Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Parisuhde solmussa
08.08.2025 |
Olen huono sanoittamaan tunteitani ja se mitä suustani tulee ulos, ei ole sitä mitä haluaisin sanoa, sanon sen väärään paikkaan tai väärällä äänensävyllä. Näin ollen en saa sanottua mitä haluan ja toivon ilman järjetöntä riitaa ja olen vain tottunut nielemään pahan oloni.
Olemme olleet yhdessä yli 20v. Lapsia saimme vuosien yrittämisen ja hoitojen jälkeen kaksi ja he ovat alakouluikäisiä. Olen aina ollut se, joka haluaa enemmän läheisyyttä, kosketuksia, hymyjä, kädessä kävelyä julkisilla paikoilla ja seksiä. Rakkauden kieleni ja sen osoittaminen on fyysinen.
Jo suhteen alkuvuosina tästä oli riitoja ja olin jo eroamassa ja hankkimassa kimppakämppää parin kaverin kanssa. Jäimme kuitenkin yhteen ja seuraavat vuodet menivät mukavasti kaikilla elämän osa-alueilla.
Vaimoni on ollut aina epävarma ulkonäöstään. Vaikka puolueellinen olenkin, niin hänen kasvonsa ovat kauniit, hymy hurmaava ja vartalo tiimalasimainen. Hänninen myös sitä sorttia, joka kaunistuu ikääntyessään. Epävarmuudet johtuvat mahdollisesti teini-iän tapahtumista. Sukulaismies oli jossain juhlissa verrannut häntä Pamela Anderssoniin tämä on johtanut siihen, että hän on aina peitellyt rintojaan vaatetuksella, alussa myös minulta seksin yhteydessä. Tämä oli tissimiehelle kauheaa. Onneksi välissä oli n. 10v. jakso, jolloin hän nautti seksistä ja ratsastaessa päälläni, olin taivaassa. Raskauksien yrittämisen aika oli hienoa aikaa, kun silloin ei tarvinnut miettiä onko nyt soveliasta halata, koskettaa, puhua läheisyydestä, puristaa pyllystä. Raskausaikana läheisyyttä ja seksiä oli paljon aivan loppuun asti.
Toisen lapsemme jälkeen tämä, ainakin minulle tärkeä osa parisuhdetta ja elämää on lähtenyt alamäkeen ja rajusti. Muutama vuosi sitten kosketukset vähenivät, seksistä ei saanut puhua ollenkaan, kerran kuussa illalla pimeässä alkoi olla vakiotahti. Nyt edellisen kerran olemme harrastaneet seksiä lokakuussa 2024. Tämä alkaa käydä psyyken päälle.
Kun olen asiaa yrittänyt ottaa puheeksi useiden vuosien aikana, hän on noussut samantien takajaloilleen, ajattelen vain seksiä jne. kummatkin hermostuvat, lapset ovat joutuneet todistamaan huutoa ja ovien paiskomista ja en saa sanottua mitä olen halunnut sanoa. Enää emme anna edes iltasuudelmaa tai toivota toisillemme hyvää yötä. Emme keskustele muuta kuin lapsista ja elämän arkisista asioista. Se että en voi hyvin henkisesti, näkyy käytösestäni, olen ärtynyt, väsynyt, kiukkuinen, puran pahaa oloani muihin, unohtelen asioita, jätän asioita tekemättä, työt kärsivät, ainoa ystävyyssuhde kärsii.
Saan vain kehotuksen hoitaa itseni kuntoon, mennä vihanhallintakurssille yms. Hän on jotenkin onnistunut ulkoistamaan itsensä ulos tästä tilanteesta. Elämä on lyhyt ja olen jo useasti miettinyt olemmeko ylittäneet jo sen rajan, josta ei ole enää paluuta. Kauanko tätä enää jaksaa.
En tiedä mitä tällä kirjoituksella haen, mutta kiitos jos luit loppuun asti.
Kommentit (454)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kommenteissa nähdään henkinen ja fyysinen yhteys erillisinä asioina, vaikka niillä on hyvin vahva side. Kyllä se fyysinen yhteys tarvitaan syvään henkiseen yhteyteen ja fyysisen yhteyden loppuessa henkinenkin haipuu hiljalleen pois.
Kyllä, olen mies. Ja myös sitä mieltä, että seksillä ilman henkisyyttä ei ole mitään arvoa. Oma käsi on parempi.
Minusta se on toisinpäin. Ensin tulee henkinen yhteys ja sitä myötä fyysinen yhteys. Jos henkinen yhteys katkeaa, ei fyysinen läheisyyskään tunnu turvalliselta.
N
Henkinen yhteys ensin, kyllä. Syvään henkiseen yhteyteen tarvitaan myös fyysinen yhteys. Tämä erottaa parisuhteen muista suhteista.
M
Mutta miksi fyysinen yhteys hiipuisi pois, jos henkinen on kunnossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kommenteissa nähdään henkinen ja fyysinen yhteys erillisinä asioina, vaikka niillä on hyvin vahva side. Kyllä se fyysinen yhteys tarvitaan syvään henkiseen yhteyteen ja fyysisen yhteyden loppuessa henkinenkin haipuu hiljalleen pois.
Kyllä, olen mies. Ja myös sitä mieltä, että seksillä ilman henkisyyttä ei ole mitään arvoa. Oma käsi on parempi.
Minusta se on toisinpäin. Ensin tulee henkinen yhteys ja sitä myötä fyysinen yhteys. Jos henkinen yhteys katkeaa, ei fyysinen läheisyyskään tunnu turvalliselta.
N
Henkinen yhteys ensin, kyllä. Syvään henkiseen yhteyteen tarvitaan myös fyysinen yhteys. Tämä erottaa parisuhteen muista suhteista.
M
Mutta mi
Koskee siis muutakin kosketusta, kuin seksiä. Silittämistä, halauksia, suukkoja.. Ne ovat myös osa fyysistä yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kommenteissa nähdään henkinen ja fyysinen yhteys erillisinä asioina, vaikka niillä on hyvin vahva side. Kyllä se fyysinen yhteys tarvitaan syvään henkiseen yhteyteen ja fyysisen yhteyden loppuessa henkinenkin haipuu hiljalleen pois.
Kyllä, olen mies. Ja myös sitä mieltä, että seksillä ilman henkisyyttä ei ole mitään arvoa. Oma käsi on parempi.
Minusta se on toisinpäin. Ensin tulee henkinen yhteys ja sitä myötä fyysinen yhteys. Jos henkinen yhteys katkeaa, ei fyysinen läheisyyskään tunnu turvalliselta.
N
Henkinen yhteys ensin, kyllä. Syvään henkiseen yhteyteen tarvitaan myös fyysinen yhteys. Tämä erottaa parisuhteen muista suhteista.
Mutta miksi fyysinen yhteys hiipuisi pois, jos henkinen on kunnossa?
Koskee siis muutakin kosketusta, kuin seksiä. Silittämistä, halauksia, suukkoja.. Ne ovat myös osa fyysistä yhteyttä.
Varsinkin nimenoaan noissa mainitsemissasi ei -seksuaalisissa läheisyyden, rakkauden ja välittämisen ilmauksissa, on kyse nimenomaan sen henkisen puolen ja läheisyyden ilmaisemisesta. Ei kukaan halaile itselleen tunnetasolla etäistä ihmistä.
Seksuaalista halua ja vetoa ja siten fyysistä seksuaalista läheisyyttä ja seksiä, voi olla myös ilman henkistä syvempää yhteyttä. Miehet varsinkin ovat tässä kunnostautuneet perinteisesti. Naisille varsinkin seksiin useammin siellä pohjalla täytyy olla edes jonkinsorttinen henkinenkin yhteys.
Ja suhteessa se on kyllä naisille tavallisimmin niinpäin, että jos henkinen yhteys katoaa ja on muita ongelmia suhteessa, niin tämä vaikuttaa sitten fyysisen etäisyyden ottamisena, ja siis voi vaikuttaa usein myös seksiin. Sekä niin, että jos suhteessa on muut asiat kunnossa ja kumppani on läheinen henkisellä tasolla, niin tämä on pohjana ja mahdollitajana ja syynä hyvälle toimivalle fyysiselle läheisyydelle ja seksille.
Joskus haluttomuudessa toki voi olla kyse parisuhteesta riippumattomatkin syyt, kuten vaikkapa jokin sairaus, kova uupumus, muut omat / elämän ongelmat ja stressi tms. Tällöin kutenkin parisuhteessa ei-seksuaainen läheisyys saattaa kelvata oikein hyvin ja olla joskus erityisenkin tärkeää. Joskus tällaisten ongelmien takia voi toki joku vetäytyä siitäkin. Ihmiset ovat erilaisia. Ja toki toisen haluttomuus voi joskus aiheuttaa myös henkistä etääntymistä. Liekö sitten miehille tämä viimeksi mainittu skenaario yleisempää?
Etääntymisen kierre: Nainen kokee ongelmia yhteiselämässä, suhteessa ja henkisessä yhteydessä --> fyysinen etääntyminen ja seksihalujen vähentyminen. Tämä fyysinen läheisyyden väheneminen sitten aiheuttaa miehessä henkistä etääntymistä. Onko se näin?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä tuossa vaiheessa tekisi miehenä vasektomiaa. Ero on mahdollisesti tulossa, ja mistä sitä tulevaisuudesta ja mahdollisesta uudesta kumppanista sitten tietää, että mitä haluaakaan, vaikka ehkä juuri nyt tuntuu kaukaiselta ajatukselta.
Kyllä mielestäni kumin ja liukkarin pitäisi olla ihan kelpo vaihtoehto tuossa tilanteessa. Eri asia sitten, jos parisuhde saadaan ajan kanssa oikeasti vakaammalle ja paremmalle perustalle ja asiat selvitettyä ja yhteinen tulevaisuus jatkuu.
Toivottavasti parisuhteen kohtalo alkaa ratketa suuntaan tai toiseen. Tuollaisessa välitilassa on ikävä roikkua. Tsemppiä ap:lle!
Miehillä tuntuu olevan kummallinen toi ajatusmalli, että sen sijaan, että pohdittaisiin haluanko minä vielä lapsia pohditaankin, haluaako joku nainen vielä minulle lapsia.
Voi myös miettiä, että haluammeko me, pariskuntana, lapsia, tässä tilanteessa. Ei lastenteko ole mikään irrallinen asia muista elämäntilanteista ja olosuhteista. Monelle lapsen saaminen, varsinkin jos niitä jo on ennestään jo, ei ole ehdoton kyllä tai ei, niin kyllä vain eri elämätilanteet ja eri puoliso voi vaikuttaa asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kommenteissa nähdään henkinen ja fyysinen yhteys erillisinä asioina, vaikka niillä on hyvin vahva side. Kyllä se fyysinen yhteys tarvitaan syvään henkiseen yhteyteen ja fyysisen yhteyden loppuessa henkinenkin haipuu hiljalleen pois.
Kyllä, olen mies. Ja myös sitä mieltä, että seksillä ilman henkisyyttä ei ole mitään arvoa. Oma käsi on parempi.
Minusta se on toisinpäin. Ensin tulee henkinen yhteys ja sitä myötä fyysinen yhteys. Jos henkinen yhteys katkeaa, ei fyysinen läheisyyskään tunnu turvalliselta.
N
Henkinen yhteys ensin, kyllä. Syvään henkiseen yhteyteen tarvitaan myös fyysinen
Kyllä mä fantasioin ihan ronskista tunteettomasta seksistä. Harvemmin on mitään romanttista pelehtimistä kuun valossa mielessä...
Mutta elämän realiteet tekee sen, ettei sitä uskalla toteuttaa, kuin päiväunissa. Liikaa riskejä.
Miehet ei murehdi yhtä paljon raskauden mahdollisuutta tai väkivallan riskiä, niin he ehkä rohkeammin toteuttaa näitä fantasioitaan tuntemattomienkin kanssa.
N
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kommenteissa nähdään henkinen ja fyysinen yhteys erillisinä asioina, vaikka niillä on hyvin vahva side. Kyllä se fyysinen yhteys tarvitaan syvään henkiseen yhteyteen ja fyysisen yhteyden loppuessa henkinenkin haipuu hiljalleen pois.
Kyllä, olen mies. Ja myös sitä mieltä, että seksillä ilman henkisyyttä ei ole mitään arvoa. Oma käsi on parempi.
Minusta se on toisinpäin. Ensin tulee henkinen yhteys ja sitä myötä fyysinen yhteys. Jos henkinen yhteys katkeaa, ei fyysinen läheisyyskään tunnu turvalliselta.
N
Henkinen yhteys ensin, kyllä. Syvään henkiseen yhteyteen tarvitaan myös fyysinen
Jos naiselle vahva henkinenyhteys olisi ehto seksille, niin ei yksikään ainen tutustuisi uuteen mieheen eikä olisi yhden illan juttuja jne. Kyllä se seksi maittaa ilman yhteyksiäkin naisille. Jos mies eiole nössö.
"Jos naiselle vahva henkinenyhteys olisi ehto seksille, niin ei yksikään ainen tutustuisi uuteen mieheen eikä olisi yhden illan juttuja jne. Kyllä se seksi maittaa ilman yhteyksiäkin naisille. Jos mies eiole nössö."
Etkö osaa ihan lukea?
Tuolla aiemmin kirjoitettiin, johon viittaat, että naisille seksiin ryhtyessä on useammin kuin miehille pohjalla "jonkinsorttinen henkinenkin yhteys". Ei siis vättämättä vahva, eikä aina ja kaikille, eikä mikään ehto, vaan useammin kuin miehille! Ja yhdenillan juttuun voi todellakin kuulua kokemus myös jostain henkisenkin puolen yhteydestä.
"Seksuaalista halua ja vetoa ja siten fyysistä seksuaalista läheisyyttä ja seksiä, voi olla myös ilman henkistä syvempää yhteyttä. Miehet varsinkin ovat tässä kunnostautuneet perinteisesti. Naisille varsinkin seksiin useammin siellä pohjalla täytyy olla edes jonkinsorttinen henkinenkin yhteys."
Lisäksi kirjoitettiin sitten parisuhdeläheisyydestä erikseen:
"Ja suhteessa se on kyllä naisille tavallisimmin niinpäin, että jos henkinen yhteys katoaa ja on muita ongelmia suhteessa, niin tämä vaikuttaa sitten fyysisen etäisyyden ottamisena, ja siis voi vaikuttaa usein myös seksiin. Sekä niin, että jos suhteessa on muut asiat kunnossa ja kumppani on läheinen henkisellä tasolla, niin tämä on pohjana ja mahdollitajana ja syynä hyvälle toimivalle fyysiselle läheisyydelle ja seksille."
Mistään naisten ehdoista seksille ole kukaan puhunut siis mitään, vaan siitä, että useille naisille henkinen yhteys seksissä on tärkeää. Ja usein varsinkin parisuhdeseksissä. Muunkinlaista lähestymistapaa on, kuten tässäkin ketjussa on kerrottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos herättävistä ja pohtivista vastauksistasi!
En ole nopean toiminnan ihminen ja hyvin harvoin teen mitään impulsiivisia päätöksiä. Vaikka TV hajoaisi, en marssi suoraan kauppaan, vaan googletan ominaisuuksia ja hintoja helposti päivän tai kaksi. Parisuhteeseen liittyvissä asioissa minulla ei ole ketään kenen kanssa keskustelisin ja vaikka ei se mukavaa ole, niin hyvä että on anonyymejä palstoja, joihin voi ajatuksia kirjoittaa. Toki se tarkoittaa, että pitää sietää kaikenlaista roskaa, mutta elämä on aikoinaan potkinut sen verran päähän, että eivät pikkusielut häiritse.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille asiallisia vastauksia ja kritiikkiä jakaneille! Enemmän tästä ketjusta oli hyötyä, kuin työterveyden psykologeista. Kirjeen kirjoittaminen oli hyvä idea ja olen sen kirjoittamista aloittanut. Monta kertaa on tullut paperi rypistettyä ja mietitty mitä haluaa sanoa ja miten.
Ehkäisy nosti ketjun loppuvaiheessa suuria tunteita. Ikäni puolesta se onnistuu yksityisellä. Sterilisaatio vaikuttaa varteenotettavalta vaihtoehdolta, kun lapsiluku on täynnä ja ei ole kummallakaan kiinnostusta aloittaa taas alusta uuden kaksijalkaisen perheenjäsenen kanssa. Toinen nelijalkainen sitten jossain vaiheessa, kun saadaan siihen säästettyä 1400-1800€.
Ketju kasvanut liian pitkäksi ja vastaukseni hukkuvat massaan. Joten parempi lopettaa tähän. Ainahan tämän ketjun voi kaivaa esille, jos jotain tekee mieli päivittää.
Kohta pääsee taas kausiharrastuksen pariin, eli revontulien k
Vierailija kirjoitti:
Kiitos herättävistä ja pohtivista vastauksistasi!
En ole nopean toiminnan ihminen ja hyvin harvoin teen mitään impulsiivisia päätöksiä. Vaikka TV hajoaisi, en marssi suoraan kauppaan, vaan googletan ominaisuuksia ja hintoja helposti päivän tai kaksi. Parisuhteeseen liittyvissä asioissa minulla ei ole ketään kenen kanssa keskustelisin ja vaikka ei se mukavaa ole, niin hyvä että on anonyymejä palstoja, joihin voi ajatuksia kirjoittaa. Toki se tarkoittaa, että pitää sietää kaikenlaista roskaa, mutta elämä on aikoinaan potkinut sen verran päähän, että eivät pikkusielut häiritse.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille asiallisia vastauksia ja kritiikkiä jakaneille! Enemmän tästä ketjusta oli hyötyä, kuin työterveyden psykologeista. Kirjeen kirjoittaminen oli hyvä idea ja olen sen kirjoittamista aloittanut. Monta kertaa on tullu
Ja tämä oli 422:lle. Lainaukset eivät meinaa onnistua tai sitten ei vain osaa..
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omassa elämässäni on monia yhtymäkohtia aloittajan tarinaan. Kahdenkymmenen vuoden avioliittoni on henkitoreissaan, jos ei jo elävältä haudattu.
Monenlaista olen yrittänyt, mutta tulos on laiha. Sen olen oppinut, että luontaisesti toistamme edellisten sukupolvien virheet sellaisenaan. Jokainen poikkeus vaatii paljon työtä ja energiaa, sekä ennen kaikkea ongelman tunnistamisen ja tunnustamisen.
Hyvin pitkälti ihmissuhteiden ongelmat, tai toimivuuskin, perustuvat kiintymyssuhdemalleihin, jotka myös periytyvät sukupolvelta toiselle. Onnellinen on se, jota on siunattu turvallisella mallilla, tai puolisoa on. Kannattaa ottaa näistä selvää. Saattavat antaa selityksen monelle kummallisuudelle. Toki pelkkä selitys ei riitä, mutta sitä tarvitaan lähtökohdaksi muutokseen. Olen kuullut joillain olevan kriteereitä puolisoehdokkaille. Nuorelle antaisin yhden: yritä löytää turvallisesti kiintynyt, vaikka harvinaisia ovat. Erityisesti endorfiinihuuruissa sellaisen tunnistaminenkaan ei ole itsestään selvää.
Kiintymyssuhteiden lisäksi kannattaa tutustua käsitteeseen kehityksellinen trauma. Mielestäni se kertoo, miten turvaton kiintymyssuhde syntyy. Tämäkään ei sinänsä tarjoa ratkaisua ongelmaan, mutta toisen lähtökohdan tunnistettavaksi.
Näiden asioiden tunnistaminen on vaatinut minulta viisi vuosikymmentä (niin sanottua) elämää ja yhden kolmivuotisen psykoterapian. Tässä kohtaa olen siis tullut tietoiseksi nykytilan taustasta, mutta korjaaminen on alkutekijöissään. Lapsieni puolesta olen syvästi pahoillaan heidän perinnöstään.
Kaikki, aivan kaikki perustuu siihen, miten minä, sinä ja me olemme tulleet kohdatuiksi alkaen syntymästämme. Sen olemme perinnöksi saaneet ja sen jätämme jälkeemme. Ei mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin: Onneksi olkoon, olet kehittynyt kirjailijana.
Mutta: Vaikka osaat jo jättää pois sen kauniin, hoikan ja seksikkään siskon pois kirjoituksistasi (kun muut alkoivat huomautella insestistä), nämä lisäilyt paljastavat sinut samaksi satuilijaksi.
Jatkossa: Osaat jo jättää pois myös sivulta 5, että "vaimo" on alkoholisti ja hänellä on mielenterveysongelmia ja sivulta 10 sen, että hän myös pahoinpitelee lapsia. Mutta edelleen tiputtelet näitä "vaimon" huonoja ominaisuuksia pitkin ketjua, muiden kommentteja mukaelle. Jotta jatkossa olisit uskottavampi, kirjoita kaikki jo aloitukseen.
Lisäksi: Olen ollut aivan liikaa palstalla, kun tunnistan ap:n.
Ja tämän aloituksen tavoitehan ei ole saada neuvoja (huom. jokaisen hyvän neuvon jälkeen "vaimolle" tulee lisää huonoja ominaisuuksia, jolloin neuvot eivät onnistu), vaan ihan rehellisen reippasti päästä haukkumaan naisia.
Toiset näkee salaliittoteorioita kaikkialla, mutta eivät kaikki.
Aloittajan tarina kuulostaa aidolta erityisesti aktiivisine lisäyksineen. Sikäli kuin kuitenkin olet vakuuttunut sen olevan provo, niin mitäpä sen oikeastaan olisi väliä. Yllättävän hyvää keskustelua täällä on kuitenkin käyty, muutamaa pakollista änkyrää lukuunottamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kommenteissa nähdään henkinen ja fyysinen yhteys erillisinä asioina, vaikka niillä on hyvin vahva side. Kyllä se fyysinen yhteys tarvitaan syvään henkiseen yhteyteen ja fyysisen yhteyden loppuessa henkinenkin haipuu hiljalleen pois.
Kyllä, olen mies. Ja myös sitä mieltä, että seksillä ilman henkisyyttä ei ole mitään arvoa. Oma käsi on parempi.
Henkisen yhteyden loppuessa fyysinen hiipuu hiljalleen pois, niin päin se on.
Avioero. Elämää on vielä pitkät rivit jäljellä ja sen ajan käyttäminen epätyydyttävässä suhteessa on kuolemaksi.
Kyllä, kaikki kärsivät, mutta ovat loppujen lopuksi onnellisempia
Alue: Aihe vapaa
Usein se on kyllä toisinpäin. Eli tavitaan hyvä henkinen yhteys syvempään, hyvään ja merkitykselliseen fyysiseen ja seksuaaliseen yhteyteen. Naisilla tämä on yleistä ainakin.
Eli henkisen yhteyden (ja muiden tärkeiden asioiden) kärsiessä suhteessa, sitten se fyysinenkin yhteys kärsii tai loppuu. Toki synergiaa näiden väillä (henkinen - fyysinen) on usein molempiin suuntiin.
Ja kyllähän syvä henkinen yhteys ylipäätään voi toki olla ihmisten välillä olla myös ilman seksuaalista ja fyysistä puolta.