Onko tosiaan niin, että nykyisin haluaa treffeille ihmisiä, jotka eivät kykene tulemaan kahvilaan tai juttelemaan toisen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Samaa  olen pohtinut. Jos mies ei halua tavata kahvilassa,hän on joko pihi  tai pillun perässä. Ei kiitos. En lähde kenenkään kotiin ensitreffeillä enkä myöskään pyydä ketään luokseni,vaikka miten naristaan että "enhän mä mitään tekisi".

Herrasmiehenä(varakkaana) olen myös pohtinut. Jos nainen haluaa tavata VAIN kahviloissa, hän on todennäköisesti vain rahojeni perässä tai hänellä on joku toinen. En anna kenenkään ruikkia keltaista nestettä okulaareihini, vaikka kuinka vakuuttelisi että enhän minä sinun rahojasi havittele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa  olen pohtinut. Jos mies ei halua tavata kahvilassa,hän on joko pihi  tai pillun perässä. Ei kiitos. En lähde kenenkään kotiin ensitreffeillä enkä myöskään pyydä ketään luokseni,vaikka miten naristaan että "enhän mä mitään tekisi".

Herrasmiehenä(varakkaana) olen myös pohtinut. Jos nainen haluaa tavata VAIN kahviloissa, hän on todennäköisesti vain rahojeni perässä tai hänellä on joku toinen. En anna kenenkään ruikkia keltaista nestettä okulaareihini, vaikka kuinka vakuuttelisi että enhän minä sinun rahojasi havittele.

Eiköhän ne rahojen perässä olevat odota, että viet vähintään Michelin-tähden ravintolaan, kuumailmapallolennolle tai yksityisklubille. Kahvilat ovat nimenomaan köyhempien treffipaikkoja.

Tavallisten, rumien tai vanhojen miesten ei kannata lähteä netissä tavatatun naisen kanssa kahvilatreffeille. Tulokset niistä eivät ole tarpeeksi hyviä. Ainoastaan kaikista komeimpien miesten kannattaa käydä noilla kahvilatreffeillä. Heillä tulokset niiltä treffeiltä ovat tarpeeksi hyviä.

Vierailija kirjoitti:

Tavallisten, rumien tai vanhojen miesten ei kannata lähteä netissä tavatatun naisen kanssa kahvilatreffeille. Tulokset niistä eivät ole tarpeeksi hyviä. Ainoastaan kaikista komeimpien miesten kannattaa käydä noilla kahvilatreffeillä. Heillä tulokset niiltä treffeiltä ovat tarpeeksi hyviä.

Ihan hyvä provo, mutta kai mäkin sitten olen komea mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyrin aina arvioimaan kuinka nirso nainen on, ja sen perusteella päätän lähdenkö treffeille ja minkä tyyppisille treffeille. Jos nainen vaikuttaa tosi nirsolta, pyrin järjestämään low effort- ensitreffit. Koska onnistumisen mahdollisuudet ovat niin pienet eikä isompi panostus treffeillä ei muuta tilannetta, niin ei kannata mennä kuin low effort- ensitreffeille. Jos nainen on poikkeuksellisen kaunis ja muutenkin viehättävä, niin silloin voi ottaa isompia riskejä. Samoin livenä tavattuun naiseen voi panostaa enemmän treffeillä.

 

Miten mies voi ottaa riskejä treffeillä? Mitä menetettävää miehellä on?

Aikaa ja rahaa menee liikaa hukkaan pitkällä aikavälillä suhteessa treffien tuloksiin.

Eikö sitten kannattaisi olla vähän tarkempi sen suhteen, ketä menee tapaamaan? Kannattaako siis tehdä deittailusta hakuammuntaa ja mennä treffeille sellaistenkin kanssa, jotka eivät vaikuta kiinnostavilta, tai pelkän ulkonäön perusteella? Silloin, kun mitään yhteistä ei ole, on suurempi todennäköisyys, että treffit ovat ajanhukkaa.

Katselkaa ympärillenne vaikka työpaikalla. Sieltä minäkin löysin komean mieheni. Kutsuin hänet kotiini ja alta vuoden sisään muutettiin yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa  olen pohtinut. Jos mies ei halua tavata kahvilassa,hän on joko pihi  tai pillun perässä. Ei kiitos. En lähde kenenkään kotiin ensitreffeillä enkä myöskään pyydä ketään luokseni,vaikka miten naristaan että "enhän mä mitään tekisi".

Herrasmiehenä(varakkaana) olen myös pohtinut. Jos nainen haluaa tavata VAIN kahviloissa, hän on todennäköisesti vain rahojeni perässä tai hänellä on joku toinen. En anna kenenkään ruikkia keltaista nestettä okulaareihini, vaikka kuinka vakuuttelisi että enhän minä sinun rahojasi havittele.

 

 

Eiköhän ne rahojen perässä olevat odota, että viet vähintään Michelin-tähden ravintolaan, kuumailmapallolennoll

No toimeentulevana miehenä voin kyllä sanoa, että kukaan nainen ei ole noin tyhmä. Jos kärkkyisi minun rahoja, on se aika paljon pidempi prosessi kuin yksi ilta.  Ja voin senkin sanoa että parhaimmat treffikokemukset eivät ole olleet rahasta koskaan kiinni, sellaiset asiat kuin varallisuus yms ei ole edes tainneet olla treffien aikana keskustelun aihe edes sivulauseessa. Käytös on ilmasta.

Pahimmillaan nainen on ollut humalassa kun olen ekan kerran tavannut. Niitä kertoja on jonkun verran. En ole ylpeä, mutta joku niistä päätynyt yhden yön suhteeseen. Kai siinä sitten itsekin tullut kylmäksi, mikä hävettää itseä, mutta jos toinen ei sen verran "panosta" treffien että sen kestää selvinpäin niin kai sitä itsekin taantunut. Se on kusipäisyyttä ollut minultakin. 

Vierailija kirjoitti:

Katselkaa ympärillenne vaikka työpaikalla. Sieltä minäkin löysin komean mieheni. Kutsuin hänet kotiini ja alta vuoden sisään muutettiin yhteen.

Olen itsekin työn parista löytänyt miehen, mutta silti pakko sanoa, että tällaiset neuvot ovat aina vähän kummallisia. Eivät työpaikat kuitenkaan mitään kumppaniautomaatteja ole. Tuskin kenelläkään on sellaista ongelmaa, että ei pystyisi kiinnostumaan työkaverista, joka on sellainen, jollaista kumppania itse toivoisi. Mutta eipä se työpaikalla ympärilleen katselu mitään auta, jos siellä olevista sinkkumiehistä osa on itselle liian vanhoja, osa liian nuoria ja loput sitten sellaisia, joiden kanssa joko ei synkkaa ollenkaan, on liian erilainen arvomaailma tai elämäntyyli, suhdetoiveet menevät ristiin (esim. toinen on poly, kun itse olisi mono), jne. Moni voi olla työkaverina "ihan kiva", mutta kuitenkaan ei riittävän samanhenkinen ja itselle sopiva. Kyllä ihmiset silloin ihastuvat työkaveriin, jos työpaikalla sattuu oikeanlainen ihminen olemaan. Niin, ja voihan moni netistä kumppani etsivä olla ollutkin ihastunut työkaveriin - ihastukset vaan eivät automaattisesti ole molemminpuolisia. Että ei sekään oikeastaan mitään auta, että katselee työpaikalla ympärilleen, kiinnostuu, ihastuu ja tekee aloitteen, jos kuitenkin sitten saa pakit.

Sama kysyä mitä annettavaa jollain on parisuhteelle, jos ei jaksa juosta 10km lenkkiä tauotta. Yhtä relevantti, kuin aloituksen "mitä annettavaa parisuhteelle jos ei halua ostaa lasillista viiniä tai kupillista kahvia"

Vierailija kirjoitti:

Katselkaa ympärillenne vaikka työpaikalla. Sieltä minäkin löysin komean mieheni. Kutsuin hänet kotiini ja alta vuoden sisään muutettiin yhteen.

Kaikilla ei ole näin hyvä tuuri. Työpaikoilta löydetyillä ja kotitreffeillä on vain se huono puoli, että jos vierailu meneekin ihan pieleen tai ei kuitenkaan löydy kiinnosusta jommalta kummalta tai molemmilta on kiusallista jatkaa samassa työpaikassa. Jos esimerkiksi ehtii mennä jo sänkyyn saakka ja toinen sitten hipsiikin kotiin ja ei haluakaan enää tavata tms. 

Kotiin voisin kutsua työkaverin ainoastaan ensin kahvittelun ja juttelun merkeissä. Silloin ei olisi kiusallista vaikka mitään sen kummempaa ei tulisikaan.

Työpaikan ulkopuolista Ihan outoa tai huonosti tuntemaani miestä en kutsuisi kotiini. Naurattaa muuten tuon varakkaaksi itseään mainitsema mies. Hän pelkää naisten olevan hänen rahojensa perään jos mennään kahvilaan treffeille. Hohhhoijakkaa, kahvilat ja vastaavat paikat nyt ovat niin tuiki tavallisia tapaamispaikkoja, että en voi käsittää miten tuollainen luulo voisi pitää paikkaansa. Kyllähän se rahanahneus tulee sitten jatkossa ilmi, jos niikseen tulee, vaikka "uskaltaa" yhden kerran alussa sinne kahvilaan naisen kanssa mennä. Itselle kyllä olisi hyväkin, että mies kieltäytyy kahvilasta, säästyypähän omaa aikaakin turhilta treffeiltä. 

Ihmisiä ei kiinnosta toisen aito seura,vain sovellukset ja muu shitti.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisiä ei kiinnosta toisen aito seura,vain sovellukset ja muu shitti.

Niin no sovellukset on keino löytää se ihminen, jonka aito seura voisi kiinnostaa. Kaikki kun eivät löydä työpaikaltaan oikeaa ihmistä. Ja eipä jostain satunnaisesta ohikulkijasta vo tietää, olisiko hänen seuransa juuri sitä, mitä itse haluaisi - ja kaikkia saman kaupungin ihmisiä ei voi mitenkään alkaa testailla.

Vierailija kirjoitti:

Sama kysyä mitä annettavaa jollain on parisuhteelle, jos ei jaksa juosta 10km lenkkiä tauotta. Yhtä relevantti, kuin aloituksen "mitä annettavaa parisuhteelle jos ei halua ostaa lasillista viiniä tai kupillista kahvia"

Joku 10 km lenkin tauoton juoksemattomuus ei vaikuta niin paljon suhteeseen kuin pihiys tai tylsyys. Jos joka asia lasketaan sentilleen mitä se maksaa ja mikä olisi järkevintä niin se latistaa parisuhdetta. Mitään "turhaa" ja spontaania ei voida tehdä yhdessä. Suhde ei onnistu, ellei ole kaksi samanlaista yhdessä. 

Joskus yhdessä kahvilassa käynti tai parilla viinilasillisella tms. on ihan mukavaa ja kuuluukin mielestäni suhteeseen. Ei ole mitenkään outoa tai mutkikasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika jännä, että ketjussa räyhäävät naisoletetut, jotka vaativat miestä maksamaan sitä ja tätä, samalla viesteissään osoittavat harvinaisen selvästi, miten ikäviä persoonia ovatkaan. Miksi teille pitäisi maksaa yhtään mitään? Miksi kukaan edes menisi kanssanne treffeille ja sietäisi seuraanne hetkeäkään?

Et ole kuullut kahvilalaskun jakamisesta? Ärrällä saa halvat kahvit. Alepassa kahvi taitaa olla 2e samaten pulla. Onneksi en deittaile..

Biltemassa ja Ikeassa on kahvi + pulla 1€. Aika harvan kipuraja ylittyy näillä hinnoilla.

Vähän huonoja treffikohteita, koska nuo sijaitsevat aina hankalan matkan päässä kaupungin ulkopuolella. En ainakaan itse lähtisi Helsingistä jonnekin Vantaan Ikeaan vain kahville, kun kaupunki o

Suosittelen Vantaan Ikeaa. Siinä on myös Helsinki Outlet- kompleksi aivan vieressä.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen Vantaan Ikeaa. Siinä on myös Helsinki Outlet- kompleksi aivan vieressä.

En oo kiinnostunut.

Ajattelen entisiä aikoja, kun itse olin nuori.  Tanssilattialla, valssin, tangon, humpan aikana jutustellessa ja toisen ihoa lähellä, selvisi aika nopeasti , haluaako tanssia partnerin kanssa lisää, vai kiittää tanssista ja  tanssittaa toista.  Tanssi oli meidänkin 40 vuotisen liiton ensimmäinen kohtaaminen. Siinä iho ihoa vasten tuntui molemmista kemiat kohtaavan  .   Siinä tsekattiin monta partneria illan aikana, tinder ei pysty siihen. Kukaan ei treffaa viittä ihmistä illan aikana mutta tanssilavalla pystyi hyvin tanssimaan viiden partnerin kanssa.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama kysyä mitä annettavaa jollain on parisuhteelle, jos ei jaksa juosta 10km lenkkiä tauotta. Yhtä relevantti, kuin aloituksen "mitä annettavaa parisuhteelle jos ei halua ostaa lasillista viiniä tai kupillista kahvia"

 

Joku 10 km lenkin tauoton juoksemattomuus ei vaikuta niin paljon suhteeseen kuin pihiys tai tylsyys. Jos joka asia lasketaan sentilleen mitä se maksaa ja mikä olisi järkevintä niin se latistaa parisuhdetta. Mitään "turhaa" ja spontaania ei voida tehdä yhdessä. Suhde ei onnistu, ellei ole kaksi samanlaista yhdessä. 

Joskus yhdessä kahvilassa käynti tai parilla viinilasillisella tms. on ihan mukavaa ja kuuluukin mielestäni suhteeseen. Ei ole mitenkään outoa tai mutkikasta. 

On ihmisiä jotka ottavat mieluummin lenkin, kuin viinilasillisen. Kaikki eivät pidä juuri siitä, minkä sinä miellät "hauskaksi" tms. :)

Ei se minusta pihiyttä tai tylsyyttä ole, jos ei ehdoin tahdoin halua juoda hermomyrkkyä ja vielä maksaa siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen entisiä aikoja, kun itse olin nuori.  Tanssilattialla, valssin, tangon, humpan aikana jutustellessa ja toisen ihoa lähellä, selvisi aika nopeasti , haluaako tanssia partnerin kanssa lisää, vai kiittää tanssista ja  tanssittaa toista.  Tanssi oli meidänkin 40 vuotisen liiton ensimmäinen kohtaaminen. Siinä iho ihoa vasten tuntui molemmista kemiat kohtaavan  .   Siinä tsekattiin monta partneria illan aikana, tinder ei pysty siihen. Kukaan ei treffaa viittä ihmistä illan aikana mutta tanssilavalla pystyi hyvin tanssimaan viiden partnerin kanssa.  

Isäni sanoi, että aina joku nainen lähti yöksi mukaan tansseista kun tarpeeksi monelta naiselta kysyi.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen entisiä aikoja, kun itse olin nuori.  Tanssilattialla, valssin, tangon, humpan aikana jutustellessa ja toisen ihoa lähellä, selvisi aika nopeasti , haluaako tanssia partnerin kanssa lisää, vai kiittää tanssista ja  tanssittaa toista.  Tanssi oli meidänkin 40 vuotisen liiton ensimmäinen kohtaaminen. Siinä iho ihoa vasten tuntui molemmista kemiat kohtaavan  .   Siinä tsekattiin monta partneria illan aikana, tinder ei pysty siihen. Kukaan ei treffaa viittä ihmistä illan aikana mutta tanssilavalla pystyi hyvin tanssimaan viiden partnerin kanssa.  

Onhan lavatansseja vieläkin, joskin enemmän vanhemman väen ja parien suosiossa. 

Sovellusten ongelma on se, ettet voi tietää miten "luonnossa" natsaa, kunnes olette tavanneet. Vaikka juttu luistaisi viesteissä, voi olla että toinen on vain jotenkin sopimaton, kun tapaa kasvotusten. On ihmisiä joiden kanssa klikkaa ja sitten taas niitä, joiden kanssa teoriassa klikkaa, muttei oikeasti. Jo se, että toisella lentää sarkasmi tai ironia pään yli, on riittävää pilamaan homman, selvästi ei olla samalla aaltopituudella. Mikään ei ole kiusallisempaa, kuin kieli poskessa sanottu juttu, jonka toinen ottaa todesta. 

"Ei se minusta pihiyttä tai tylsyyttä ole, jos ei ehdoin tahdoin halua juoda hermomyrkkyä ja vielä maksaa siitä. "

Tämä keskustelu lähti kahvikupillisesta, joka sekin on joillekin liian iso panostus. Tai saahan sitä juoda vaikka vihreää teetä, jos kokee sen terveellisemmäksi. Parasta tietysti on, että samanlaisella suhtautumisella olevat kohtaisivat. Jos kahvi tai viinilasillinen ei nappaa vaikka toinen niitä juo, niin jatkaa vaan etsintää.