Onko tosiaan niin, että nykyisin haluaa treffeille ihmisiä, jotka eivät kykene tulemaan kahvilaan tai juttelemaan toisen kanssa?
Tai ei ole edes rahaa laittaa siihen kuppiin kahvia tai lasiin viiniä? Mitä ihmeen annettavaa tällaisilla ihmisillä on kenellekään parisuhdemielessä?
Kommentit (2349)
Vierailija kirjoitti:
Vantaan Ikeaan on ilmainen bussikuljetus Helsingistä.
Ok, mutta menee silti niin omituiseksi säätämiseksi, että jättäisin väliin. Helpompaa mennä bussilla keskustaan ja valita kiva kahvila, kuin ajaa bussilla keskustaan ja mennä ilmaisbussilla Ikeaan muiden Ikea-asiakkaiden kanssa. Ei itselläni olisi niin valtavaa innostusta tällaisille treffeille, että jaksaisin nähdä vaivaa. Minulla kun ei ole ongelmia käydä tavallisessa kahvilassa. Enkä jaksa mitään ylimääräistä typerää säätöä.
Vierailija kirjoitti:
"Jos mies ahdistuu niinkin normaalista asiasta kuin kahvilassa käynti niin ei taideta kyllä olla sopivia kumppaneita toisillemme."
Jälleen kerran, kyse ei ole ahdistumisesta, vaan siitä missä ympäristössä viihtyy. Onko tosiaan niin, että et halua miehen vuoksi tehdä minkäänlaista myönnytystä, vaan miehen on suostuttava kahvilaan, vaikka viihtyisi paremmin jossain muualla? Joo, ette ole sitten sopivia, mutta et ole sopiva kyllä sitten kellekään, jos et tällaisessa helpossakaan asiassa pysty tulemaan toista vastaan.
Mikäli et vielä ole huomannut, niin tätähän tämä on ollut jo vuosikaudet. Vuosikymmenet. Yhä useampi nainen ei näe minkäänlaista vaivaa asian eteen, vaan aina oletuksena on että mies tekee kaiken.
Ei sellaista ihmistä jaksa.
Itse mietin myös, että se suhdekin on kahden eri elämän yhteennatsaamista.
Itse kun haluan toisen kanssa käydä paikoissa, niin että toinenkin niitä menemisiämme aktiivisesti järjestää, niin siksi en kovin kävelytreffeistä kiinnostuisi. Ei tarvitse olla kahvilatreffit, jos toinen ehdottaisi vaikka baaria x kun siellä yhtye y soittamassa, niin mielelläni lähtisin vaikkei olisi ykkösmusiikkiani.
Olen ollut jo suhteissa, jossa vain istutaan sohvalla katsomassa telkkaria jos itse en ole ohjelmaa miettimässä ja järjestämässä. Ja sellaiseen en enää halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä, että ketjussa räyhäävät naisoletetut, jotka vaativat miestä maksamaan sitä ja tätä, samalla viesteissään osoittavat harvinaisen selvästi, miten ikäviä persoonia ovatkaan. Miksi teille pitäisi maksaa yhtään mitään? Miksi kukaan edes menisi kanssanne treffeille ja sietäisi seuraanne hetkeäkään?
Et ole kuullut kahvilalaskun jakamisesta? Ärrällä saa halvat kahvit. Alepassa kahvi taitaa olla 2e samaten pulla. Onneksi en deittaile..
Biltemassa ja Ikeassa on kahvi + pulla 1€. Aika harvan kipuraja ylittyy näillä hinnoilla.
Vähän huonoja treffikohteita, koska nuo sijaitsevat aina hankalan matkan päässä kaupungin ulkopuolella. En ainakaan itse lähtisi Helsingistä j
Vantaan Ikeaan on ilmainen bussikuljetus Helsingistä.
Onko? Eikö ne lopetettu, kun korona alkoi?
Vierailija kirjoitti:
"Jos mies ahdistuu niinkin normaalista asiasta kuin kahvilassa käynti niin ei taideta kyllä olla sopivia kumppaneita toisillemme."
Jälleen kerran, kyse ei ole ahdistumisesta, vaan siitä missä ympäristössä viihtyy. Onko tosiaan niin, että et halua miehen vuoksi tehdä minkäänlaista myönnytystä, vaan miehen on suostuttava kahvilaan, vaikka viihtyisi paremmin jossain muualla? Joo, ette ole sitten sopivia, mutta et ole sopiva kyllä sitten kellekään, jos et tällaisessa helpossakaan asiassa pysty tulemaan toista vastaan.
Oma mieheni osaa olla kahvilassa ihan normaalisti. Ei tuollaiset sinunkaltaiset metsäläiset ole mikään normi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vantaan Ikeaan on ilmainen bussikuljetus Helsingistä.
Ok, mutta menee silti niin omituiseksi säätämiseksi, että jättäisin väliin. Helpompaa mennä bussilla keskustaan ja valita kiva kahvila, kuin ajaa bussilla keskustaan ja mennä ilmaisbussilla Ikeaan muiden Ikea-asiakkaiden kanssa. Ei itselläni olisi niin valtavaa innostusta tällaisille treffeille, että jaksaisin nähdä vaivaa. Minulla kun ei ole ongelmia käydä tavallisessa kahvilassa. Enkä jaksa mitään ylimääräistä typerää säätöä.
Vantaan Ikea sijaitsee lähellä Helsingin rajaa, joten voit mennä bussilla AB-lipulla lähelle rajaa, ja kävellä noin 500m bussipysäkiltä Ikeaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahvilassa kahvin ostaminen täysin järjetöntä rahan käyttöä. Kotona voi juoda kahvia paljon halvemmalla. Kahvilasta säästyneet rahat voi käyttää paljon järkevämminkin.
Treffeillä tavataan ja tutustutaan ihmiseen, josta voi tulla vaikka oma elämänkumppani. Mikä voisi olla järkevämpää rahan käyttöä? Toisekseen, tuskin siellä kahvilassa kymppiä enemmän menee.
Siitä kertyy iso raha, jos käy usein kahvilassa. Ne rahat käyttää paljon järkevämminkin. Ostaa vaikka terveellisempää ruokaa kaupasta.
Nämä pihdit miehet todennäköisesti ostavat kaupasta laatikkokaupalla kaljaa.
Vierailija kirjoitti:
"Jos mies ahdistuu niinkin normaalista asiasta kuin kahvilassa käynti niin ei taideta kyllä olla sopivia kumppaneita toisillemme."
Liekö edes olemassa sellaista ympäristöä, missä nainen ei ahdistuisi..
Mitä hullua? Mä en ahdistu missään, en ole koskaan ahdistunut.
Vierailija kirjoitti:
"Jos mies ahdistuu niinkin normaalista asiasta kuin kahvilassa käynti niin ei taideta kyllä olla sopivia kumppaneita toisillemme."
Jälleen kerran, kyse ei ole ahdistumisesta, vaan siitä missä ympäristössä viihtyy. Onko tosiaan niin, että et halua miehen vuoksi tehdä minkäänlaista myönnytystä, vaan miehen on suostuttava kahvilaan, vaikka viihtyisi paremmin jossain muualla? Joo, ette ole sitten sopivia, mutta et ole sopiva kyllä sitten kellekään, jos et tällaisessa helpossakaan asiassa pysty tulemaan toista vastaan.
Mitä järkeä on edes tavata jos jo ensitreffejä sopiessa huomaa, ettei viihdytä samojen asioiden äärellä?
Ei tarvitse miettiä myönnytyksiä kun etsii mieluummin kumppanin, jonka kanssa palaset vaan loksahtaa paikoilleen.
Näitä kun lukee, niin mietin että jos joskus vielä treffeille pääsen, niin ehdottomasti haluaisin että molemmat maksaa omat kulunsa. Ja sen jälkeen, jos vaikka 15e on liikaa omaan pizzaan tms mun seurassa, niin ei kannata. En ole itsekään mikään tuhlailija, mutta musta kertoo myös jotain toisen ja sen yhteisen hetken arvostamisesta, jos siihen voi käyttää vaan max 1e. Ihan kuin oletusarvo jo olisi, että rahat tulee menemään hukkaan.
Toki, jos on jostain syystä juuri sillä hetkellä poikkeuksellisesti rahat loppu, niin kävelytreffitkin käy mulle oikein hyvin. Siinäkin voi käyttää vähän mielikuvitusta ja esitellä jonku oman lempipaikan toiselle tai yhdessä keksiä joku paikka missä kumpikaan ei ole käynyt.
T. Wanha N
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kysymys kahvilassa jännittäisi vaan siitä, että ne kahvilatreffit epäonnistuvat niin usein. Tavoite on, että yhtään turhaa treffejä ei olisi. Suhteen pitäisi syntyä jo ensimmäisellä kerralla.
Siinä tapauksessa suosittelen sinulle treffipaikan pohtimisen sijaan tarkempaa seulaa sen suhteen, ketä lähdet tapaamaan. Sinänsä ajattelen itsekin vähän samoin, että haluan mahdollisimman vähän turhia tapaamisia. Olenkin sen vuoksi tehnyt huolellisen deittiprofiilin ja VARSINKIN luen erittäin tarkkaan miesten deittiprofiilit. Lähden tapaamaan vain sellaisia, jotka vaikuttavat OIKEASTI siltä, että he ovat samanhenkisiä ja että meillä on yhteisiä asioita - minulle tärkeää on samansuuntainen arvomaailma, samansuuntainen elämäntyyli ja kiinnostuksenkohteet. Ajattelen, että vaikka romanttista kemiaa ei olisikaan, on toinen varmasti hyvä tyyppi. Tämä on ollut hyvä taktiikka. Se tosin tarkoittaa sitä, että Tinderissä voi swaipata oikealle max 1% jos sitäkään, ja että treffeille lähdetään matcheista vain harvojen ja valittujen kanssa. Mitään "ihan kivoja" ei mennä tapaamaan, eikä myöskään mennä "kokeilemaan" mitään randomeita. Pelkän ulkonäön perusteella ei swaipata oikealle. Jos toinen ei vaikuta kiinnostuneelta, vetäydytään jo viestittelyvaiheessa.
Olisko tällainen taktiikka mitä?
Tiedän miksi kahvilatreffit eivät onnistu juuri koskaan. Kahvilaan ehdottomasti haluavat naiset pelkäävät yleisesti miehiä ja todennäköisesti paljon muitakin asioita elämässä. Kahvilatreffeillä nainen miettii koko ajan, että onkohan tuo mies raizgari tai joku hyväksikäyttäjä. Tuo naisen negatiivinen asenne tarttuu mieheen, ja keskustelu jää siitä syystä väkinäiseksi ja pinnalliseksi. Lopputuloksena ei ole kemiaa. Tämä sama kaava tapahtuu kerta toisensa jälkeen uudelleen ja uudelleen.
En halua riskeerata elämääni menemällä vieraan miehen juomaan olettavasti pas"" aa kahvia ja torjumaan pusuja/kopelointeja. Sanokaa mitä sanotte miehet,mutta jos nainen lupaa tulla luoksenne niin ostatte kondomeja silmät innosta kiiluen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vantaan Ikeaan on ilmainen bussikuljetus Helsingistä.
Ok, mutta menee silti niin omituiseksi säätämiseksi, että jättäisin väliin. Helpompaa mennä bussilla keskustaan ja valita kiva kahvila, kuin ajaa bussilla keskustaan ja mennä ilmaisbussilla Ikeaan muiden Ikea-asiakkaiden kanssa. Ei itselläni olisi niin valtavaa innostusta tällaisille treffeille, että jaksaisin nähdä vaivaa. Minulla kun ei ole ongelmia käydä tavallisessa kahvilassa. Enkä jaksa mitään ylimääräistä typerää säätöä.
Vantaan Ikea sijaitsee lähellä Helsingin rajaa, joten voit mennä bussilla AB-lipulla lähelle rajaa, ja kävellä noin 500m bussipysäkiltä Ikeaan.
Miksi? Helpompaa on vain skipata treffit. Ei minua kiinnosta noin hankalaksi säätämiseksi menevä juttu. Kuten sanoin, kahviloita on Helsinki täynnä, joten miksi ihmeessä menisin kahvilatreffeille Vantaan Ikeaan?
Vierailija kirjoitti:
"Jos mies ahdistuu niinkin normaalista asiasta kuin kahvilassa käynti niin ei taideta kyllä olla sopivia kumppaneita toisillemme."
Liekö edes olemassa sellaista ympäristöä, missä nainen ei ahdistuisi..
No itse olen mm. reppureissanut Intiassa ja hypännyt laskuvarjohypyn, eipä tule hirveästi mieleen paikkoja joissa erityisesti ahdistuisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos mies ahdistuu niinkin normaalista asiasta kuin kahvilassa käynti niin ei taideta kyllä olla sopivia kumppaneita toisillemme."
Jälleen kerran, kyse ei ole ahdistumisesta, vaan siitä missä ympäristössä viihtyy. Onko tosiaan niin, että et halua miehen vuoksi tehdä minkäänlaista myönnytystä, vaan miehen on suostuttava kahvilaan, vaikka viihtyisi paremmin jossain muualla? Joo, ette ole sitten sopivia, mutta et ole sopiva kyllä sitten kellekään, jos et tällaisessa helpossakaan asiassa pysty tulemaan toista vastaan.
Oma mieheni osaa olla kahvilassa ihan normaalisti. Ei tuollaiset sinunkaltaiset metsäläiset ole mikään normi.
Voivoi, meneepäs tämä vaikeaksi. Jälleen kerran kyse ei ole siitä osaako olla normaalisti, vaan viihtyvyydestä. Olkiukkoilusi on turhaa. Mulle ei ole ongelma mennä kahvilaan treffeille, mutta kyllä mieluiten kesällä olisin ulkona luonnossa, puistossa jne. Huvittaa vaan tuo asenteesi ja aggressiivisuutesi aiheen ympärillä.
" Onko tosiaan niin, että et halua miehen vuoksi tehdä minkäänlaista myönnytystä, vaan miehen on suostuttava kahvilaan, vaikka viihtyisi paremmin jossain muualla?"
Jos niin yksinkertainen ja tavallinen asia kuin kahvilassa käynti vaatii jotain erityistä suostumista niin kyllä ainakin oma elämäni sellaisen miehen kanssa menisi aika vaikeaksi.
Varmaankaan oma mieheni ei pidä elämänsä ykkösvalintana jokaista kahvilakäyntiämme tai juhliin menoamme mutta koska hän on normaali fiksu ihminen niin hän ei näe ongelmana sitä että joutuu välillä tekemään myös asioita jotka eivät ole ihan niitä kaikkein mieluisimpia. Hän suhtautuu niihin ihan neutraalisti silti koska sellaista se elämä on että kaikenlaisia asioita tulee eteen. Ja tulee muuten muuallakin kuin vain parisuhteessa. Ja normaali ihminen selviytyy niistä ilman sen kummempia traumoja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän monet ujot, outolinnut, sosiaalisesti kömpelöt, neuroepätyypilliset ym.kin haluavat löytää rakkauden.
Itsekään en haluaisi lähteä mihinkään kahville tai viinilasilliselle, eihän siinä pysty keskustelemaan rennosti kun kahvilan/ravintolan muut asiakkaat ovat parin metrin päässä kuuloetäisyydellä. Ihan jo tästä syystä esim. ne kauhistellut kävelytreffit olisivat paremmat.
N32
Meitä, jotka emme halua neuroepätyypillistä puolisoa, on paljon. Ujous ja intoverttisyys ovat ominaisuuksia, joiden yli on vain itse päästävä. Kun olen itse tehnyt sen työn itseni kanssa, niin en ala jumittamaan kotona sen vuoksi, että toinen ei jaksa hoitaa omia ongelmiaan. Olisi aivan liian raskas kumppani.
"Jälleen kerran kyse ei ole siitä osaako olla normaalisti, vaan viihtyvyydestä."
Kyse on siitä vaatiiko täydellistä viihtyvyyttä juuri omalta kannaltaan vai osaako suhtautua muihinkin kuin niihin ihan omiin suosikkeihin kuitenkin neutraalisti niin että ne eivät aiheuta sen kummempaa haittaa kuitenkaan vaikka niihin joutuu menemään.
Tuollaisessa tilanteessa normaali mies on tavallista herrasmiesmäisempi ja hienotunteisesti, koska mies on tyytyväinen siihen, että nainen luottaa häneen.