Onko tosiaan niin, että nykyisin haluaa treffeille ihmisiä, jotka eivät kykene tulemaan kahvilaan tai juttelemaan toisen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sitä vartaloakaan puhelussa näe. Ja fiksu ei sitä siellä myöskään esittele kun ei halua tulla nauhoitetuksi.  

Miksi ajattelet asiat pelon kautta?

 

Miksi itse et ole kykenevä asettumaan toisen ihmisen asemaan? 

 

Etpä tuota itsekään ole valmis tekemään

-sivusta

Vierailija kirjoitti:

"Ihmiset ovat enemmän tai vähemmän itsekkäitä, mikäli se tuli jollekin yllätyksenä. Joten tuollainen käytös on hyvin yleistä ja jopa ymmärrettävää. Jos minä saan siitä jotain positiivista, eikä siitä ole toisellakaan mitään haittaa, niin why not."

Olet siis sitä mieltä että toiselle ei ole mitään haittaa siitä että pidät häntä vain omana hupinasi? Haluat vain reiän jota paneskella? 

Et ota huomioon että sillä toisella saattaa olla tunteet pelissä? Tai että hän voisi käyttää senkin ajan oikeasti rakastavan puolison etsimiseen? 

Ainoastaan sosiopaatti toimii tuolla tavalla. 

Ainoastaan sosiopaatti haastaa riitaa anonyymillä palstalla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat vastenmieliseltä ihmiseltä. 

 

Kamalaa ajatella että pitää toista vain arjen piristäjänä paremman puutteessa. 

Säälittävää lähteä heti arvostelemaan kaikkea ja kaikkia. Tuolla tavalla jää varmasti ulos kaikesta.

Eiköhän ihmisellä, joka ei hyväksikäytä toisia ole vilkkaampi sosiaalinen elämä ja enemmän vientiä kuin sellaisella joka hyväksikäyttää toisia.

Ja hyväksikäyttäjien seura kannattaakin jättää väliin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sitä vartaloakaan puhelussa näe. Ja fiksu ei sitä siellä myöskään esittele kun ei halua tulla nauhoitetuksi.  

Miksi ajattelet asiat pelon kautta?

 

Miksi itse et ole kykenevä asettumaan toisen ihmisen asemaan? 

 

Etpä tuota itsekään ole valmis tekemään

-sivusta

Miksi pitäisi sellaisen asemaan asettua joka yrittää saada toisia tekemään korkean riskin typeryyksiä kuten esittelemään vartaloaan netissä tai lähtemään vieraan miehen luokse kotitreffeille?

Fiksu ihminen asettuu niiden potentiaalisten uhrien asemaan, ja lisäksi yrittää selvittää tälle ihmiselle että miksi hänen vaatimuksensa ei ole sellaisia joita toiselta ihmiseltä voi pyytää. 

Vierailija kirjoitti:

"Olet siis sitä mieltä että toiselle ei ole mitään haittaa siitä että pidät häntä vain omana hupinasi? Haluat vain reiän jota paneskella? 

Et ota huomioon että sillä toisella saattaa olla tunteet pelissä? Tai että hän voisi käyttää senkin ajan oikeasti rakastavan puolison etsimiseen? 

Ainoastaan sosiopaatti toimii tuolla tavalla."

Tässä menee mielestäni nyt vähän puurot ja vellit sekaisin.

1) Parisuhde on eri asia kuin pari suhdetta. Kaverisuhdekin on myös suhde.

2) Minä haen itselleni kumppania ja käyn keskusteluita usean eri naisen kanssa samanaikaisesti. Mutta jos ja kun suhteeseen asti edetään, niin silloin kaikki muut säädöt putoavat pois. Vähän kuin työnhaku. Hakemuksia voi olla ulkona vaikka 10, mutta työsuhteessa ei voi (yleensä) olla kuin yhden kanssa kerrallaan. Jos olen lähettänyt työhakemuksen, johon ei tule mitään vastausta, mutta vuoden päästä työnantaja ilmoittaakin, että ensi viikolla voit aloittaa, niin ei ole minun vikani, jos se jua meni jo. Sama pätee kumppaniehdokkaisiin.

3) Jos joku on käynyt kanssani kerran kahveilla ja toisen kerran rantaraitilla kävelemässä, niin kumpikaan ei ole toiselle vielä tilivelvollinen mistään tai sitoutunut mihinkään. Siis ennen kuin niin on sovittu. En esim ole koskaan harrastanut seksiä ennen kuin ollaan sovittu, että voitaisiin kokeilla parisuhdetta. Minulle itselleni ainakin tulee tunteet hyvin helposti mukaan jo suutelemisesta ja sylikkäin olemisesta, vaikka seksiä ei vielä olisikaan. Mutta en ole koskaan etsinyt mitään "reikää, jota paneskella".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu ei yhtään videopuheluita tai liian pitkiä viestittelyjä. Siinä aikaa menee hukkaan. Vain oikeasti tavatessa pystyy huomaamaan onko mahdollisuuksia jatkoon. Puolin tai toisin. 

Miehet kritisoivat paljon, että tapaamiset jäävät yksiin treffeifin. Mutta minusta myös turhaa ajanhukkaa on edelleen tavavata jos ei yhtään siltä tunnu tai antaa luulla jotain jos sitä jotain ei vain ole. Reilua sanoa heti, ettei oikein näe yhteistä ja toivottaa hyvää jatkoa. Minusta olisi noloa ja turhauttavaa jos joku mies tapailisi vain "paremman puutteessa" tai ei saisi sanottua, etten kiinnosta sen kummemmin. Haluaisiko siis joku mies tämänkaltaista suhdetta? 

Pitkään sinkkuna olleelle miehelle lyhyt kuukauden suhde keskitason naisen kanssa on paljon parempi kuin ei mitään. Se piristää arkea.

"Kuulostat vastenmieliseltä ihmiseltä. 

Kamalaa ajatella että pitää toista vain arjen piristäjänä paremman puutteessa."

Eri, mutta miksi niin? Minusta kuukausi tyytyväistä elämää vuodessa on parempi kuin koko vuosi tyytymättömänä. Minä en ainakaan ole koskaan tehnyt mitään suunnitelmia parisuhteen kestolle. Ne ovat aina olleet toistaiseksi voimassa olevia, kunnes jompi kumpi sen suhteen päättää lopettaa. Tunteetkin ovat aina tulleet sen tapailun ja yhdessäolon kuluessa mukaan, alussa toinen vaikuttaa korkeintaan kiinnostavalta ja lähemmän tutustumisen arvoiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkään sinkkuna olleelle miehelle lyhyt kuukauden suhde keskitason naisen kanssa on paljon parempi kuin ei mitään. Se pi

Piristyy hän se nainenkin samalla tavalla.

 

Näinkö luulet? Uskotko, että se nainen pysyisi jos hänelle kertoisit että "Olet nyt tässä väliaikaisesti paremman puutteessa"?

Olisi onnellinen ja tyytyväinen tilanteeseen?

Kyllä tuollainen on aivan puhdasta toisen ihmisen hyväksikäyttöä. 

Sitähän ei koskaan voi parisuhdetta solmiessa kertoa, kuinka väliaikaista tai pysyvää siitä tulee. Itse en valitse niin "huonoja" suhteita, että jo alun alkaen olisi selvää, että homma loppuu heti kun löytyy parempi. Kaikissa ihmisissä on vikoja ja puutteita, myös minussa, mutta ne deal breakerit paljastuvat sitten ajan myötä jos sellaisia on. Tietysti osa jo ensi treffeillä tai ihan tapailun alkuvaiheessa. Mutta kuukauden parin sisällä haluan jo selvyyden siitä, onko meistä parisuhteeseen vai ei. Ja se vaatii paljon kommunikaatiota ja yhdessäoloa.

"Jaa. Minulla naisena on naispuolisia kavereita, joiden kanssa lainataan tarvitsemaamme puolin ja toisin, ja muutenkin autetaan

Sellaista se kaveruus kun on, toki sen lisäksi, että on mukavaa viettää aikaa yhdessä.

Oletko myös miettinyt, että kaveripiirin laajentuessa saatat näiden kavereiden kautta sitten tavata sen tulevan puolisosi?"

Minulla ei ole paljoa naispuolisia kavereita pl työkaverit, mutta miespuolisia kavereita on ihan riittävästi. En siis etsi lisää kavereita, mutta elämänkumppania sen sijaan etsin. Voihan sen tulevan puolison löytää kavereidenkin kautta, mutta epäilen sen olevan aika lottoamista ja parhaimmillaankin kestävän vuosia. Jos tapaan naisen kautta 10 tämän kaveria, niin mikä on todennäköisyys että joukossa on sinkkuja ja vielä sellaisia sinkkuja, jotka kiinnostuvat minusta?

Sen sijaan vaikkapa FB:n sinkkuryhmässä tai FB Datingissa on ihmisiä, jotka avoimesti ilmaisevat etsivänsä kumppania. Minusta se on selvä ja reilu peli puolin ja toisin. Joissakin kaupoissa on vaaleanpunaisia sinkkukoreja ostoskoreina. MInusta tällainen on oikein hyvä idea. Toivottavasti ihmiset uskaltavat niitä myös käyttää, mikäli ovat kumppania vailla.

Miehet siis eivät tarjoa periaatteesta ensimmäisillä treffeillä. Ja kun juuri niin pitäisi tehdä, eikä vedota, että kyllä minä sitten jatkossa tarjoaisinkin. Minusta tuo on jotenkin vaan vastenmielinen piirre miehessä alkaa pantata todella pientä huomaavaisuutta ja asettaa ehtoja heti alussa. Tämänkaltaisen miehen kanssa elämä olisi yhtä venkurointia. Keksisivät milloin mitäkin itseään huvittavaa ja omasta mielestään hänelle sopivaa ehtoa mihin vetoavat. Ei kiitos, liian vaikeaa. Normaali mies, ei venkuroija. 

Vierailija kirjoitti:

"Jaa. Minulla naisena on naispuolisia kavereita, joiden kanssa lainataan tarvitsemaamme puolin ja toisin, ja muutenkin autetaan

Sellaista se kaveruus kun on, toki sen lisäksi, että on mukavaa viettää aikaa yhdessä.

Oletko myös miettinyt, että kaveripiirin laajentuessa saatat näiden kavereiden kautta sitten tavata sen tulevan puolisosi?"

Minulla ei ole paljoa naispuolisia kavereita pl työkaverit, mutta miespuolisia kavereita on ihan riittävästi. En siis etsi lisää kavereita, mutta elämänkumppania sen sijaan etsin. Voihan sen tulevan puolison löytää kavereidenkin kautta, mutta epäilen sen olevan aika lottoamista ja parhaimmillaankin kestävän vuosia. Jos tapaan naisen kautta 10 tämän kaveria, niin mikä on todennäköisyys että joukossa on sinkkuja ja vielä sellaisia sinkkuja, jotka kiinnostuvat minusta?

Sen sijaan vaikkapa FB:n sinkkuryhmässä tai FB Datingissa on ihmisiä, jotka avoimesti ilm

Voihan se deittisovelluksenkin kautta yhtälailla kestää vuosia. On ihan sattumaa, sattuuko juuri se yksi tyyppi käyttämään kanssasi samaa sovellusta, tuletko koskaan vastaan hänen näkemistään profiileissa jne jne.

Puolison löytäminen on täyttä arpapeliä, jossa sattumalla on iso merkitys. Siksi jos itse parisuhdetta kovasti kaipaisin, niin kyllä deittisovelluksen lisäksi laajentaisin myös tuttavapiiriäni, jos sellaiseen mahdollisuus tulisi. Kun koskaan ei tiedä mitä kautta sen kumppanin sitten löytää.

Itse poistin jo deittisovelluksen, kun en jaksa uskoa, että sitä selaamalla löytäisin hyvän parisuhteen. Luovutan asian sattuman käsiin. 

Vierailija kirjoitti:

Miehet siis eivät tarjoa periaatteesta ensimmäisillä treffeillä. Ja kun juuri niin pitäisi tehdä, eikä vedota, että kyllä minä sitten jatkossa tarjoaisinkin. Minusta tuo on jotenkin vaan vastenmielinen piirre miehessä alkaa pantata todella pientä huomaavaisuutta ja asettaa ehtoja heti alussa. Tämänkaltaisen miehen kanssa elämä olisi yhtä venkurointia. Keksisivät milloin mitäkin itseään huvittavaa ja omasta mielestään hänelle sopivaa ehtoa mihin vetoavat. Ei kiitos, liian vaikeaa. Normaali mies, ei venkuroija. 

Täysin samaa mieltä. Anteliaat ihmiset ovat yleensä myös kumppaneina hyviä koska tykkäävät ilahduttaa muita.

Oma mieheni oli rutiköyhä opiskelija kun tapasi minut mutta hänelle ei ollut minkäänlainen ongelma tarjota minulle kuppia kahvia ja pulla ensitreffeillämme. Hänestä se oli vain normaalia kohteliaisuutta. Ja se sama anteliaisuus on jatkunut siitä lähtien.

Hauska yksityiskohta on se että jälkikäteen kuulin että mies oli lainannut äidiltään viisikymmentä markkaa (elettiin siis vielä juuri markka-aikaa) kun tiesi että oli treffit tulossa. Anoppi on jälkikäteen vitsaillut että oli parhaiten sijoitettu raha jonka on koskaan kenellekään lainannut.

"Voihan se deittisovelluksenkin kautta yhtälailla kestää vuosia. On ihan sattumaa, sattuuko juuri se yksi tyyppi käyttämään kanssasi samaa sovellusta, tuletko koskaan vastaan hänen näkemistään profiileissa jne jne.

Puolison löytäminen on täyttä arpapeliä, jossa sattumalla on iso merkitys. Siksi jos itse parisuhdetta kovasti kaipaisin, niin kyllä deittisovelluksen lisäksi laajentaisin myös tuttavapiiriäni, jos sellaiseen mahdollisuus tulisi. Kun koskaan ei tiedä mitä kautta sen kumppanin sitten löytää.

Itse poistin jo deittisovelluksen, kun en jaksa uskoa, että sitä selaamalla löytäisin hyvän parisuhteen. Luovutan asian sattuman käsiin."

Mä en ole koskaan ollut niin huonossa suhteessa, etteikö se yksinoloa voittaisi. En myöskään usko sattumiin järjellisessä ajassa vaan siihen, että kun itse tekee niin saa sellaista kun haluaa tai ainakin paljon nopeammin. Kohta pari vuotta sinkkuna niin alkaa jo maistumaan paskalta tämä sinkkuilukin. Tinder on ihan kuraa, ainakin se maksuton versio. Facen sinkkuryhmät ja Dating on antaneet paljon enemmän "osumia" ja tapaamisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olennaista on myöskin se, ettei miehelle ole olennaista ettei käytä naiseen yhtään rahaa. 

Itsetehdyillä asioilla on paikkansa. Ei sitä ole kukaan kieltänyt. Mutta on täysin utopiaa, että elämässä pärjää niin, ettei joudu käyttämään mihinkään rahaa. Kyllä joutuu. Moni mies perustelee, että kun ei käytä rahaa naiseen voi ostaa jotain hyödyllistä. Jaahas, vai niin, aika omituinen näkökanta. Miksi on niin hirveän kauhean kamala asia myös joskus käyttää sitä omaan naiseensa ja johohonkin mukavaan yhteiseen? En vaan ymmärrä tätä miesten logiikkaa millään. Että pahin asia on "joutua" käyttämään naiseensa tai johonkin yhteiseen kivaan.. Mutta kaikkeen muuhun voi aivan hyvin sitä käyttää. Oikein jopa sillä leveilevät. Naisena koen tuon aika loukkaavaksi. 

Nihkeys johtuu usein vastavuoroisuuden puutteesta. On eri asia tarjota kaverille joka vuo

Yleensä ihminen on parisuhteessa toisen ihmisen kanssa. Harvemmin liitot ovat sellaisia, että toinen vaan panostaa ja toinen on olematon. Jos tilanne on tämä, silloin ei kannata siinä liitossa jatkaa. 

Omituisesti monet ajattelevat kaiken vain rahan kautta. Raha on elämässä välttämättömyys, mutta elämä itsessään on jotain muuta ja merkittävämpää. Esim. miten suhteutat vaikka lapsen saamisen rahaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olennaista on myöskin se, ettei miehelle ole olennaista ettei käytä naiseen yhtään rahaa. 

Itsetehdyillä asioilla on paikkansa. Ei sitä ole kukaan kieltänyt. Mutta on täysin utopiaa, että elämässä pärjää niin, ettei joudu käyttämään mihinkään rahaa. Kyllä joutuu. Moni mies perustelee, että kun ei käytä rahaa naiseen voi ostaa jotain hyödyllistä. Jaahas, vai niin, aika omituinen näkökanta. Miksi on niin hirveän kauhean kamala asia myös joskus käyttää sitä omaan naiseensa ja , johohonkin mukavaan yhteiseen? En vaan ymmärrä tätä miesten logiikkaa millään. Että pahin asia on "joutua" käyttämään naiseensa tai johonkin yhteiseen kivaan.. Mutta kaikkeen muuhun voi aivan hyvin sitä käyttää. Oikein jopa sillä leveilevät. Naisena koen tuon aika loukkaavaksi. 

 

Et ole ymmärtänyt ensitreffien ja suhteen välistä eroa. Kyllä suh

No, aika moni on täällä sanonut, et ensitreffeillä jokainen voi maksaa omansa. Sehän ei siis ole ongelma. Mut jos on todella pihi, niin tuleehan se esille ennemmin tai myöhemmin. Ja jos ei halua edes omaan kahviin "panostaa" ensi treffeillä, onhan se oireellista.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa outoja ja kiukkuisia vastauksia kysymykseen, että miksi naiset eivät tarjoa kahvia miehille, kun se on kerran niin pikkuraha mutta kuitenkin tosi kiva ele?

Miksi ei voi vastata ihan rehellisesti ja kiihtymättä, että on vain paljon kivempaa olla saaja kuin maksaja? 

Kyllä minä tarjoan miehille, mutta heidän pitää olla tuttuja minulle. Tuntemattomille en tarjoa.

Tässä keskustelussa on nyt kyse treffailusta ja nimenomaan ensitreffeistä. Miksi naiset alkavat puhua jostain kavereiden tapailuista?

Se on kerrottu erotuksena ensitreffeistä. Tiedoksi, ettei se tarjoaminen itsessään ole mikään iso juttu.

Mutta se ei silti käy. "Vain tutulle tarjotaan

"Mutta se ei silti käy. "Vain tutulle tarjotaan". Kirjaimellisesti jätätte kaiken tekemättä, jotta ei tarvitse ottaa vastuuta omista tekemisistä."

Mitä vastuutonta siinä on?? Johan tässä on moneen kertaan todettu, et kumpikaan ei tarjoa ensitreffeillä.

Paitsi, että osa naisista on kertonut tarjonneensa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olennaista on myöskin se, ettei miehelle ole olennaista ettei käytä naiseen yhtään rahaa. 

Itsetehdyillä asioilla on paikkansa. Ei sitä ole kukaan kieltänyt. Mutta on täysin utopiaa, että elämässä pärjää niin, ettei joudu käyttämään mihinkään rahaa. Kyllä joutuu. Moni mies perustelee, että kun ei käytä rahaa naiseen voi ostaa jotain hyödyllistä. Jaahas, vai niin, aika omituinen näkökanta. Miksi on niin hirveän kauhean kamala asia myös joskus käyttää sitä omaan naiseensa ja johohonkin mukavaan yhteiseen? En vaan ymmärrä tätä miesten logiikkaa millään. Että pahin asia on "joutua" käyttämään naiseensa tai johonkin yhteiseen kivaan.. Mutta kaikkeen muuhun voi aivan hyvin sitä käyttää. Oikein jopa sillä leveilevät. Naisena koen tuon aika loukkaavaksi. 

Nihkeys johtuu usein vastavuoroisuude

Yleensä ihminen on parisuhteessa toisen ihmisen kanssa. Harvemmin liitot ovat sellaisia, että toinen vaan panostaa ja toinen on olematon. Jos tilanne on tämä, silloin ei kannata siinä liitossa jatkaa. 

Omituisesti monet ajattelevat kaiken vain rahan kautta. Raha on elämässä välttämättömyys, mutta elämä itsessään on jotain muuta ja merkittävämpää. Esim. miten suhteutat vaikka lapsen saamisen rahaan?

Yhden lapsen keskimääräinen kustannus vanhemmilleen on yli 130000€.

Päälle sitten toki isomman kodin kustannus yms.

Näiden kulujen jaosta kannattaa sopia hyvissä ajoin ja oikeudenmukaista on että se joka enemmän haluaa, enemmän maksaa.

Eivätkö ihmiset mieti mitään muuta kuin rahaa ja kustannuksia? Omat bruttotulot ovat 65 k€/vuosi ja kaikki pistetään menemään. Osakkeisiin rahastoihin ehkä 5 k€ ja loput elämiseen. Velkaakin on vielä 120 k€, mutta omaisuutta vähintäön tuplasti, eli en pidä kauheaa kiirettä sen lainanmaksun suhteen. Elämä on tässä ja nyt. 

M53

Vierailija kirjoitti:

"Voihan se deittisovelluksenkin kautta yhtälailla kestää vuosia. On ihan sattumaa, sattuuko juuri se yksi tyyppi käyttämään kanssasi samaa sovellusta, tuletko koskaan vastaan hänen näkemistään profiileissa jne jne.

Puolison löytäminen on täyttä arpapeliä, jossa sattumalla on iso merkitys. Siksi jos itse parisuhdetta kovasti kaipaisin, niin kyllä deittisovelluksen lisäksi laajentaisin myös tuttavapiiriäni, jos sellaiseen mahdollisuus tulisi. Kun koskaan ei tiedä mitä kautta sen kumppanin sitten löytää.

Itse poistin jo deittisovelluksen, kun en jaksa uskoa, että sitä selaamalla löytäisin hyvän parisuhteen. Luovutan asian sattuman käsiin."

Mä en ole koskaan ollut niin huonossa suhteessa, etteikö se yksinoloa voittaisi. En myöskään usko sattumiin järjellisessä ajassa vaan siihen, että kun itse tekee niin saa sellaista kun haluaa tai ainakin paljon nopeammin. Kohta pari vuotta sinkkuna niin alkaa jo maistumaan paskalta tämä sinkkuilukin. Tinder on ihan kuraa, ainakin se maksuton versio. Facen sinkkuryhmät ja Dating on antaneet paljon enemmän "osumia" ja tapaamisia.

Minä taas olen, ja tosiaan yksinolo voittaa 100-0 tunnekylmän parisuhteen, joka on alkanut vain koska olen ollut sillä hetkellä saatavilla. Eli tilallani olisi voinut olla lähes kuka tahansa muu.

Itselläni yksinoloa jo yli kaksi vuotta, ja yhä kaukaisemmalta tuntuu ajatus siitä, että parisuhdetta etsimällä etsisin vain siksi, että olisi se parisuhde. Jos aloitan suhteen, alkaa se siksi koska tapasin niin uskomattoman, minulle juuri täydellisen ihmisen. Ja se kohtaaminen on täyttä sattumaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Voihan se deittisovelluksenkin kautta yhtälailla kestää vuosia. On ihan sattumaa, sattuuko juuri se yksi tyyppi käyttämään kanssasi samaa sovellusta, tuletko koskaan vastaan hänen näkemistään profiileissa jne jne.

Puolison löytäminen on täyttä arpapeliä, jossa sattumalla on iso merkitys. Siksi jos itse parisuhdetta kovasti kaipaisin, niin kyllä deittisovelluksen lisäksi laajentaisin myös tuttavapiiriäni, jos sellaiseen mahdollisuus tulisi. Kun koskaan ei tiedä mitä kautta sen kumppanin sitten löytää.

Itse poistin jo deittisovelluksen, kun en jaksa uskoa, että sitä selaamalla löytäisin hyvän parisuhteen. Luovutan asian sattuman käsiin."

Mä en ole koskaan ollut niin huonossa suhteessa, etteikö se yksinoloa voittaisi. En myöskään usko sattumiin järjellisessä ajassa vaan siihen, että kun itse tekee niin saa sellaista kun haluaa tai ainakin

Toiset kaipaa enemmän läheisyyttä, kosketusta ja seksiä kuin toiset. Sekä tietysti sitä kaikkea kivaa yhteistä tekemistä oman rakkaan kanssa.

On kahdenlaisia ihmisiä. Toisille nimenomaan parisuhde on tärkeä, ja silloin ihminen voi olla valmis "tyytymään" vähän huonompaankin kumppaniin. Toiset taas viihtyvät hyvin yksinkin, ja heille parisuhde ei ole niinkään tavoite, johon aktiivisesti pyritään, vaan "sivutuote" siitä, kun sattuu tapaamaan sellaisen ihmisen, jonka kanssa on vain pakko olla. Kummassakaan tyylissä ei ole mitään vikaa, mutta nämä kaksi eri tyyppiä suhtautuvat esimerkiksi tapailuun hyvin eri tavalla eivätkä siksi välttämättä ole kovin hyvä yhdistelmä.