Onko tosiaan niin, että nykyisin haluaa treffeille ihmisiä, jotka eivät kykene tulemaan kahvilaan tai juttelemaan toisen kanssa?

"Olen eri, mutta itse koen treffien menneen puihin jos toinen tai kumpikaan ei halua uusia treffejä, mitkä myös tapahtuisivat. Yleisin tilanne minulla ensitreffeillä on ollut, ettei kumpikaan ole kiinnostunut uusista treffeistä. Luulen nettideittailun olevan tässä kohtaa se suurin selittävä tekijä. Livenä kohdatessa syntynyt kiinnostus on todellisempi kuin jonkin virtuaali profiilin selaaminen. "

Okei. Itse taas ajattelen, että se on elämää. Sitä varten se tapaaminen on, jotta näkee onko toinen itselleen sopiva, onko kemiaa jne.

Puihin sanoisin treffien menneen siinä kohtaa, jos kahvilassa tarjotinta kantaessani kompastuisin kengännauhoihini tarjottimen lentäessä kaaressa juomineen ja ruokineen. Ja treffikumppanin hävetessä silmät päästään.

Vierailija kirjoitti:

Samaa  olen pohtinut. Jos mies ei halua tavata kahvilassa,hän on joko pihi  tai pillun perässä. Ei kiitos. En lähde kenenkään kotiin ensitreffeillä enkä myöskään pyydä ketään luokseni,vaikka miten naristaan että "enhän mä mitään tekisi".

Entäs kun minä naisena en haluaisi nähdä ekoilla treffeillä kahvilassa, vaan haluaisin esim. kävelylle ennemmin? Tietenkin sellaiseen paikkaan, missä kävelee ja liikkuu muitakin ihmisiä paljon. Niin onko nainenkin sit pihi tai munan perässä, kun ei halua kahvilaan ekoille treffeille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On näitä. Ei olla valmiita panostamaan mihinkään, ei edes viitsitä oikein poistua kotoa. Odotetaan että treffikumppani olisi valmis tulemaan kotiin treffeille ettei itse tarvitse poistua omalta mukavuusalueeltaan sekunniksikaan. Se treffikumppani kuitenkin joutuisi ottamaan riskin ja poistumaan mukavuusalueeltaan jos tuntemattoman kotiin menisi.

Ei tarvitse pitkään miettiä kuinka paljon tuollaisella on parisuhteeseen annettavaa. 

Olen aina mennyt treffeille minne tahansa minut on kutsuttu. Minun on erittäin vaikea samastua tuohon ajatusmalliin, jossa oma mukavuus ja turvallisuus menevät puolison löytämisen edelle. Jos ainoat vaihtoehtoni olisivat loppuelämä yksin tai tapaturmainen kuolema, niin voin aika suurella varmuudella sanoa, että valitsisin mielummin kuoleman. En tiedä olenko tässä miesten osilta vähemmistössä vai enemmistössä.

Kuulostat melko rajattomalta ihmiseltä, jolla on prioriteetit ja asioiden mittasuhteet hukassa. Ei jonkun tuntemattoman ihmisen tapaaminen tai ajatus parisuhteesta oikeasti kuuluisi olla NOIN tärkeä. Lähinnä vaikuttaa siltä, että taustalla on jotain vakavaa ongelmaa, jos oikeasti ajattelee noin.

Vaikka ei edes miettisi mitään riskejä, on täysin väärä lähtökohta, että "teen potentiaalisen suhteen vuoksi ihan mitä tuntematon ihminen minulta vaatii". Vaikka ei edes mitään riskejä miettisi, niin en siltikään ajattelisi, että "menen ihan minne vain". Jos joku tuntematon pyytää sinua treffeille 400 kilometrin päähän, niin sinäkö kiltisti menet vaan? Tai jos hän pyytää sinua paikkaan, joka on täysin arvojesi vastaista?

Toisaalta, kun kerran tekstisi perusteella olet mies, on myös helppo heitellä tuollaisia kommentteja, että "edes kuoleman uhka ei estäisi minua menemästä treffeille toisen kotiin", kun tiedät, että oikeasti riski on kohdallasi lähes 0. Ei täysin olematon, mutta käytännössä tuskin kohtaat edes seksuaalista väkivaltaa. Tämä riski taas on naisen kohdalla melkoisen iso. Kukaan fiksu mies ei nimittäin ehdota tuntemattomalle naiselle treffejä luokseen, joten suurella todennäköisyydellä tällaista ehdottaa ihminen, joka ei kunnioita toisen rajoja, vaan vähintään yrittää manipulointia, suostuttelua ja esim. "romanttisen viini-illallisen" myötä saada alkoholin venyttämään toisen rajoja. Käänteisesti sitten mies, joka kunnioittaa toisen rajoja, ei yrittäisi ikinä edes palstalla manipuloida muita riskikäyttäytymiseen - mistä päästäänkin siihen, että koska oman viestisi perimmäinen tarkoitus taitaa yrittää olla saada naiset lähtemään ekoille treffeille tuntemattomien miesten luo, vaikutat itse juuri sellaiselta, jonka seuraan ei kannata lyöttäytyä.

Vierailija kirjoitti:

Kahvilassa kahvin ostaminen täysin järjetöntä rahan käyttöä. Kotona voi juoda kahvia paljon halvemmalla. Kahvilasta säästyneet rahat voi käyttää paljon järkevämminkin.

Tämä on juuri tämä, mikä näissä kahvilahulluissa ihmetyttää. Toki itsekin juon 90 % kahvista kotona (tai töissä omakustannushintaan), mutta kahvila on just se paikka, jossa voi neutraalissa paikassa tavata muita ihmisiä. Ei kahvilaan mennä treffeille kahvin takia vaan sen takia, ettei uutta ihmistä tarvitse kutsua kotiin. 

"Koska on olemassa paljon rohkeita naisia, jotka eivät pelkää kuviteltuja asioita."

Ystäväni oli sellainen kunnes tuli törkeän raiskauksen ja vapaudenriiston uhriksi. Ei koskaan tule toipumaan fyysisesti eikä psyykkisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä maksaa kahvi 3,5e ja pulla joku 4e. SE on jo 7,5e. Aika kalliiksi tulee jos pitää maksa tämä itselle ja vielä toiselle!!

kirjoititko tuon tosissasi vai vitsillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahvilassa kahvin ostaminen täysin järjetöntä rahan käyttöä. Kotona voi juoda kahvia paljon halvemmalla. Kahvilasta säästyneet rahat voi käyttää paljon järkevämminkin.

Tämä on juuri tämä, mikä näissä kahvilahulluissa ihmetyttää. Toki itsekin juon 90 % kahvista kotona (tai töissä omakustannushintaan), mutta kahvila on just se paikka, jossa voi neutraalissa paikassa tavata muita ihmisiä. Ei kahvilaan mennä treffeille kahvin takia vaan sen takia, ettei uutta ihmistä tarvitse kutsua kotiin. 

Mä keksin monia muitakin paikkoja tavata toinen julkisella paikalla turvallisesti, kuin kahvila. Outoa miten joillekin on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko kahvila tai koti.

Vierailija kirjoitti:

"Koska on olemassa paljon rohkeita naisia, jotka eivät pelkää kuviteltuja asioita."

Ystäväni oli sellainen kunnes tuli törkeän raiskauksen ja vapaudenriiston uhriksi. Ei koskaan tule toipumaan fyysisesti eikä psyykkisesti. 

Hyvin ikävä tapaus. Silti suurin osa ihmisistä ottaa joka ikinen päivä elämässään pienempiä ja isompia riskejä mutta ne eivät ikinä realisoidu. Esim. vain nousemalla auton kyytiin ottaa riskin olla siinä parin sadan ihmisen joukossa jotka vuosittain kuolevat auto-onnettomuuksissa tai niiden tuhansien joukossa jotka loukkaantuvat vakavasti. Nämä molemmat riskit ovat huomattavasti suurempia ja todellisempia kuin että tulee hullun deittikumppanin surmaamaksi. Silti sitä pelätään enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Kahvilassa kahvin ostaminen täysin järjetöntä rahan käyttöä. Kotona voi juoda kahvia paljon halvemmalla. Kahvilasta säästyneet rahat voi käyttää paljon järkevämminkin.

Sina tulla ensitreffi minu luo kahville, saasta raha sinu kaupa! Mina tarjoa drinkki muoskin.

Jep. "En mää oikein välitä missään ihmisten ilmoilla liikkua, eikä ole mitään sanottavaa, mutta alatko parisuhteeseen?"

Eh, en.

Ei tarvitse olla mikään yltiösosiaalinen ekstrovertti, mutta jonkinlaista kommunikaatio- ja tutustumiskykyä se parisuhde ikävä kyllä vaatii.

"Jokainen mies miettii paljonko yksittäinen seksi on suunnilleen tullut maksamaan pitkällä aikavälillä."

Jokainen mies? No ei todellakaan. En ole ikinä miettinyt mitään "kokonaishintaa". Treffeillä käyminen on elämää ja elämässä nyt tulee kaikenlaisia kustannuksia jos jotain haluaa kokea ja nähdä.

Ja jos kustannuksia lasketaan niin kaverin kanssa menemiseen ja juhlimiseen on kyllä mennyt varmaan kymmenen kertaa enemmän rahaa nuoruuden aikana kuin treffeille.

Vierailija kirjoitti: Itse en menisi lainkaan sellaisen henkilön kanssa treffeille, joka ei pysty pariakymmentä euroa laittamaan treffeillä. Kertoo joko, että kyseessä on henkilö, jolla on talous todella kuralla tai sitten hän pyörittää useampaa treffikumppania tai käy tyyliin kolme kertaa viikossa eri naisten kanssa treffeillä. Ei kiitos

Itsellä toki on ollut aina laittaa parikymppiä treffehihin, Nämä kommentit kertovat kuitenkin sen, että naiset kuvittelevat miesten koko elämän pyörimävän juuri naisten ympärillä. Eron jälkeen itsekin hahvahduin siihen, että lähes kaikki sosiaalinen elämä maksaa. Kun suhteen aikana kaverikin olivat jääneet taka-alalle ja nyt alkoi pyöriä enemmän kodinulkopuolella, niin kyllähän se kavereiden tapaaminen tai uudet harrastukset maksoivat käytännössä. 

Monien naisten pyörittämisen lisäksi kannattaa huomioida, että usemminhan se tapaaminen jää niihin ekoihin treffeihin, eli niitäkin kertyy. Vaikka ketään ei varsinaisesti pyörittäisi.

Samalla lapset olivat teini-iässä, menot kasvoivat, lapsilisät loppui jne. Eli vaikutattahan se siihen miten rahaan suhtautuu. Ei siinä isänä voi loputtomiin humputella. 

Vierailija kirjoitti:

Jep. "En mää oikein välitä missään ihmisten ilmoilla liikkua, eikä ole mitään sanottavaa, mutta alatko parisuhteeseen?"

Eh, en.

Ei tarvitse olla mikään yltiösosiaalinen ekstrovertti, mutta jonkinlaista kommunikaatio- ja tutustumiskykyä se parisuhde ikävä kyllä vaatii.

Jep. Itsekään en ole koskaan ollut mikään suupaltti tai porukan keskipiste mutta minulle on jo kotikasvatuksessa opetettu että sen kaukaisen sukulaisen tai vähän hassahtaneen enonkin kanssa pitää pystyä ainakin hetki kohteliaasti keskustelemaan. Se on ihan vain normaalia elämisen taitoa.

Ja samoin jos haluaa kumppanin löytää niin pitää pystyä keskustelemaan sen toisen kanssa niin että se ei ole kummallekin kauhean vaivaannuttavaa ja vaikeaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ja jos kustannuksia lasketaan niin kaverin kanssa menemiseen ja juhlimiseen on kyllä mennyt varmaan kymmenen kertaa enemmän rahaa nuoruuden aikana kuin treffeille.

Kymmenen kertaa ei kyllä ainakaan itsellä riitä mihinkään..... Netissä jos juttu jatkuu, niin siitä kylille kahveille, jos juttu vielä jatkuu niin parille oluelle jne. Tapasin nykyisen kumppanini nettisovelluksessa 20 vuotta sitten, vieläkin asutaan yhdessä onnellisina. Kahveihin taisi mennä muutama euro.

maaliskuussa eräs TInder-mies ehdotti, että kun hän ei tykkää kahviloista, niin käytäisiinkö kävelyllä ja haetaan Ärrältä take away kahvit mukaan. Voi vitsi! Siis tämäkö oli hänen käsitys panostuksesta treffeihin? Miksei voisi vaikka ehdottaa, että käydään lounalla yhdessä?

Jos mies ehdottaisi kävelytreffejä niin kiinnostus kyllä loppuisi siihen. En halua sekä tylsää että pihiä puolisoa.

Kahvilatreffit kelpaisi, tai vaikkapa juoksulenkkitreffit. Mielelläni mahdollisimman aikaisin näen että ehdokkaan rahankäyttö on saman tyylistä kuin omani, eli ei laske jokaista penniä ja valita jostain teatterilipun tai juoksutapahtuman hinnasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Koska on olemassa paljon rohkeita naisia, jotka eivät pelkää kuviteltuja asioita."

Ystäväni oli sellainen kunnes tuli törkeän raiskauksen ja vapaudenriiston uhriksi. Ei koskaan tule toipumaan fyysisesti eikä psyykkisesti. 

Hyvin ikävä tapaus. Silti suurin osa ihmisistä ottaa joka ikinen päivä elämässään pienempiä ja isompia riskejä mutta ne eivät ikinä realisoidu. Esim. vain nousemalla auton kyytiin ottaa riskin olla siinä parin sadan ihmisen joukossa jotka vuosittain kuolevat auto-onnettomuuksissa tai niiden tuhansien joukossa jotka loukkaantuvat vakavasti. Nämä molemmat riskit ovat huomattavasti suurempia ja todellisempia kuin että tulee hullun deittikumppanin surmaamaksi. Silti sitä pelätään enemmän.

Itse asiassa riski tulla surmatuksi lienee silloinkin aika pieni, jos menee tuntemattoman ihmisen kotiin. Mutta riski seksuaaliseen väkivaltaan on jo isompi. Vielä isompi riski on se, että toinen osapuoli yrittää tavalla tai toisella ylittää vierailijan rajat eikä kunnioita niitä - tämä voi tapahtua lähentelyn, ahdistelun, maanittelun, manipulointiyritysten, suostuttelun yms. muodossa. Esim. "muka leikillään" ei uskota, kun toinen sanoo, ettei halua jotain, vaan edelleen jatketaan lähentelyä, ja samalla "jutellaan mukavia" tarkoituksena saada toinen "myöntymään". Ja etenkin erittäin todennäköisesti kotitreffejä ehdottavalla on jotain ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä (sen vuoksi julkiset paikat ovat vaikeita) ja tällaisen ihmisen kanssa oleminen suljetussa tilassa on erittäin stressaavaa, hermostuttavaa, epämukavaa, vaivalloista... siinäkin tapauksessa, että hän pysyisi kahden metrin etäisyydellä.

Vierailija kirjoitti:

Kahvilassa kahvin ostaminen täysin järjetöntä rahan käyttöä. Kotona voi juoda kahvia paljon halvemmalla. Kahvilasta säästyneet rahat voi käyttää paljon järkevämminkin.

Isäni omaa juuri tuon ajatusmaailman. Naiset - älkää vaan hairahtuko tällaiseen mieheen. Hänen kanssaan elämä tule olemaan tylsää ja ankeaa, ja sairaalloinen penninvenyttäminen vain pahenee iän myötä. Itaruus yltää myös tunne-elämään. Luiskaan.

Vierailija kirjoitti:

maaliskuussa eräs TInder-mies ehdotti, että kun hän ei tykkää kahviloista, niin käytäisiinkö kävelyllä ja haetaan Ärrältä take away kahvit mukaan. Voi vitsi! Siis tämäkö oli hänen käsitys panostuksesta treffeihin? Miksei voisi vaikka ehdottaa, että käydään lounalla yhdessä?

Nämä ovat aina tosi raskaita ihmisiä, joilla on tuollaisia käsittämättömiä rajoituksia, joihin sitten kaikkien muiden pitäisi mukautua. "En tykkää" kahviloista - jestas. Aikuinen käyttäytyy kuin pikku taapero, joka "ei tykkää" asioista eikä sen vuoksi voi niitä tehdä.

Me mentiin miehen kanssa ensitreffeille pyöräilemään ja sen jälkeen oluelle. Hyvin toimii.