Olen ihmeissäni kuinka paljon lapsettomia Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni taitaa luulla, ettemme halunneet lapsia. Todellisuudessa laitoimme pienen omaisuuden lapsettomuushoitoihin, sain keskenmenoja ja oli myös kohdun ulkopuolinen raskaus, johon pahimmillaan olisi voinut kuolla. En kuitenkaan näe velvollisuudekseni selvittää miksei meillä ole lapsia, jollei joku ihan suoraan kysy.

Ja ap:n mukaan sinä (ja muut kaltaisenne tahattomasti lapsettomat) olet nyt ikuisesti jämähtänyt teinin asteelle etkä ole (etkä voi) saavuttaa elämässäsi mitään merkityksellistä. Lisäksi et tietenkään ymmärrä rakkaudesta mitään, olet vain viiniä lipittävä maailmaa ympäri laukkaava hedonisti, etkä koskaan opi ottamaan vastuuta. 🤦🤦🤦

Moni kyllä toitottaa ihan ääneen vapaaehtoisesti lapsettomuuttaan ja sellaisia on mielestäni oikeus arvostella, varsinkin jos ovat vielä parisuhteessa.

Olemme 30 vuotta avoliitossa oleva vela-pariskunta. Mielenkiinnosta kysyn mitä hyötyjä  otamme irti yhteiskunnasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Enkä halua tässä paheksua kenenkään elämänvalintoja"

"Jotkut vaan vaikuttavat jämähtäneen henkisesti teinien tasolle, mitään erityistä eivät ole elämässään tehneet tai saavuttaneet."

 

Valitse toinen.

Lasten hankkiminen tekee ihmisestä aikuisen. Silloin ihminen ottaa vastuuta jostain toisesta ja luopuu jostain toisen hyväksi. Se on aikustumista. 

Jos ei muuten pysty ottamaan vastuuta ja aikuistumaan, niin onhan se hyvä, että edes lapsen kanssa sitten onnistuu.

Kenestä lapseton ottaa vastuuta? 

Kenen elämänalkua lapseton varjelee ja haluaa parantaa? Ei kenenkään. Siinä on suuri ero.

Omaa elämänsä

Minä esim. olen äitini omaishoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilasta ei olekaan kyse. Älä esitä vielä tyhmempää kuin olet.

Mistä sitten, ruuasta vai? Ei siinäkään olisi ongelmia, jos länsimaalaiset ihmiset söisi vähemmän. Jossakin tutkimuksessa arvioitiin, että jos länsimaalaiset ihmiset söisivät oikeasti vain sen verran mitä kuluttavat, eli noin 2000 kcal päivässä, niin nykyinenkin maailman ruoantuotanto riittäisi helposti yli 10 miljardille ihmisille. Ongelma on se, että länsimaissa syödään paljon enemmän kuin kulutetaan, mikä näkyy tietysti lihavuutena.

 

Niin, jos ja jos. Jos ihmiset eivät kuluttaisi muovia niin paljon että sitä löytyy jo aivoistamme ja meret tursuavat muovilauttoja, ongelmaa ei olisi. Jos ihmiset eivät ostelisi tavaroita ympäri maailman niin roskaa ja saasteita olisi vähemmän. Jos ihmiset söisivät vähemmän lihaa,

Itse syön kasvisruokaa, lennän kerran seitsemässä vuodessa jonnekin ja ostan vain sellaista tavaraa, mitä tarvitsen. Asunnossanikin on puolet kaapeista tyhjiä, kun tavaraa on niin vähän. Näissä on kyse vain omista valinnoista loppupeleissä. Ei ihmisten tarvitsisi kuluttaa niin paljoa.

Vierailija kirjoitti:

"Enkä halua tässä paheksua kenenkään elämänvalintoja"

"Jotkut vaan vaikuttavat jämähtäneen henkisesti teinien tasolle, mitään erityistä eivät ole elämässään tehneet tai saavuttaneet."

 

Valitse toinen.

Ei se ole paheksumista, että mainitsee havainnon. Kyllä lasten saaminen kasvattaa ihmistä henkisesti. Vanhemmuus on iso murroskohta omassa elämässä ja identiteetissä. Pitää osata luopua omasta ensisijaisuudestaan ja priorisoida avuttomasta lapsesta huolehtiminen.

Ne tietävät, jotka ovat sen kokeneet. Jos tämä vaihe ja kehityshyppäys jää väliin, ihmisessä on tiettyä lapsellisuutta, jonka vanhemmuuteen sopeutuneet kyllä huomaavat. 

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Enkä halua tässä paheksua kenenkään elämänvalintoja"

"Jotkut vaan vaikuttavat jämähtäneen henkisesti teinien tasolle, mitään erityistä eivät ole elämässään tehneet tai saavuttaneet."

 

Valitse toinen.

Lasten hankkiminen tekee ihmisestä aikuisen. Silloin ihminen ottaa vastuuta jostain toisesta ja luopuu jostain toisen hyväksi. Se on aikustumista. 

Jos ei muuten pysty ottamaan vastuuta ja aikuistumaan, niin onhan se hyvä, että edes lapsen kanssa sitten onnistuu.

Kenestä lapseton ottaa vastuuta? 

Kenen elämänalkua lapseton varjelee ja haluaa parantaa? Ei kenenkään. Siinä on suuri ero.

Lapseton työkaverini hoiti ensin vaikeasti sairaan äitinsä hautaan (kesti useamman vuoden) ja sen jälkeen anoppinsa.

Mutta hyysää sinä niitä itse omasta halustasi monistamiasi geenejä ja onanoi ajatukselle epäitsekkyydestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Enkä halua tässä paheksua kenenkään elämänvalintoja"

"Jotkut vaan vaikuttavat jämähtäneen henkisesti teinien tasolle, mitään erityistä eivät ole elämässään tehneet tai saavuttaneet."

 

Valitse toinen.

Ei se ole paheksumista, että mainitsee havainnon. Kyllä lasten saaminen kasvattaa ihmistä henkisesti. Vanhemmuus on iso murroskohta omassa elämässä ja identiteetissä. Pitää osata luopua omasta ensisijaisuudestaan ja priorisoida avuttomasta lapsesta huolehtiminen.

Ne tietävät, jotka ovat sen kokeneet. Jos tämä vaihe ja kehityshyppäys jää väliin, ihmisessä on tiettyä lapsellisuutta, jonka vanhemmuuteen sopeutuneet kyllä huomaavat. 

Hassua.

Itse olen huomannut että useimmilla vanhemmilla elämänpiiri kapenee ja jutut yksinkertaistuvat lisääntymisen myötä. Julkisilla paikoilla näkee säännöllisesti lapsiaan sättiviä uupuneita isejä ja äitejä, joiden ulosantia luonnehtisin kaikilla muilla tavoin kuin henkisesti kasvaneeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilasta ei olekaan kyse. Älä esitä vielä tyhmempää kuin olet.

Mistä sitten, ruuasta vai? Ei siinäkään olisi ongelmia, jos länsimaalaiset ihmiset söisi vähemmän. Jossakin tutkimuksessa arvioitiin, että jos länsimaalaiset ihmiset söisivät oikeasti vain sen verran mitä kuluttavat, eli noin 2000 kcal päivässä, niin nykyinenkin maailman ruoantuotanto riittäisi helposti yli 10 miljardille ihmisille. Ongelma on se, että länsimaissa syödään paljon enemmän kuin kulutetaan, mikä näkyy tietysti lihavuutena.

 

Niin, jos ja jos. Jos ihmiset eivät kuluttaisi muovia niin paljon että sitä löytyy jo aivoistamme ja meret tursuavat muovilauttoja, ongelmaa ei olisi. Jos ihmiset eivät ostelisi tavaroita ympäri maailman niin roskaa ja saasteita olisi

Totta joka sana. Mutta kun valtaosa kuluttaa, ja tahti kiihtyy.

Olemme 30 vuotta avoliitossa oleva vela-pariskunta. Mielenkiinnosta kysyn mitä hyötyjä  otamme irti yhteiskunnasta?

 

Eläkkeet, joille ei ole olemassa maksajaa.

Vierailija kirjoitti:

Olemme 30 vuotta avoliitossa oleva vela-pariskunta. Mielenkiinnosta kysyn mitä hyötyjä  otamme irti yhteiskunnasta?

Hyödynnätte nykyistä järjestelmää, jonka toimivuus perustuu siihen, että tulevia sukupolvia on yhtä paljon kuin menneitä. Esimerkiksi eläkejärjestelmämme perustuu täysin tuohon. Te olette osa tätä hedelmättömyysongelmaa, joka on Suomessa pahempi kuin 1800-luvulla tällä hetkellä ja jonka vuoksi nykyinen järjestelmä tulee romahtamaan jossakin kohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Olemme 30 vuotta avoliitossa oleva vela-pariskunta. Mielenkiinnosta kysyn mitä hyötyjä  otamme irti yhteiskunnasta?

 

Eläkkeet, joille ei ole olemassa maksajaa.

Pitäisikö niitä vanhempia sakottaa joiden lapsista ei syystä tai toisesta tule veronmaksajia?

Maksat joka pennin takaisin lapsesi käyttämistä veropalveluista, ellei lapsi ole tuottava eläkkeenmaksaja tiettyyn ikävuoteen mennessä?

Kannatan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme 30 vuotta avoliitossa oleva vela-pariskunta. Mielenkiinnosta kysyn mitä hyötyjä  otamme irti yhteiskunnasta?

Hyödynnätte nykyistä järjestelmää, jonka toimivuus perustuu siihen, että tulevia sukupolvia on yhtä paljon kuin menneitä. Esimerkiksi eläkejärjestelmämme perustuu täysin tuohon. Te olette osa tätä hedelmättömyysongelmaa, joka on Suomessa pahempi kuin 1800-luvulla tällä hetkellä ja jonka vuoksi nykyinen järjestelmä tulee romahtamaan jossakin kohtaa.

Ja se on erittäin hyvä asia, sillä nykyinen järjestelmä perustuu luonnon riistämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Maapallon väkiluku ylitti miljardin muistaakseni 1980-luvulla. Ja nyt meitä on se 8 miljardia? 40 vuodessa on kyllä lisäännytty ihan tarpeeksi, jos miettii kuinka kauan ihmisellä meni ylittää tuo ensimmäine miljardi suhteessa nykyiseen väkilukuun..

Ja tämä vielä ehkäisyn keksimisen jälkeen. Toisaalta asiaan varmaan vaikuttaa lapsikuolleisuuden väheneminen sekä se, että lääketiede on kehittynyt niin paljon. Enää ei synnytetä saunassa ja toivota parasta. Ennen ehkäisyn keksimistä ja lääketieteen kehittymistä äitien kuolleisuus synnytyksissä oli 30% luokkaa, jos en ihan väärin muista. Oli ihan normaalia, että synnytyksen lähestyessä äiti valmistautui myös omiin hautajaisiinsa. Tämä taas johtuu siitä, että ihmislapsi on äidin kokoon nähden liian iso. Esimerkiksi tiikeriemo synnyttää poikasen, joka on 18 kertaa äitiä pienempi. Ihmiskokoon laitettuna tuo sama olisi, että ihminen synnyttää kämmenen kokoisen lapsen. Siinä onkin pienempi riski kuolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme 30 vuotta avoliitossa oleva vela-pariskunta. Mielenkiinnosta kysyn mitä hyötyjä  otamme irti yhteiskunnasta?

Hyödynnätte nykyistä järjestelmää, jonka toimivuus perustuu siihen, että tulevia sukupolvia on yhtä paljon kuin menneitä. Esimerkiksi eläkejärjestelmämme perustuu täysin tuohon. Te olette osa tätä hedelmättömyysongelmaa, joka on Suomessa pahempi kuin 1800-luvulla tällä hetkellä ja jonka vuoksi nykyinen järjestelmä tulee romahtamaan jossakin kohtaa.

 

Ja se on erittäin hyvä asia, sillä nykyinen järjestelmä perustuu luonnon riistämiseen.

Ei perustu. Järjestelmä ei riistä luontoa, vaan ihmiset tekee sen ihan itse omilla valinnoillaan. Nykyinen järjestelmä mahdollistaa myös ympäristöystävällisen elämäntyylin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Enkä halua tässä paheksua kenenkään elämänvalintoja"

"Jotkut vaan vaikuttavat jämähtäneen henkisesti teinien tasolle, mitään erityistä eivät ole elämässään tehneet tai saavuttaneet."

 

Valitse toinen.

Ei se ole paheksumista, että mainitsee havainnon. Kyllä lasten saaminen kasvattaa ihmistä henkisesti. Vanhemmuus on iso murroskohta omassa elämässä ja identiteetissä. Pitää osata luopua omasta ensisijaisuudestaan ja priorisoida avuttomasta lapsesta huolehtiminen.

Ne tietävät, jotka ovat sen kokeneet. Jos tämä vaihe ja kehityshyppäys jää väliin, ihmisessä on tiettyä lapsellisuutta, jonka vanhemmuuteen sopeutuneet kyllä huomaavat. 

 

Hassua.

Itse olen huomannut että useimmilla vanhemmilla elämänpiiri kapenee ja jutut yksi

Sulla on tämä harha, kun katselet vain julkisilla paikoilla ympärillesi. Lapset kasvavat nopeasti ja pikkulapsiaika on äkkiä ohi. Suurik osa vanhemmista on siellä julkisillakin paikoilla ilman pikkulapsia. Pienten lasten kanssa on kuluttavaa liikkua tietyssä vaiheessa ja joskus sen huomaa, mutta se ei ole tämä pointti.

Sen sijaan havaintosi elämänpiirin hetkellisestä kapenemisesta ON naulan kantaan, joskin erintavalla kuin ajattelit. Se nimenomaan ON sen henkisen kasvun ytimessä, että hetkeksi kaventaa sitä omaa aikuisen ihmisen elämänpiiriänsä ja keskittyy pienen lapsen elämänpiiriin. Se oikeasti tuo lisää elämänkokemusta eikä vähemmän, koska se on muutaman vuoden vaihe ja aikuisuus kestää ihmisellä yli 60 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Lapseton työkaverini hoiti ensin vaikeasti sairaan äitinsä hautaan (kesti useamman vuoden) ja sen jälkeen anoppinsa.

Mutta hyysää sinä niitä itse omasta halustasi monistamiasi geenejä ja onanoi ajatukselle epäitsekkyydestä. 

Se on mielenkiintoista, kun lapsettomille tuntuu usein tulevan tällaisia lisätaakkoja. Ken tietää, ehkä nuo isovanhemmat olisi eläneet pidempään, jos olisivat saaneet nähdä lapsenlapsiaan? Monille isovanhemmille lapsenlapset tuo piristystä. Esimerkiksi oma mummini sanoi, että haluaisi elää siihen asti, kun menen naimisiin. Tavallaan tuollainen ajattelu voi edistää vanhuksen halua pysyä aktiivisena ja sitä kautta terveempänä, jolloin elinikäkin voi pidentyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme 30 vuotta avoliitossa oleva vela-pariskunta. Mielenkiinnosta kysyn mitä hyötyjä  otamme irti yhteiskunnasta?

 

Eläkkeet, joille ei ole olemassa maksajaa.

 

Pitäisikö niitä vanhempia sakottaa joiden lapsista ei syystä tai toisesta tule veronmaksajia?

Maksat joka pennin takaisin lapsesi käyttämistä veropalveluista, ellei lapsi ole tuottava eläkkeenmaksaja tiettyyn ikävuoteen mennessä?

Kannatan.

Höpsö. Sitä paitsi hyvien veronmaksajien lapsista tulee käytännössä aina hyviä veronmaksajia. Tuo on siis vähäosaisia syrjivä ehdotus. 

Lapsettomien eläkkeestä pitäisi leikata, koska heillä on myös kertynyt eläke siltä ajalta kun me muut olimme perhevapailla, joten heillä on myös lohtuuttomat suuret eläkkeet ainakin äiteihin verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

"En tunnista tuota kokemusta. Minulla on aina ollut elämässäni lapsia, voi johtua siitä."

 

Eli kun sait vastasyntyneen lapsesi syliisi, se ei muuttanut sinua millään lailla? Tai raskausaika? Olet sitten se poikkeus sääntöön. Miksi sinulle muuten on tärkeää tuoda tämä ilmi tässä keskustelussa? Miksi on tärkeää kertoa meille muille, että äitiys ei muuttanut elämääsi mitenkään?

Ei se minun perusolemustani tai maailmankuvaani ole muuttanut. Minä olen minä. 

Tuossa viestissähän väitettiin, että koko maailma mullistuu. Siihen en samaistu, vaikka tietysti se muuttaa elämää konkreettisella tasolla, kun tulee lapsia. 

Minua jaksaa ihmetyttää nämä ainaiset aloitukset lapsettomuudesta. Lapsen tehneet jaksavat taivastella toisten lapsettomuutta ja jankata sitä kuinka paljosta lapseton jää paitsi.

Tietenkin lapseton jää paitsi vanhemmuuden kokemuksesta, rakkaudesta omaan lapseen, lapsen kehityksen seurannasta, jne. Tuntuu, että lapsen saaminen aiheuttaa jonkin korjaantumattoman aivovaurion, kun lapsen tehneet jaksavat tätä taivastella.

Asia on lapsettomalle täysin selvä ja jokainen on asiaa pohtinut ja varmasti ymmärtänyt. Silti ainoa joka ei ymmärrä on lapsen tehnyt jankkaaja.

Lapsettomuus lisääntyy ja on NORMAALI trendi kaikissa länsimaissa.  Väkirikkaimmissa, köyhissä maissa sama tulee tapahtumaan kun tietty elintaso on saavutettu.

Yritä siis ap ymmärtää että lapsettomuus on luonnollista. Siinä ei ole mitään epänormaalia. Ainostaan sinä ja kaltaisesi jankkaajat eivät käsitä. Kaikki muut on tajunneet jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Enkä halua tässä paheksua kenenkään elämänvalintoja"

"Jotkut vaan vaikuttavat jämähtäneen henkisesti teinien tasolle, mitään erityistä eivät ole elämässään tehneet tai saavuttaneet."

 

Valitse toinen.

Ei se ole paheksumista, että mainitsee havainnon. Kyllä lasten saaminen kasvattaa ihmistä henkisesti. Vanhemmuus on iso murroskohta omassa elämässä ja identiteetissä. Pitää osata luopua omasta ensisijaisuudestaan ja priorisoida avuttomasta lapsesta huolehtiminen.

Ne tietävät, jotka ovat sen kokeneet. Jos tämä vaihe ja kehityshyppäys jää väliin, ihmisessä on tiettyä lapsellisuutta, jonka vanhemmuuteen sopeutuneet kyllä huomaavat. 

Kenessä on, kenessä ei. 

Mielestäni tuo liittyy ehkä enempi persoonaan ja elämänkokemuksiin noin muutoin, ei välttämättä siihen onko henkilöllä lapsia vai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Enkä halua tässä paheksua kenenkään elämänvalintoja"

"Jotkut vaan vaikuttavat jämähtäneen henkisesti teinien tasolle, mitään erityistä eivät ole elämässään tehneet tai saavuttaneet."

 

Valitse toinen.

Ei se ole paheksumista, että mainitsee havainnon. Kyllä lasten saaminen kasvattaa ihmistä henkisesti. Vanhemmuus on iso murroskohta omassa elämässä ja identiteetissä. Pitää osata luopua omasta ensisijaisuudestaan ja priorisoida avuttomasta lapsesta huolehtiminen.

Ne tietävät, jotka ovat sen kokeneet. Jos tämä vaihe ja kehityshyppäys jää väliin, ihmisessä on tiettyä lapsellisuutta, jonka vanhemmuuteen sopeutuneet kyllä huomaavat. 

 

Hassua.

Itse olen huomannut että useimm

Kokemuksia se varmasti tuo, se on selvä, mutta henkisestä kasvusta voi olla montaa mieltä.