa yrittänyt ottaa puheeksi useiden vuosien aikana, hän on noussut samantien takajaloilleen, ajattelen vain seksiä jne. kummatkin hermostuvat, lapset ovat joutuneet todistamaan huutoa ja ovien paiskomista ja en saa sanottua mitä olen halunnut sanoa. Enää emme anna edes iltasuudelmaa tai toivota toisillemme hyvää yötä. Emme keskustele muuta kuin lapsista ja elämän arkisista asioista. Se että en voi hyvin henkisesti, näkyy käytösestäni, olen ärtynyt, väsynyt, kiukkuinen, puran pahaa oloani muihin, unohtelen asioita, jätän asioita tekemättä, työt kärsivät, ainoa ystävyyssuhde kärsii.
Saan vain kehotuksen hoitaa itseni kuntoon, mennä vihanhallintakurssille yms. Hän on jotenkin onnistunut ulkoistamaan itsensä ulos tästä tilanteesta. Elämä on lyhyt ja olen jo useasti miettinyt olemmeko ylittäneet jo sen rajan, josta ei ole enää paluuta. Kauanko tätä enää jaksaa.
En tiedä mitä tällä kirjoituksella haen, mutta kiitos jos luit loppuun asti.
Kommentit (454)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerä nainen jos ei tajua mitä on menettämässä. Sitten näitä yh naisia on tinder täynnä ja kaduttaa kun mies löysikin jo nuoremman joka haluaa seksiä ja lapsia.
Naisen tulisi haluta sinua, näyttää kuinka hän palvoo siitintäsi. Nyt nainen ei arvosta sua pätkääkään.
Niinno jos elämä ilman miestä on parempaa, kuin kenenkään siitintä palvoessa ja paijatessa. Vastapainoksi itse saa siitä.. niin mitä siitä saa?
Ei ainakaan sitä mitä luonto tarkoitti eli perheen ja lapsia. Saa katkeroituneen vanhan piian joka tajuaa 4-kymppisenä, että mahdollisuus siihen tärkeimpään johon luonto tarkoitti (katso eläinkuntaa, selviytyminen ja lisääntyminen on kaikki mihin luomakunta tähtää) meni jo ex mies elää onnellisena nuor
Sitten sellainen kysymys tulee vielä mieleen, että miksi naisen pitäisi niin kauheasti murehtia, mitä se ex touhuaa?
News flash: ihmiset jatkavat elämäänsä, etkä sinä ja sinun uudet panosi pyöri heidän mielessään jatkuvasti. Kuvittelet narsistisesti olevasi kaikkien huulilla ja että sinusta eroon päässyt nainen ikävöi sinua, vaikka hän saattaa elää omanlaistaan elämää, josta nauttii. Eikä uhraa ajatustakaan sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerä nainen jos ei tajua mitä on menettämässä. Sitten näitä yh naisia on tinder täynnä ja kaduttaa kun mies löysikin jo nuoremman joka haluaa seksiä ja lapsia.
Naisen tulisi haluta sinua, näyttää kuinka hän palvoo siitintäsi. Nyt nainen ei arvosta sua pätkääkään.
Niinno jos elämä ilman miestä on parempaa, kuin kenenkään siitintä palvoessa ja paijatessa. Vastapainoksi itse saa siitä.. niin mitä siitä saa?
Ei ainakaan sitä mitä luonto tarkoitti eli perheen ja lapsia. Saa katkeroituneen vanhan piian joka tajuaa 4-kymppisenä, että mahdollisuus siihen tärkeimpään johon luonto tarkoitti (katso eläinkuntaa, selviytyminen ja lisääntyminen on kaikki mihin luomakunta tähtää) meni jo ex mies elää onnellisena nuorikin ja uuden perheensä kanssa.
Tuo "vaihdan nuorempaan jos et anna" vasta tervettä käyttäytymistä onkin.
Sun kanssas olis varmasti paha olla. Joten no thx.
N26
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"...että hän on aina peitellyt rintojaan vaatetuksella, alussa myös minulta seksin yhteydessä. Tämä oli tissimiehelle kauheaa."
Taidat olla kuitenkin aika ulkonäkökeskeinen. En ihmettele, jos nainen tuntee itsensä kanssasi epävarmaksi. Rinnat muuttuu ja joskus voi käydä niinkin, että toisesta tai molemmista joutuu luopumaan kokonaan.
Pidän vaimoni ulkonäöstä, olen aina pitänyt ja tulen pitämään. Paino on vaihdellut vuosien aikana ehkä 15-20%. Tavatessamme painoa oli enemmän, kuin nyt. Hän voi menettää vaikka toisen rinnan tai minä voin sokeutua, entä sitten?
Miksi rakastamansa ihmisen edessä pitäisi häpeillä? En ole koskaan ollut unelmavartaloinen ja en pidä ulkonäöstäni. En kuitenkaan häpeä vaimoni edessä vaikka itse en halua katsoa itseäni peilistä tai käy mielelläni rannalla tms. Huomenna nuorimmaisen toiveesta pitää mennä.
No mitä sinä tuolla sitten tarkoitit, että olet "tissimies"?
Klassisesti sillä tarkoitetaan miestä, jolle rintojen koko ja ulkonäkö on edellytys kiihottumiselle ja hän priorisoi isorintaisia kumppanin valinnassa.
Vierailija kirjoitti:
Typerä nainen jos ei tajua mitä on menettämässä. Sitten näitä yh naisia on tinder täynnä ja kaduttaa kun mies löysikin jo nuoremman joka haluaa seksiä ja lapsia.
Naisen tulisi haluta sinua, näyttää kuinka hän palvoo siitintäsi. Nyt nainen ei arvosta sua pätkääkään.
Jos ap kerran on ollut erinomaisesti osallistuva isä, niin miten hänen vaimostaan yksinhuoltaja tulisi? Osallistuvat isät yleensä haluavat osallistua eron jälkeenkin.. Koska välittävät lapsistaan.
Nämä keskustelut tällä palstalla ovat usein ällistyttäviä: ap:n nainen ei suostu puhumaan lähes vuoden seksittömyydestä ja vain kehottaa miestä menemään vihanhallintakurssille, kun tämä haluaa puhua! Ja te täällä pyydätte vain lisää ymmärrystä ja pään silitystä - taas! - vaimolle! Tällaisiako te muut naiset olette suhteessanne? Kuin pahimmat kakarat ja syyttämässä miestä kaikesta?
Ap:n tilanteessa nainen on päättänyt ettei seksiä ole ja kun mies haluaa puhua aiheesta, hän syyttää tätä hulluksi ja kehottaa hoitoon. Jos roolit olisivat toisin päin, kukaan ei ymmärtäisi miestä, vaan tätä pidettäisiin narsistina ja kontrolloijana.
Ap:n vaimo haluaa parhaillaan ylläpitää nykyisen tilanteen ja ilkeästi nöyryyttää puolisoaan syyttämällä tätä henkisistä ongelmista, kun mies kehtaa puhua asiasta. On täysin mahdollista, että naisella on uusi mies ja yrittää välttää keskustelun aiheesta syyttelemällä toista sairaaksi. Ainakin hän on täysin kyvytön ja kypsymätön parisuhdetaitojen osalta. Tai sitten tosiaan vain ilkeä ja empatiakyvytön. Valitkaa itse. Ei ap:n vaimo tarvitse rakkauden kielensä ymmärrystä (mitä passkaa!), vain kypsymistä ja normaaleja ihmissuhdetaitoja. Ap näyttää tarvitsevan pian eron, ellei nainen ala ottaa vastuuta elämästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä keskustelut tällä palstalla ovat usein ällistyttäviä: ap:n nainen ei suostu puhumaan lähes vuoden seksittömyydestä ja vain kehottaa miestä menemään vihanhallintakurssille, kun tämä haluaa puhua! Ja te täällä pyydätte vain lisää ymmärrystä ja pään silitystä - taas! - vaimolle! Tällaisiako te muut naiset olette suhteessanne? Kuin pahimmat kakarat ja syyttämässä miestä kaikesta?
Ap:n tilanteessa nainen on päättänyt ettei seksiä ole ja kun mies haluaa puhua aiheesta, hän syyttää tätä hulluksi ja kehottaa hoitoon. Jos roolit olisivat toisin päin, kukaan ei ymmärtäisi miestä, vaan tätä pidettäisiin narsistina ja kontrolloijana.
Ap:n vaimo haluaa parhaillaan ylläpitää nykyisen tilanteen ja ilkeästi nöyryyttää puolisoaan syyttämällä tätä henkisistä ongelmista, kun mies kehtaa puhua asiasta. On täysin mahdollista, että naisella on uusi mies ja yrittää välttää keskustelun aihees
Mikään ei ole niin herkkä aihe kun seksi. Jos mies lähestyy vaimoaan vihamielisesti ja vaativasti, on aivan selvä juttu ettei keskustelu etene. Ap sanoo itse että on ollut huonotuulinen. Jos seksistä tai parisuhteen tilasta haluaa puhua vaimon kanssa, on se tehtävä huomaavaisesti. Seksiin painostaminen on nimittäin raiskaamista (KTS. Määritelmä jos vieras) ja on täysin ymmärrettävää että vaimo suuttuu. Siksi monet ovat antaneet neuvoksi jutella rauhallisesti ja niin ettei seksistä puhuta, vaan että lähdetään rakentamaan henkistä yhteyttä ensin, sekä otetaan kehiin sellainen kosketus joka ei tähtää seksiin.
Mikään ei ole niin herkkä aihe kun seksi. Jos mies lähestyy vaimoaan vihamielisesti ja vaativasti, on aivan selvä juttu ettei keskustelu etene. Ap sanoo itse että on ollut huonotuulinen. Jos seksistä tai parisuhteen tilasta haluaa puhua vaimon kanssa, on se tehtävä huomaavaisesti. Seksiin painostaminen on nimittäin raiskaamista (KTS. Määritelmä jos vieras) ja on täysin ymmärrettävää että vaimo suuttuu. Siksi monet ovat antaneet neuvoksi jutella rauhallisesti ja niin ettei seksistä puhuta, vaan että lähdetään rakentamaan henkistä yhteyttä ensin, sekä otetaan kehiin sellainen kosketus joka ei tähtää seksiin.
Jos sinulle ok ettei kumppani suostu keskustelemaan tärkeistä asioista, niin siitä vain. Minä kumppanina äänestäisin jaloillani ja etsisin jonkun vähemmän vaikean ja lukkiutuneen ihmisen, jonka edessä ei tarvitse keskittyä oikean rakkauden kielen epätoivoiseen etsimiseen, vaan osataan kommunikoida puhumalla kuin aikuiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä keskustelut tällä palstalla ovat usein ällistyttäviä: ap:n nainen ei suostu puhumaan lähes vuoden seksittömyydestä ja vain kehottaa miestä menemään vihanhallintakurssille, kun tämä haluaa puhua! Ja te täällä pyydätte vain lisää ymmärrystä ja pään silitystä - taas! - vaimolle! Tällaisiako te muut naiset olette suhteessanne? Kuin pahimmat kakarat ja syyttämässä miestä kaikesta?
Ap:n tilanteessa nainen on päättänyt ettei seksiä ole ja kun mies haluaa puhua aiheesta, hän syyttää tätä hulluksi ja kehottaa hoitoon. Jos roolit olisivat toisin päin, kukaan ei ymmärtäisi miestä, vaan tätä pidettäisiin narsistina ja kontrolloijana.
Ap:n vaimo haluaa parhaillaan ylläpitää nykyisen tilanteen ja ilkeästi nöyryyttää puolisoaan syyttämällä tätä henkisistä ongelmista, kun mies kehtaa puhua asiasta. On täysin mahdollista, että naisella on uusi mies ja yrittää välttää keskustelun aihees
Jos ihminen elää noin 80 vuotiaaksi keskimäärin, niin kyllä mua ihmetyttää että yksi vuosi ilman pillua ja ollaan hajottamassa kaikki, mitä on rakennettu. Kun käsi ja kaikenmaailman masturbaattorit on keksitty. Perhe, lapset, bye bye.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole niin herkkä aihe kun seksi. Jos mies lähestyy vaimoaan vihamielisesti ja vaativasti, on aivan selvä juttu ettei keskustelu etene. Ap sanoo itse että on ollut huonotuulinen. Jos seksistä tai parisuhteen tilasta haluaa puhua vaimon kanssa, on se tehtävä huomaavaisesti. Seksiin painostaminen on nimittäin raiskaamista (KTS. Määritelmä jos vieras) ja on täysin ymmärrettävää että vaimo suuttuu. Siksi monet ovat antaneet neuvoksi jutella rauhallisesti ja niin ettei seksistä puhuta, vaan että lähdetään rakentamaan henkistä yhteyttä ensin, sekä otetaan kehiin sellainen kosketus joka ei tähtää seksiin.
Jos sinulle ok ettei kumppani suostu keskustelemaan tärkeistä asioista, niin siitä vain. Minä kumppanina äänestäisin jaloillani ja etsisin jonkun vähemmän vaikean ja lukkiutuneen ihmisen, jonka edessä ei tarvitse keskittyä oikean rakkauden kielen epätoivoiseen etsimiseen, vaan osataan kommunikoida puh
No mehän emme tiedä, miten ja millä sanoilla ap on nämä keskustelut avannut. Alussa kertomansa viittaa siihen, että hän ehkä täräyttää jotain ei niin nättiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole niin herkkä aihe kun seksi. Jos mies lähestyy vaimoaan vihamielisesti ja vaativasti, on aivan selvä juttu ettei keskustelu etene. Ap sanoo itse että on ollut huonotuulinen. Jos seksistä tai parisuhteen tilasta haluaa puhua vaimon kanssa, on se tehtävä huomaavaisesti. Seksiin painostaminen on nimittäin raiskaamista (KTS. Määritelmä jos vieras) ja on täysin ymmärrettävää että vaimo suuttuu. Siksi monet ovat antaneet neuvoksi jutella rauhallisesti ja niin ettei seksistä puhuta, vaan että lähdetään rakentamaan henkistä yhteyttä ensin, sekä otetaan kehiin sellainen kosketus joka ei tähtää seksiin.
Jos sinulle ok ettei kumppani suostu keskustelemaan tärkeistä asioista, niin siitä vain. Minä kumppanina äänestäisin jaloillani ja etsisin jonkun vähemmän vaikean ja lukkiutuneen ihmisen, jonka edessä ei tarvitse keskittyä oikean rakkauden kielen epätoivoiseen etsimiseen, vaan osataan kommunikoida puh
Niinno ap sanoi, että hänen rakkaudenkielensä on fyysinen kosketus. Eli ehkä hän ei niinkään kaipaa puhetta (puhumattakaan kuuntelemisesta) eikä arvosta sitä, vaan kaikki keskittyy sen kosketuksen hakemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole niin herkkä aihe kun seksi. Jos mies lähestyy vaimoaan vihamielisesti ja vaativasti, on aivan selvä juttu ettei keskustelu etene. Ap sanoo itse että on ollut huonotuulinen. Jos seksistä tai parisuhteen tilasta haluaa puhua vaimon kanssa, on se tehtävä huomaavaisesti. Seksiin painostaminen on nimittäin raiskaamista (KTS. Määritelmä jos vieras) ja on täysin ymmärrettävää että vaimo suuttuu. Siksi monet ovat antaneet neuvoksi jutella rauhallisesti ja niin ettei seksistä puhuta, vaan että lähdetään rakentamaan henkistä yhteyttä ensin, sekä otetaan kehiin sellainen kosketus joka ei tähtää seksiin.
Jos sinulle ok ettei kumppani suostu keskustelemaan tärkeistä asioista, niin siitä vain. Minä kumppanina äänestäisin jaloillani ja etsisin jonkun vähemmän vaikean ja lukkiutuneen ihmisen, jonka edessä ei tarvitse keskittyä oikean rakkauden kielen epätoivoiseen etsimiseen, vaan osataan kommunikoida puh
Ja ainahan ap:lla on ollut tämäkin vaihtoehto olemassa. Ottaa ero. Ketään ei voi painostaa jäämään, eikä ketään voi painostaa seksiin. Simppeliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luonnoton normi ja tavoite, että avioliiton pitäisi kestää lähes aina eliniän ja että ero olisi jokin epäonnistuminen. Varmaan tavoitteena aikoinaan ihmisten ja yhteiskunnan pitäminen järjestyksessä ja vallan alla. Kirkko hyvin ollut mukana tässä.
Vierailija kirjoitti:
Nämä keskustelut tällä palstalla ovat usein ällistyttäviä: ap:n nainen ei suostu puhumaan lähes vuoden seksittömyydestä ja vain kehottaa miestä menemään vihanhallintakurssille, kun tämä haluaa puhua! Ja te täällä pyydätte vain lisää ymmärrystä ja pään silitystä - taas! - vaimolle! Tällaisiako te muut naiset olette suhteessanne? Kuin pahimmat kakarat ja syyttämässä miestä kaikesta?
Ap:n tilanteessa nainen on päättänyt ettei seksiä ole ja kun mies haluaa puhua aiheesta, hän syyttää tätä hulluksi ja kehottaa hoitoon. Jos roolit olisivat toisin päin, kukaan ei ymmärtäisi miestä, vaan tätä pidettäisiin narsistina ja kontrolloijana.
Ap:n vaimo haluaa parhaillaan ylläpitää nykyisen tilanteen ja ilkeästi nöyryyttää puolisoaan syyttämällä tätä henkisistä ongelmista, kun mies kehtaa puhua asiasta. On täysin mahdollista, että naisella on uusi mies ja yrittää välttää keskustelun aihees
Luepa ap: n aloituksen ensimmäinen kappale. Siinä ap ihan itse myöntää että hän on surkea keskustelija. Olisiko siinä yksi syy miksi vaimo ei ole enää kiinnostunut keskustelemaan ap: n kanssa. Se ei vain ikinä johda mihinkään muuhun kuin riitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän tuo parisuhde ole jo taputeltu. Vaimo on selvästi jo luopunut toivosta sinun ja käytöksesi suhteen. Kuten kerrot niin sinulta on pettänyt jo hermo kokonaan ja seuraavaksi pettää elämänhallinta. Ero olisi myös sinun itsesi kannalta paras vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
AP: Viisas nainen antaa sen 2 minuuttia tyydyttääkseen miehensä, sillä mies tyytyyy vähään keskimäärin eli riittäväruoka, lepo ja seksuaalinen tyytyväisyys. Kun nämä toeutuvat, mies kohtelee naistaan kuin prinsessaa.
Nykyaikaa valitettavasti leimaa itsekkyys ja vain omien tarpeiden esiin nostaminen, se näkyy tässäkin keskustelussa jossa äärifeministit yrittävät kääntää tilanteen niin päin, että mies on jonkinlainen väärintekijä ja nainen "uhri" vaikka aloittaja on vuosia selvästi tehnyt kaiken palvellakseen naista hoitaen kotityöstä, lapsista jne lähtien vastuun hienosti. Ja silti tulos on mököttävä kiukkuinen pihtari vaimona. Neuvonu on, jos ei nainen muutu itsekkäästä minä ja minun napa-tapauksesta lämpimäksi vaimoksesi myös sängyssä, niin eroa. On myös ihania naisia maailma täynnä. Toki lasten takia kannattaa yrittää ensin kaikkensa, naisesi vaikuttaa vaan kovalta tapaukselta jopa maskuliiniselta.
Näin mäkin luulin. Oli opetettu, että kun annat aina auliisti ja pidät kodin siistinä ja ruokaa tarjolla, niin olen hyvä vaimo ja sellaista mies arvostaa.
Kaksi viikkoa oli pisin aika ilman seksiä lapsen syntymän jälkeen. Refluksivauvamme ollessa vuoden ikäinen mies jäi kiinni sivusuhteesta. Olin aivan turhaan venyttänyt itseni äärimmilleen ja iltaisin antanut vielä seksiä, vaikka saatoin nukahtaa kesken kaiken. Mies ei arvostanut panostani, eikä antamiseni suojannut petetyksi tulemiselta.
En enää ikinä aio elää noin, vaan huolehdin omista tarpeistani ja seksiä harrastan vain, jos sitä itse haluan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP: Viisas nainen antaa sen 2 minuuttia tyydyttääkseen miehensä, sillä mies tyytyyy vähään keskimäärin eli riittäväruoka, lepo ja seksuaalinen tyytyväisyys. Kun nämä toeutuvat, mies kohtelee naistaan kuin prinsessaa.
Nykyaikaa valitettavasti leimaa itsekkyys ja vain omien tarpeiden esiin nostaminen, se näkyy tässäkin keskustelussa jossa äärifeministit yrittävät kääntää tilanteen niin päin, että mies on jonkinlainen väärintekijä ja nainen "uhri" vaikka aloittaja on vuosia selvästi tehnyt kaiken palvellakseen naista hoitaen kotityöstä, lapsista jne lähtien vastuun hienosti. Ja silti tulos on mököttävä kiukkuinen pihtari vaimona. Neuvonu on, jos ei nainen muutu itsekkäästä minä ja minun napa-tapauksesta lämpimäksi vaimoksesi myös sängyssä, niin eroa. On myös ihania naisia maailma täynnä. Toki lasten takia kannattaa yrittää ensin kaikkensa, naisesi vaikuttaa vaan kovalta tap
Vaimosi vaikuttaa kovalta, jopa maskuliiniselta.
Eli mieheltä tuo itsekäs käytös on ihan ok, mutta naiselta sellaista ei suvaita? 😁
Luulen että sinulla ap ei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Et voi muuttaa vaimoasi. Hän ei halua sinua enää. Etsi nainen joka haluaa, vaikutat kunnon mieheltä. Olen nainen mutta kokenut tuon saman. Saat haluta sitä että joku koskee, hellii, haluaa Sinua.567
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"...että hän on aina peitellyt rintojaan vaatetuksella, alussa myös minulta seksin yhteydessä. Tämä oli tissimiehelle kauheaa."
Taidat olla kuitenkin aika ulkonäkökeskeinen. En ihmettele, jos nainen tuntee itsensä kanssasi epävarmaksi. Rinnat muuttuu ja joskus voi käydä niinkin, että toisesta tai molemmista joutuu luopumaan kokonaan.
Pidän vaimoni ulkonäöstä, olen aina pitänyt ja tulen pitämään. Paino on vaihdellut vuosien aikana ehkä 15-20%. Tavatessamme painoa oli enemmän, kuin nyt. Hän voi menettää vaikka toisen rinnan tai minä voin sokeutua, entä sitten?
Miksi rakastamansa ihmisen edessä pitäisi häpeillä? En ole koskaan ollut unelmavartaloinen ja en pidä ulkonäöstäni. En kuitenkaan häpeä vaimoni edessä vaikka itse en halua katsoa itseäni peilistä tai käy mielelläni rannalla tms. Huome
Mm. hänen perusluonteensa on iloinen, positiivinen, tulevaisuuteen luottavainen, näkee tummien pilvien taakse. Hän on ystävällinen ja huomioon ottava, niin työelämässä, kuin siviilissä. Hän on hyvä äiti. Hän pitää järjestyksestä ja huolehtii että pidämme kotimme siistinä.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"...että hän on aina peitellyt rintojaan vaatetuksella, alussa myös minulta seksin yhteydessä. Tämä oli tissimiehelle kauheaa."
Taidat olla kuitenkin aika ulkonäkökeskeinen. En ihmettele, jos nainen tuntee itsensä kanssasi epävarmaksi. Rinnat muuttuu ja joskus voi käydä niinkin, että toisesta tai molemmista joutuu luopumaan kokonaan.
Pidän vaimoni ulkonäöstä, olen aina pitänyt ja tulen pitämään. Paino on vaihdellut vuosien aikana ehkä 15-20%. Tavatessamme painoa oli enemmän, kuin nyt. Hän voi menettää vaikka toisen rinnan tai minä voin sokeutua, entä sitten?
Miksi rakastamansa ihmisen edessä pitäisi häpeillä? En ole koskaan ollut unelmavartaloinen ja en pidä ulkonäöstäni. En kuitenkaan häpeä vaimoni edessä vaikka itse en halua katsoa itseäni peilistä tai käy mielelläni rannalla tms. Huome
Tavatessamme pidin hänen ulkonäöstään ja se herätti kiinnostuksen tutustua enemmän. Se että hän näyttää mielestäni hyvältä edelleen yli 20v. jälkeen, ei ole mitenkään väärin.
Se että hän miellyttää silmää, on kuitenkin tietenkin näin pitkän suhteen jälkeen täysin toissijaista verrattuna siihen millainen hän on kuoren alla.
Alue: Aihe vapaa
Eläinkuntaa kun katsoo, niin siellä ei ole todellakaan mitään avioliittoja. :D
Naaraat valikoivat tarkkaan urokset, joiden kanssa parittelevat.
Te ukot haluatte vakipanon kassien tyhjennykseen ja talouden työt ja kulut jakamaan, sitten itsellenne sallitte sivusuhteita. Sitä miehelle tarkoittaa perinteinen suhde ja perhe.