Parisuhde solmussa
Olen huono sanoittamaan tunteitani ja se mitä suustani tulee ulos, ei ole sitä mitä haluaisin sanoa, sanon sen väärään paikkaan tai väärällä äänensävyllä. Näin ollen en saa sanottua mitä haluan ja toivon ilman järjetöntä riitaa ja olen vain tottunut nielemään pahan oloni.
Olemme olleet yhdessä yli 20v. Lapsia saimme vuosien yrittämisen ja hoitojen jälkeen kaksi ja he ovat alakouluikäisiä. Olen aina ollut se, joka haluaa enemmän läheisyyttä, kosketuksia, hymyjä, kädessä kävelyä julkisilla paikoilla ja seksiä. Rakkauden kieleni ja sen osoittaminen on fyysinen.
Jo suhteen alkuvuosina tästä oli riitoja ja olin jo eroamassa ja hankkimassa kimppakämppää parin kaverin kanssa. Jäimme kuitenkin yhteen ja seuraavat vuodet menivät mukavasti kaikilla elämän osa-alueilla.
Vaimoni on ollut aina epävarma ulkonäöstään. Vaikka puolueellinen olenkin, niin hänen kasvonsa ovat kauniit, hymy hurmaava ja vartalo tiimalasimainen. Hänninen myös sitä sorttia, joka kaunistuu ikääntyessään. Epävarmuudet johtuvat mahdollisesti teini-iän tapahtumista. Sukulaismies oli jossain juhlissa verrannut häntä Pamela Anderssoniin tämä on johtanut siihen, että hän on aina peitellyt rintojaan vaatetuksella, alussa myös minulta seksin yhteydessä. Tämä oli tissimiehelle kauheaa. Onneksi välissä oli n. 10v. jakso, jolloin hän nautti seksistä ja ratsastaessa päälläni, olin taivaassa. Raskauksien yrittämisen aika oli hienoa aikaa, kun silloin ei tarvinnut miettiä onko nyt soveliasta halata, koskettaa, puhua läheisyydestä, puristaa pyllystä. Raskausaikana läheisyyttä ja seksiä oli paljon aivan loppuun asti.
Toisen lapsemme jälkeen tämä, ainakin minulle tärkeä osa parisuhdetta ja elämää on lähtenyt alamäkeen ja rajusti. Muutama vuosi sitten kosketukset vähenivät, seksistä ei saanut puhua ollenkaan, kerran kuussa illalla pimeässä alkoi olla vakiotahti. Nyt edellisen kerran olemme harrastaneet seksiä lokakuussa 2024. Tämä alkaa käydä psyyken päälle.
Kun olen asiaa yrittänyt ottaa puheeksi useiden vuosien aikana, hän on noussut samantien takajaloilleen, ajattelen vain seksiä jne. kummatkin hermostuvat, lapset ovat joutuneet todistamaan huutoa ja ovien paiskomista ja en saa sanottua mitä olen halunnut sanoa. Enää emme anna edes iltasuudelmaa tai toivota toisillemme hyvää yötä. Emme keskustele muuta kuin lapsista ja elämän arkisista asioista. Se että en voi hyvin henkisesti, näkyy käytösestäni, olen ärtynyt, väsynyt, kiukkuinen, puran pahaa oloani muihin, unohtelen asioita, jätän asioita tekemättä, työt kärsivät, ainoa ystävyyssuhde kärsii.
Saan vain kehotuksen hoitaa itseni kuntoon, mennä vihanhallintakurssille yms. Hän on jotenkin onnistunut ulkoistamaan itsensä ulos tästä tilanteesta. Elämä on lyhyt ja olen jo useasti miettinyt olemmeko ylittäneet jo sen rajan, josta ei ole enää paluuta. Kauanko tätä enää jaksaa.
En tiedä mitä tällä kirjoituksella haen, mutta kiitos jos luit loppuun asti.
Kommentit (454)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole niin herkkä aihe kun seksi. Jos mies lähestyy vaimoaan vihamielisesti ja vaativasti, on aivan selvä juttu ettei keskustelu etene. Ap sanoo itse että on ollut huonotuulinen. Jos seksistä tai parisuhteen tilasta haluaa puhua vaimon kanssa, on se tehtävä huomaavaisesti. Seksiin painostaminen on nimittäin raiskaamista (KTS. Määritelmä jos vieras) ja on täysin ymmärrettävää että vaimo suuttuu. Siksi monet ovat antaneet neuvoksi jutella rauhallisesti ja niin ettei seksistä puhuta, vaan että lähdetään rakentamaan henkistä yhteyttä ensin, sekä otetaan kehiin sellainen kosketus joka ei tähtää seksiin.
Jos sinulle ok ettei kumppani suostu keskustelemaan tärkeistä asioista, niin siitä vain. Minä kumppanina äänestäisin jaloillani ja etsisin jonkun vähemmän vaikean ja lukkiutuneen ihmisen, jonka edessä
Tämä siis -ap
Et voi Ap muuta kuin muuttaa itsesi ja oman suhtautumisesi. Sitä kautta voi tulla muutos vaimosi käytökseen.
Ap, vaimosi on hyvä äiti mutta huono aviovaimo. Hyvä vaimo pitää miehen tarpeet tyydytettynä. Se ei paljon vaadi, pari minuuttia ja ruoka pöytään sekä unet.
Vierailija kirjoitti:
Ap, vaimosi on hyvä äiti mutta huono aviovaimo. Hyvä vaimo pitää miehen tarpeet tyydytettynä. Se ei paljon vaadi, pari minuuttia ja ruoka pöytään sekä unet.
Ai vaimo tyrkkää mikroaterian miehen eteen vai mitä kokkaat parissa minuutissa? Ja parin minuutin käteenveto josta nainen saa... niin mitä? Ilon vetää käteen?
Kuka teillä huolehtii ns. näkymättömästä työstä? Organisoi, suunnittelee, järjestää, huolehtii lasten lääkäriajat, koulun/päiväkodin, lasten harrastukset, joulun vieton ymv. Menevätkö nämä tasan vai vetääkö vaimo tiimiä?
Lisäksi teidän aikataulut kuulostavat aivan järkyttävän uuvuttaville. Missä vaiheessa teille kenellekään jää aikaa ihan vaan palautua? Ei eläimiäkään saa piiskata tekemään töitä 24/7 ilman palautumista, siinä on eläinsuojelijat heti kimpussa kiinni. Eikä firmoissa saa työllistää ketään 24/7 ilman taukoja, se on ihmiskauppaa.
Täälläkin parisuhde menossa solmuun.
Mies ei osaa sanoittaa tunteitaan ja puolustuskannalla tai väsyneenä loukkaa.
Minä menen siitä täysin lukkoon eikä läheisyys onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin parisuhde menossa solmuun.
Mies ei osaa sanoittaa tunteitaan ja puolustuskannalla tai väsyneenä loukkaa.
Minä menen siitä täysin lukkoon eikä läheisyys onnistu.
Tätä tämä meilläkin on.
Tässä viikonloppuna, kun vaimo on ollut poissa, lasten kanssa menemisen välissä olen ehtinyt miettimään asioita. Meillä asioita otetaan esille vasta kun ne ovat kärjistymässä. Kumpikin ampuu omista jouksuhaudoistaan pää piilossa.
Tässä ketjussa moni on maininnut, että tilanteen ratkaisuun ei ole nopeaa tietä ja rauhallisesti sekä hitaasti eteneminen on paras tie. Näin eilen olen aloittanut pienellä pusulla ja halauksella, johon onneksi vastattiin.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin parisuhde menossa solmuun.
Mies ei osaa sanoittaa tunteitaan ja puolustuskannalla tai väsyneenä loukkaa.
Minä menen siitä täysin lukkoon eikä läheisyys onnistu.
Tätä tämä meilläkin on.
Tässä viikonloppuna, kun vaimo on ollut poissa, lasten kanssa menemisen välissä olen ehtinyt miettimään asioita. Meillä asioita otetaan esille vasta kun ne ovat kärjistymässä. Kumpikin ampuu omista jouksuhaudoistaan pää piilossa.
Tässä ketjussa moni on maininnut, että tilanteen ratkaisuun ei ole nopeaa tietä ja rauhallisesti sekä hitaasti eteneminen on paras tie. Näin eilen olen aloittanut pienellä pusulla ja halauksella, johon onneksi vastattiin.
-ap
Hienoa! Jos pusuun ja halaukseen vastattiin, teillä on vielä toivoa ja tunteita molemmin puolin. Nyt vaan sitä yhteyttä rakentamaan. Me ei muuten harrastusta yhtä paljon kuin te. En tiedä että minkä ikäiset lapset teillä on mutta eihän teillä ole yhteistä aikaa paljon yhtään. Voitteko harrastaa samoina päivinä ja jättää lapset keskenään? Vai voisitteko harrastaa vähemmän tai kotona niin että aikaa ei menisi matkoihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin parisuhde menossa solmuun.
Mies ei osaa sanoittaa tunteitaan ja puolustuskannalla tai väsyneenä loukkaa.
Minä menen siitä täysin lukkoon eikä läheisyys onnistu.
Tätä tämä meilläkin on.
Tässä viikonloppuna, kun vaimo on ollut poissa, lasten kanssa menemisen välissä olen ehtinyt miettimään asioita. Meillä asioita otetaan esille vasta kun ne ovat kärjistymässä. Kumpikin ampuu omista jouksuhaudoistaan pää piilossa.
Tässä ketjussa moni on maininnut, että tilanteen ratkaisuun ei ole nopeaa tietä ja rauhallisesti sekä hitaasti eteneminen on paras tie. Näin eilen olen aloittanut pienellä pusulla ja halauksella, johon onneksi vastattiin.
-ap
Hienoa! Jos pusuun ja halaukseen vastattiin, teillä on vielä toivoa ja tunteita molemmin puo
Alakouluikäiset lapset. Heitä on hankala jättää yksin kuin korkeintaan 15-20min koiran pissatuslenkin ajaksi, jos ei saa mukaan edes toista. Erityislapsi ehtii saada itsekseenkin jotain aikaiseksi, mutta yleensä jompi kumpi on tiputettu sohvalta tai on muuten tönitty/ kolhittu. Erityislapsi on hyvin iloinen, ystävällinen, halaileva ja pusutteleva koulussa, mutta isompaan sisaruksen tämä rakkaus ei useimmiten ulotu. Tosin kyllä molemmat osaavat painaa toistensa nappeja väärin
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin parisuhde menossa solmuun.
Mies ei osaa sanoittaa tunteitaan ja puolustuskannalla tai väsyneenä loukkaa.
Minä menen siitä täysin lukkoon eikä läheisyys onnistu.
Tätä tämä meilläkin on.
Tässä viikonloppuna, kun vaimo on ollut poissa, lasten kanssa menemisen välissä olen ehtinyt miettimään asioita. Meillä asioita otetaan esille vasta kun ne ovat kärjistymässä. Kumpikin ampuu omista jouksuhaudoistaan pää piilossa.
Tässä ketjussa moni on maininnut, että tilanteen ratkaisuun ei ole nopeaa tietä ja rauhallisesti sekä hitaasti eteneminen on paras tie. Näin eilen olen aloittanut pienellä pusulla ja halauksella, johon onneksi vastattiin.
-ap
Hienoa! Jos pusuun ja halaukseen vastattii
Jos kumpikin harrastaa kuntosalilla käymistä, olisko ulkokuntosali yksi mahdollisuus näin kun ei vielä kauheasti sada ja ole pakkasta. Niihin saa ottaa lapset mukaan. Ei tarvitsisi sitten harrastaa eri iltoina.
Tilanne on varmasti sinulle raskas ja se voi myös heijastua siihen miten siitä kirjoitat, ns. siitä puhe mistä puute. Silti itselle tuo ensimmäinen viesti sisälsi tosi paljon sellaista naista esineellistävää tekstiä, josta en itse innostu yhtään ja joka suorastaan ällöttää jos elämässä on muita asioita mielenpäällä kuin seksi.
Tämä ei missään nimessä tarkoita että seksuaalisuus olisi väärin, vaan koitan avata ajatuksia siitä, mikä voi ahdistaa vaimoa.
Tää on vähän sama kuin jos sängyssä yhtäkkiä seksin sijaan alettaisiin suunnitella kauppalistaa. Jos tunnelma ei ole virittynyt seksiin, se että yhtäkkiä läväytetään yksityiskohtaiset selostukset seksiasennoista voi olla luotaantyöntävää.
Tämä on vain yksi pieni huomio, ja en tarkoita ap loukata sinua. Tosi hyvä että kirjoitat ajatuksiasi.
Hienoa että teillä on haleja ja pusuja.
Suosittelen oikeasti rauhoittamaan aikaa, joka on täysin seksitöntä, niin saatte purettua sen aiheen ympäriltä painetta pois. Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta itselläkin naisena jos on haluissa ongelmaa, tärkeä askel on ensin tuntea olevansa rauhassa ja turvassa ja sitten on helpompi myös miettiä ratkaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Tilanne on varmasti sinulle raskas ja se voi myös heijastua siihen miten siitä kirjoitat, ns. siitä puhe mistä puute. Silti itselle tuo ensimmäinen viesti sisälsi tosi paljon sellaista naista esineellistävää tekstiä, josta en itse innostu yhtään ja joka suorastaan ällöttää jos elämässä on muita asioita mielenpäällä kuin seksi.
Tämä ei missään nimessä tarkoita että seksuaalisuus olisi väärin, vaan koitan avata ajatuksia siitä, mikä voi ahdistaa vaimoa.
Tää on vähän sama kuin jos sängyssä yhtäkkiä seksin sijaan alettaisiin suunnitella kauppalistaa. Jos tunnelma ei ole virittynyt seksiin, se että yhtäkkiä läväytetään yksityiskohtaiset selostukset seksiasennoista voi olla luotaantyöntävää.
Tämä on vain yksi pieni huomio, ja en tarkoita ap loukata sinua. Tosi hyvä että kirjoitat ajatuksiasi.
Hienoa että teillä on haleja ja pu
Lisään myös, että kun mainitsit että teillä on erityislapsi, niin koita seurata joskus vaikka viikonlopun ajan millaista kuormitusta vaimolle tulee arjessa. Itselläni naispuolinen ystävä on erityislapsen ja parin muun lapsen äiti, ja kun.menen heille kylään, huomaan ettei hän saa edes vessassa käydä rauhassa. Koko ajan joku huutaa äitiä ja kun hän tulee vessasta ulos, on siinä ovella odottamassa koira ja kolme huutavaa lasta ja keittiöstä mies huutaa ja kyselee jonkun tavaran perään. Aamusta iltaan joku on koko ajan jotain vailla häneltä ja hän kaipaa vain aikaa yksin. Siinä ei seksi ole juuri koskaan mielessä, vaikka nuorena kaverini oli todella aktiivinen ja seksuaalinen. Vaikka mies hoitaisi hommansa, voi silti olla, että naiselta odotetaan kotona enemmän ja sitä ei helposti huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuli kuva, että vaimo on järkyttävän väsynyt, käy töissä ja herää viideltä, hoitaa lapset ja erityislapsen ja kodin yömyöhään asti ja puolelta öin hänellä on hetki omaa aikaa, ennen kuin pääsee 5 h yöunille, ja ap yrittää pilata sen vaimon oman hetken vinkumalla seksipalveluja. Tsiisus. Ap on kuin vaativa lapsi lisää vaimolle. Vaimo ei saa mitään huolenpitoa keneltäkään, hän vain antaa ja antaa itsestään muille.
Ero olisi parasta vaimolle ja 50 / 50 -vuoroviikkosysteemi. Ap pääsisi tekemään omassa kodissaan kaikki kotityöt ja hoitamaan lapsikatraansa työn ohella ja vaimo saisi levätä ja omaa aikaa.
Ero olisi parasta molemmille. Ei vaimokaan ole mikään rakastava ja hyvä puoliso. Ei viitsi pitää itsestään huolta, on jatkuvasti kiukkuinen ja vihainen omaa puolisoaan kohtaan, laiminlyö parisuhteensa täydellisesti.. En ymmärrä, miksei ap ole jo kauan aikaa sitten nostanut kytkintä, hävinnyt horisonttiin, tehnyt katoamistemppua, pistänyt lusikoita jakoon.
Vierailija kirjoitti:
"No jos on burnout, niin pitää hakea apua eikä oksentaa kaikkea pahaa oloa läheisten niskaan. Aikuisella yksilöllä on aina vastuu itsestään. Voi jopa avata suunsa ja sanoa "olen burnoutissa" eikä kiukutella kuin pikkulapsi ja jättää muut ihmettelemään mitä vddua henkilön päässä likkuu. Kyse ei ole tässä tapauksessa kuin vallankäytöstä ap:tä kohtaan."
Se ettei halua seksiä, ei ole mikään vallankäytön väline. Jokaisella on oikeus sanoa ei.
Tarkoitin vaimon kieltäytymistä KOMMUNIKOINNISTA / parisuhdeterapiasta. On itsestään selvää, että jokaisella on oikeus kieltäytyä seksistä. Törppö.
Vierailija kirjoitti:
Ap, vaimosi on hyvä äiti mutta huono aviovaimo. Hyvä vaimo pitää miehen tarpeet tyydytettynä. Se ei paljon vaadi, pari minuuttia ja ruoka pöytään sekä unet.
Ap, olet hyvä isä mutta huono aviomies. Hyvä mies pitää naisen tarpeet tyydytettyinä. Se ei paljon vaadi, pari minuuttia ja ruokaa pöytään sekä unet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, vaimosi on hyvä äiti mutta huono aviovaimo. Hyvä vaimo pitää miehen tarpeet tyydytettynä. Se ei paljon vaadi, pari minuuttia ja ruoka pöytään sekä unet.
Ai vaimo tyrkkää mikroaterian miehen eteen vai mitä kokkaat parissa minuutissa? Ja parin minuutin käteenveto josta nainen saa... niin mitä? Ilon vetää käteen?
Mua kiinnostas kanssa tietää, mitä se miws sitten tekee vastaavalla panostuksella, että vaimo olis tyytyväinen... Kun vaimo tulee töistä, niin mitä mies uupuneelle vaimolleen tarjoaa?
Vierailija kirjoitti:
Ap, vaimosi on hyvä äiti mutta huono aviovaimo. Hyvä vaimo pitää miehen tarpeet tyydytettynä. Se ei paljon vaadi, pari minuuttia ja ruoka pöytään sekä unet.
Vaimo. Ei piika.
Täällä kanssa yksi solmussa oleva avioliitto.
Mutta erona ap:n tapaukseen on, että vaikka kaikki muu kusee, niin seksi luistaa. Ei ehkä niin usein kuin suhteen alkuaikoina, mutta kerran pari viikossa yleensä.
Kommunikointi on katkolla, sellaista kohtaamista ja läheisyyttä ei ole, mutta raaka seksi menee. En tiedä sitten, mikä siinä on se juttu, miten näin voi olla? Jotenkin osataan tyydyttää toistemme fyysiset tarpeet (vähän kuin masturbointia yhdessä), mutta henkinen puoli sakkaa pahemman kerran.
Ei juuri puhuta muusta, kuin arjen askareista. Ei ole yhteisiä suunnitelmia tai haaveita.
Parisuhteeseen kuuluu erilaisia kausia, aika aikaansa kutakin.
Kun lapset ovat vielä pieniä, voi olla, että tilaa seksille on vaikea löytää. Itse en esimerkiksi halunnut seksiä juuri silloin, kun se olisi pikaisesti ollut mahdollista ilman, että yleisö tulee paikalle ihmettelemään ja sitten taas illalla lasten nukahdettua saattoi olla itsekin liian väsynyt. Sitten taas kun lapset ovat isompia, kiinnijäämisen riski on vielä suurempi ja pitää löytää hetki, jolloin kaikki ovat yhtä aikaa muualla kuin kotona. Nyt kun lapset lentävät jo pesästä, molemmilla on jonkunsortin vaihdevuodet menossa ja kiinnostus alkaa hommiin on pienempi molemmilla.
Onneksi seksi ei ole kaikki kaikessa ja fyysisyyttä voi harjoittaa muutoinkin, pussailemassa, halailemalla, silittämällä, hieromalla.