Onko tosiaan niin, että nykyisin haluaa treffeille ihmisiä, jotka eivät kykene tulemaan kahvilaan tai juttelemaan toisen kanssa?
Tai ei ole edes rahaa laittaa siihen kuppiin kahvia tai lasiin viiniä? Mitä ihmeen annettavaa tällaisilla ihmisillä on kenellekään parisuhdemielessä?
Kommentit (2349)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, olen Mikko.
En ole matkustelija enkä kahviloiden suurkuluttaja vaan viihdyn paremmin mökillä, metsäpoluilla tai kalassa kuin lentokentillä tai trendipaikoissa. Jos sinäkin nautit nuotion rätinästä, saunasta ja iltalenkistä luonnossa, saatat olla etsimäni seura. Arvostan arjessa rentoutta ja rehellisyyttä. Kylmä olut, hyvä juttuhetki ja yhteinen hiljaisuus riittää minulle.
Etsin rauhallista kumppania, jonka kanssa voi jakaa arjen ilot ja mökkisaunan jälkeiset löylyt. Jos ajatus hyttysistä, halkopinosta ja luonnon äänistä ei saa sinua juoksemaan karkuun vaan ehkä hymyilemään olisiko meidän hyvä tavata?
Kuulostaa hyvältä. Tavataanko museossa, josta voimme jatkaa yhdessä vaikka kahvilaan?
Et tainnut luke profiiliani, kahvilat eivät todellakaan ole juttuni enkä p
En huomannut, ettet halua astua museoon tai kahvilaan kertaakaan. Hyvä kun asia selvisi, mukavaa syksyä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, olen Mikko.
En ole matkustelija enkä kahviloiden suurkuluttaja vaan viihdyn paremmin mökillä, metsäpoluilla tai kalassa kuin lentokentillä tai trendipaikoissa. Jos sinäkin nautit nuotion rätinästä, saunasta ja iltalenkistä luonnossa, saatat olla etsimäni seura. Arvostan arjessa rentoutta ja rehellisyyttä. Kylmä olut, hyvä juttuhetki ja yhteinen hiljaisuus riittää minulle.
Etsin rauhallista kumppania, jonka kanssa voi jakaa arjen ilot ja mökkisaunan jälkeiset löylyt. Jos ajatus hyttysistä, halkopinosta ja luonnon äänistä ei saa sinua juoksemaan karkuun vaan ehkä hymyilemään olisiko meidän hyvä tavata?
Kuulostaa hyvältä. Tavataanko museossa, josta voimme jatkaa yhdessä vaikka kahvilaan?
En ole Mikko mutta mikä sinua niissä museoissa kiehtoo. Koulusta käytiin aina museoissa 😴
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, olen Mikko.
En ole matkustelija enkä kahviloiden suurkuluttaja vaan viihdyn paremmin mökillä, metsäpoluilla tai kalassa kuin lentokentillä tai trendipaikoissa. Jos sinäkin nautit nuotion rätinästä, saunasta ja iltalenkistä luonnossa, saatat olla etsimäni seura. Arvostan arjessa rentoutta ja rehellisyyttä. Kylmä olut, hyvä juttuhetki ja yhteinen hiljaisuus riittää minulle.
Etsin rauhallista kumppania, jonka kanssa voi jakaa arjen ilot ja mökkisaunan jälkeiset löylyt. Jos ajatus hyttysistä, halkopinosta ja luonnon äänistä ei saa sinua juoksemaan karkuun vaan ehkä hymyilemään olisiko meidän hyvä tavata?
Tuollainen profiiliteksti toimii yhtä huonosti kuin tyypillinen "hei, olen reipas ja raitis nuorimies" työhakemuksessa. Vain todellisuudesta irtautuneet keski-ikäiset naiset kuvittelevat tuollaisten toimi
Se on hyvä siihen asti kun nainen tajuaa, ettei Mikko ole kiinnostunut kahviloista/ravintoloista/hotelleista ja kaupunkilomista ulkomailla. Eikä vaellus ole Instagram-kelpoinen piknik kauniina kesäpäivänä kaupungin puistossa.
Vierailija kirjoitti:
Nämä kahvilapelkoiset miehet voisivat kertoa millaista se parisuhde näiden miesten kanssa olisi jatkossa? Käytäisiinkö missään? Saisiko nainen edes syntymäpäivälahjaa pidemmän päälle? Entä lapset, pääsisivätkö minnekään?
Loogisempaa olisi kysyä tätä naiselta, joka haluaa, että mies maksaa. Saako mies edes syntymäpäivälahjaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, olen Mikko.
En ole matkustelija enkä kahviloiden suurkuluttaja vaan viihdyn paremmin mökillä, metsäpoluilla tai kalassa kuin lentokentillä tai trendipaikoissa. Jos sinäkin nautit nuotion rätinästä, saunasta ja iltalenkistä luonnossa, saatat olla etsimäni seura. Arvostan arjessa rentoutta ja rehellisyyttä. Kylmä olut, hyvä juttuhetki ja yhteinen hiljaisuus riittää minulle.
Etsin rauhallista kumppania, jonka kanssa voi jakaa arjen ilot ja mökkisaunan jälkeiset löylyt. Jos ajatus hyttysistä, halkopinosta ja luonnon äänistä ei saa sinua juoksemaan karkuun vaan ehkä hymyilemään olisiko meidän hyvä tavata?
Tuollainen profiiliteksti toimii yhtä huonosti kuin tyypillinen "hei, olen reipas ja raitis nuorimies" työhakemuksessa. Vain todellisuudesta irtautuneet keski-ikäiset naiset kuvittelevat tuollaisten toimi
Tuosta oli testi. Ihan Suomen Tinderissä.
Naisraati teki samalle miehelle useamman profiilin. Profiili jossa oli kuvia luonnosta ja vaellukselta sai vähiten matcheja, eikä yksikään matcheistä vastannut viestiin. Eli tulos oli tasan nolla.
Vertailuna oli profiili jonka kuvista oli kömpelösti sutattu vaimo pois. Sekin pärjäsi paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, olen Mikko.
En ole matkustelija enkä kahviloiden suurkuluttaja vaan viihdyn paremmin mökillä, metsäpoluilla tai kalassa kuin lentokentillä tai trendipaikoissa. Jos sinäkin nautit nuotion rätinästä, saunasta ja iltalenkistä luonnossa, saatat olla etsimäni seura. Arvostan arjessa rentoutta ja rehellisyyttä. Kylmä olut, hyvä juttuhetki ja yhteinen hiljaisuus riittää minulle.
Etsin rauhallista kumppania, jonka kanssa voi jakaa arjen ilot ja mökkisaunan jälkeiset löylyt. Jos ajatus hyttysistä, halkopinosta ja luonnon äänistä ei saa sinua juoksemaan karkuun vaan ehkä hymyilemään olisiko meidän hyvä tavata?
Tuollainen profiiliteksti toimii yhtä huonosti kuin tyypillinen "hei, olen reipas ja raitis nuorimies" työhakemuksessa. Vain todellisuudesta irtautuneet keski-ikäiset naiset kuvittelevat tuollaisten toimi
Voitko perustella? Tällä yksi keski-ikäinen nainen, jonka mielestä "Mikon" esittelyteksti oli todella hyvä.
Ehkä meidän todellisuudet on vain erilaisia?
Se on teennäinen ja epäaito. Tekstin muoto on kuin virallisessa kirjeessä. Sisältö taas on sävyltään negatiivinen (alkaa sanoilla "en ole"), sisällötön ("arjen ilot" tai satunnaiset mökkireissut eivät kerro mitään henkilön elämäntavoista) ja keskittyy omiin tarpeisiin ("etsin" sitä ja tätä eikä "voin tarjota" sitä ja tätä).
Vierailija kirjoitti:
Nämä kahvilapelkoiset miehet voisivat kertoa millaista se parisuhde näiden miesten kanssa olisi jatkossa? Käytäisiinkö missään? Saisiko nainen edes syntymäpäivälahjaa pidemmän päälle? Entä lapset, pääsisivätkö minnekään?
Ja kuka maksaa parisuhteessa kaiken sirkushuvin, vai kulut puoleksi? Kuka ideoi kaikki sirkushuvit?
Ratkaisevaa aika monen kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime treffeillä hain naisen kotoa 50 km päästä, maksoin elokuvaliput, popparit, karkit ja limut, ruuat leffan jälkeen ja vein naisen takaisin kotiinsa 6 h myöhemmin. Emme kertaakaan edes keskustelleet mistään maksamisesta, minähän hänet treffeille pyysin.
M52, velkaa 120 tuhatta.
No siitä varmaan lähtee ihana ihmisuhde alkuun.
Nyt en tajunnut?
M52
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pihvitreffit? Nehän on ravintolassa? Nytkö kahvilaa kalliimpi ravintola onkin ok?
Stereotypiana ajateltuna valtaosaa miehiä ei kiinnostele kahvilat, eikä naisia pihvit.
Silloin, kun ei kiinnosta, ei kiinnosta maksaakaan. Et kommentoinut muihin esimerkkeihin, eli et maksaisi jääkiekkolippua. Saati edes saapuisi katsomoon.
Unohdat nyt, että se treffien idea on tavata se toisen sukupuolen edustaja ja tutustua häneen. Ei se, että tehdään jotain miesmäisen mukavaa yhdessätekemistä. Jotenkin hämmentävää, että osalle miehiä on niin vaikea ymmärtää, että se deittikumppani on nainen ja sinulle tuntematon nainen. Kyse ei ole miespuolisesta kaverista.
Nii-in.
Jotenkim hämmentävää, että osalle naisia on mahdoton ymmärtää, ettei kaikkia miehiä kiinnosta kahvilat.
Treffaa siinä sitten, kun fasiliteetit on pielessä jonkun mielestä.
Kaikki naiset tykkäävät kahviloista, yli puolet miehistä ei varmasti tykkää kahvitella.
Pointtina olisi löytää yhteinen ja mielekäs treffimiljöö, eikä toisen osapuolen sanelemana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen tämän ketjun lukemista en todellakaan pitänyt kahvilassa käymistä puolisokandidaatin kriteerinä. Mutta nyt näen näistä viesteistä, minkälaisten ominaisuuksien kanssa kyky ja halu käydä kahvilassa korreloi. Enkä taida enää suostua muihin kuin kahvilatreffeihin.
Sama. Ennen olen pitänyt ulkoilutreffejä parhaina, mutta jatkossa mennään todellakin kahvilaan. Nimenomaan sellaiseen, missä on erikoiskahveja mutta ei alkoholioikeuksia. Olen jopa aika optimistinen, että nyt alkaa sujua paremmin. Kumpikin tietysti maksaa omat ostoksensa.
Sinun pitää sitten olla poikkeuksellisen kaunis, jotta kukaan mies suostuisi kanssasi kahvilatreffille. Tai jonkun aivan epätoivoisen inkkelimiehen kanssa.
Mä olin just viime viikolla kahvilassa
Mä olin tanttamaisen ja tasapaksun nais-CEO:n kanssa. Ei jatkoon, en olisi pystynyt hänen kanssaan edes seksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, olen Mikko.
En ole matkustelija enkä kahviloiden suurkuluttaja vaan viihdyn paremmin mökillä, metsäpoluilla tai kalassa kuin lentokentillä tai trendipaikoissa. Jos sinäkin nautit nuotion rätinästä, saunasta ja iltalenkistä luonnossa, saatat olla etsimäni seura. Arvostan arjessa rentoutta ja rehellisyyttä. Kylmä olut, hyvä juttuhetki ja yhteinen hiljaisuus riittää minulle.
Etsin rauhallista kumppania, jonka kanssa voi jakaa arjen ilot ja mökkisaunan jälkeiset löylyt. Jos ajatus hyttysistä, halkopinosta ja luonnon äänistä ei saa sinua juoksemaan karkuun vaan ehkä hymyilemään olisiko meidän hyvä tavata?
Tuollainen profiiliteksti toimii yhtä huonosti kuin tyypillinen "hei, olen reipas ja raitis nuorimies" työhakemuksessa. Vain todellisuudesta irtautuneet
Vastauksesi kertoo aika hyvin siitä miten naiset ajattelevat.
Mikko kertoo seikkaperäisesti mitä harastaa ja mistä nauttii, mutta sinusta tekstissä ei kerrottu mitään Mikon elämäntavoista.
Nämä lihavoidut kohdatko eivät kerro mitään? Jos niiden tilalla olisi mainittu "matkustelu on intohimoni", "nautin hyvästä ruuasta hyvässä seurassa" ja "rakastan viettää aikaa kahviloissa" - sitten teksti olisi epäilemättä kertonut jotain.
En ole matkustelija enkä kahviloiden suurkuluttaja vaan viihdyn paremmin mökillä, metsäpoluilla tai kalassa kuin lentokentillä tai trendipaikoissa. Jos sinäkin nautit nuotion rätinästä, saunasta ja iltalenkistä luonnossa, saatat olla etsimäni seura. Arvostan arjessa rentoutta ja rehellisyyttä. Kylmä olut, hyvä juttuhetki ja yhteinen hiljaisuus riittää minulle.
Etsin rauhallista kumppania, jonka kanssa voi jakaa arjen ilot ja mökkisaunan jälkeiset löylyt. Jos ajatus hyttysistä, halkopinosta ja luonnon äänistä ei saa sinua juoksemaan karkuun vaan ehkä hymyilemään olisiko meidän hyvä tavata?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en maksa euroakaan tuntemattomille. En ole ikinä tarjonnut tuoppejakaan, drinkkejä, tjsp, kuin vasta seurustelukumppanille.
Olen vain tarkka rahoistani, vaikken ihan köyhä olekaan. Kumppanin kans ei ole todellakaan niin justiinsa sitten.
Miksei treffeillä voisi, vaikka kävellä puistossa/ kauppakeskusessa/ jossain vaan rennosti ja keskustella asioista.
Teennäinen kahvittelu on muutenkin jäänne historiasta.
Miksi siellä kahvilassa pitäisi tarjota toiselle. Kahvila on paikka, jossa on luontevaa, että molemmat maksavat omansa.
Tämä kahvilavastaisuus on aika outoa, kun niissä aina näkee myös miehiä, joko yksin tai ryhmässä. Monelle miehelle kahvilassa käynti on täysin normaalia, mutta ilmeisesti nämä ovat ehtineet jo pa
Se nyt on ihan varma, että mies, joka ei treffailuvaiheessa suostu menemään kahvilaan ei tasan tarkkaan suostu siihen seurusteluvaiheessa tai saati kun ollaan naimisissa.
Olet todella pahasti väärässä. Ensitreffeillä ja parisuhteessa panostaminen on kaksi aivan eri asiaa. Ensitreffeillä panostamisessa on suuri riski, että luu jää silti käteen vaikka panostaa paljon siihen nirsoon naiseen. Kuka hullu sellaiseen ryhtyy? Työnantajakin pelkää panostaa työntekijään, koska ei voi olla varma työntekijän sitoutumisesta yritykseen. Parisuhteessa panostaminen on aivan eri asia, koska siinä panostamiseen saa vastinetta.
Vierailija kirjoitti:
Vastauksesi kertoo aika hyvin siitä miten naiset ajattelevat.
Mikko kertoo seikkaperäisesti mitä harastaa ja mistä nauttii, mutta sinusta tekstissä ei kerrottu mitään Mikon elämäntavoista.
Nämä lihavoidut kohdatko eivät kerro mitään? Jos niiden tilalla olisi mainittu "matkustelu on intohimoni", "nautin hyvästä ruuasta hyvässä seurassa" ja "rakastan viettää aikaa kahviloissa" - sitten teksti olisi epäilemättä kertonut jotain.
Lihavoidut kohdat kertovat mitä Mikko tekee ehkä kaksi viikkoa vuodesta. Sama ongelma naisilla on viinien ja matkustelun kanssa. Oikeat arvot ja elämäntavat jäävät mysteeriksi eikä kiinnostus herää.
Pystyn kuvittelemaan, kuinka raivoisa vastustus naisilta tulisi tästä asiasta, jos roolit olisivatkin toisin päin. Jos nainen olisikin se, jolla on paine maksaa miehen kahvilatreffit.
"Kaikki naiset tykkäävät kahviloista, yli puolet miehistä ei varmasti tykkää kahvitella"
Ei kaikki naiset pidä kahviloista vaikka enemmistö pitää. Ilmeisesti myös ne yksin kahvilassa istuvat miehet pitävät myös.
Miehet täällä ovat ehdottaneet miehen kotiin tai mökille tulemista tai kävelyä poissa julkisilta paikoilta. Myös joku miehen harrastukseen osallistuminen kävisi ettei miehen vain tarvitsisi yhtään panostaa. Ei kiitos.
Vesi on kahviloissa ilmaista. Mies voi juoda sitä kun itse nautin laten ja patongin.
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki naiset tykkäävät kahviloista, yli puolet miehistä ei varmasti tykkää kahvitella"
Ei kaikki naiset pidä kahviloista vaikka enemmistö pitää. Ilmeisesti myös ne yksin kahvilassa istuvat miehet pitävät myös.
Miehet täällä ovat ehdottaneet miehen kotiin tai mökille tulemista tai kävelyä poissa julkisilta paikoilta. Myös joku miehen harrastukseen osallistuminen kävisi ettei miehen vain tarvitsisi yhtään panostaa. Ei kiitos.
Oletko tarpeeksi kaunis, jotta voit vaatia panostusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkin. Jos 3 euron eli oman juoman ostaminen on liian suuri panostus ensitreffeille, niin todellakin on hyvä, että emme tapaa.
Mutta se 3 euroa kertaantuu, koska kahvilatreffeistä arvoilta 95% menee puihin.
Tämä on hämmentävä argumentti. Samat miehet valittavat tällä palstalla kun matchejä ja treffejä ei saa lainkaan. Että voi olla vuodenkin haku päällä ilman treffien treffejä ja sitten se 3 euroa onkin yht'äkkiä päivittäinen kulu.
Noin kymmenet treffit takana viimeisten neljän viikon ajalta, jolloin olen viettänyt kesälomaani. Tällä viikolla kolmet. Torstaina meni treffeillä 75 € + 200 km ajoa autolla. Eilen ainoastaan eväät laavulla, alle kympin. Tänään kahvilassa parin tunnin kävelyn jälkeen 12,5 €. Halpaahan tää on moneen harrastukseen verrattuna, mutta aika kutkuttavaa. Eronneelle miehelle tämä on eräänlaista metsästystä. Hyvällä tuurilla pääsee vähän kärkeäkin kastamaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä kahvilapelkoiset miehet voisivat kertoa millaista se parisuhde näiden miesten kanssa olisi jatkossa? Käytäisiinkö missään? Saisiko nainen edes syntymäpäivälahjaa pidemmän päälle? Entä lapset, pääsisivätkö minnekään?
Loogisempaa olisi kysyä tätä naiselta, joka haluaa, että mies maksaa. Saako mies edes syntymäpäivälahjaa?
Vastasit kysymykseeni väärin. En pyytänyt, että mies maksaa, vaan edellytin vaan, että tapaamispaikka olisi julkinen tila kuten kahvila. Olen naimisissa. Tuon enemmän rahaa perheeseen kuin mies ja lahjoja on ostettu puolin ja toisin vuosien varrella paljonkin. Matkustelemme paljon, käymme erilaisissa pakoissa, katsomassa museoita, konserteissa, teatterissa. Käydään yhdessä sporttaamassa uimahallissa, hakkaamassa padelia, salilla jne. Aktiivista elämää.
Voitko perustella? Tällä yksi keski-ikäinen nainen, jonka mielestä "Mikon" esittelyteksti oli todella hyvä.
Ehkä meidän todellisuudet on vain erilaisia?