Olen ihmeissäni kuinka paljon lapsettomia Suomessa.
Olen ihmeissäni, kun olen lähiaikoina kiinnittänyt huomiota, kuinka paljon on suomalaisia ikäisiäni(n. 45v.) tai vanhempia naisia jotka ovat perheettömiä ja lapsettomia. Tuntuu vaan oudolta, jos itse mietin että olisin samassa tilanteessa. Olen myös huomannut kuinka yleistä on, että on vain yksi lapsi. Itsellä oli pitkään vain yksi lapsi mutta lopulta sain toisen. Nyt kun lapset on isoja lähinnä mietin, miksi ei tullut hommattua vielä kolmatta tai neljättä. Nyt se on käytännössä myöhäistä. Kyllä minulla on läheisiä, joilla ei ole lapsia, mutta heillä on tähän hyviä syitä. En vaan oikein usko, että kaikilla lapsettomilla tai yhden lapsen perheillä on erityistä syytä tilanteelle. Jotkut vaan vaikuttavat jämähtäneen henkisesti teinien tasolle, mitään erityistä eivät ole elämässään tehneet tai saavuttaneet. Toisaalta voin olla tyytyväinen kun huomaan lapsettomia itseeni verraten, että lasten hankkiminen ei näemmä ole itseäni jarruttanut elämässä pikemminkin päin vastoin on tuonut paljon uusia ja hyviä asioita mukanaan. Lisäksi jotenkin kannustanut enemmän pääsemään eteenpäin elämässä.
Enkä halua tässä paheksua kenenkään elämänvalintoja. Eihän minullakaan ole mitään suurperhettä. Tuntuu vaan että olen jossain määrin ollut ulkona tällaisesta kehityksestä ja ihmettelen asiaa. Ei mikään ihme, että suomalaisen määrä vähenee koko ajan.
Kommentit (577)
Lapsettomia on paljon yksinkertaisesti siitä syystä, että ihmisillä on nykyään vapaus valita. Kyllä varmasti vanhemmasta ikäluokastakin moni olisi halunnut jäädä lapsettomaksi, mutta ei ollut vaihtoehtoja, jos parisuhteeseen meni. Toki on niitäkin, jotka jäävät tahattomasti lapsettomiksi fyysisestä syystä, tai sitten olosuhdelapsettomiksi, esim. sopivan kumppanin puutteesta. Mutta paljon on myös nykyään meitä veloja. Itse en näe mitään itseisarvoa suomalaisten saati ihmislajin jatkumisella. Parempi vaan muulle luonnolle, mitä nopeammin ihminen häviää tältä planeetalta aiheuttamasta tuhoa.
Mulla on pari elinsiirtoa tehty ja munasarjasyöpä. Riittääkö vastaukseksi? Lisäksi elän köyhyysrajan alapuolella reippaasti :D
Ehkä ongelma on siinä että naiset ottavat vastuun lasten hoidosta (pidempi poissaolo töistä, osa-aikainen työaika lastenhoidon takia), mutta eivät saa vastaavalta ajalta eläkettä. Eli kärsivät sitten eläkeiässäkin siitä että kasvattivat yhteiskuntaan lisää veronmaksajia.
Jos per lapsi maksettaisiin vaikka 500e/kk enemmän eläkettä, auttaisiko se?
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on itsekkäitä. Eivät uskalla uhrata omasta hyvästä olostaan ollenkaa siihen että lapsen voi kasvattaa. Pitää saada kaikki. Hienot talot autot hyvät työt puhelimet jne jne yms yms. Lista on loputon menoja ei osata pienentää omalta osalta niin paljon että lapsen kasvatus onnistuisi. Pelätään (köyhyyttä). Sitten osa ei löydä itselleen sopivaa kumppania. Osa ei pysty suvaitsemaan toisten huonoja puolia ollenkaan. Jne
Miksi omasta hyvästä olosta pitäisi uhrata senttiäkään yhtään kellekään?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole töitä ja turvattua elintasoa, parisuhteita ei enää löydetä tai ne eivät kestä, ihmiset eivät aikuistu..onhan noita.
Harvalla syy on raha. Se on se vapaus valita eikä ole enää samanlaista sosiaalista painetta kuin ennen! Kyllä se elämä on helpompaa ja mukavampaa ilman lapsia, jos nauttii esimerkiksi matkustelusta, lukuisista harrastuksista, hiljaisuudesta, ystävistä jne. Lasten myötä tuollaisista asioista joutuu luopumaan tai rajaamaan. Etenkin pikkulapset ovat raivostuttavia ja vaativat paljon. Jos haluat leppoisan rantaloman drinkkeineen ja ex tempore -aktiiveineen, niin ei sinne voi lähteä jonkun 4-vuotiaan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on itsekkäitä. Eivät uskalla uhrata omasta hyvästä olostaan ollenkaa siihen että lapsen voi kasvattaa. Pitää saada kaikki. Hienot talot autot hyvät työt puhelimet jne jne yms yms. Lista on loputon menoja ei osata pienentää omalta osalta niin paljon että lapsen kasvatus onnistuisi. Pelätään (köyhyyttä). Sitten osa ei löydä itselleen sopivaa kumppania. Osa ei pysty suvaitsemaan toisten huonoja puolia ollenkaan. Jne
Yrittäkää nyt jo vihdoin päästä tästä mantrasta, että valittu lapsettomuus olisi itsekästä. Se ei sitä ole ikinä. Itsekästä olisi hankkia lapsia, vaikkei oikeataan halua tai ei ole resursseja niitä elättää ja kasvattaa.
Lapsi ei ole mikään kulutushyödyke, vaan elävä ihminen, joka ansaitsee syntyä toivottuna sellaiseen ympäristöön, jossa hänellä on mahdollisimman hyvät edellytykset elämälleen.
Itse en esimerkiksi ole lapsia halunnut, enkä olisi pystynyt tarjoamaan niille kuin nippanappa katon pään päälle ja halvinta muonaa hengenpitimiksi. Jos olisin näillä spekseillä lapsia tehnyt, se olisi itsekästä.
Lasten hankkiminen on itsekästä, vaikka resursseja olisi yllin kyllin. Maailma hukkuu ihmisiin, roskaan ja pas kaan jo nyt, eikä loppua näy.
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin suhtaudutaan ei niin myönteisesti lapsiin. Kun syntyvyys on alhaista niin eläkeiät senkun nousee.
Tietysti eläkeikä nousee. On mahdoton ajatus, että jos väki vähenee, nettomaksajat vähenee, ja eliniät pitenee, niin eläkeikä voisi olla sama nyt ja ikuisesti. Täysin naiivia odottaa sellaista. Tietysti eäkeikä muuttuu kun olosuhteet muuttuu. Ennen vanhaan eliniänodote oli Suomessakin paljon pienempi ja siksi eläkeikäkin oli pienempi.
Aika ihmeellistä ettei ap:llä ole suurperhettä. Ei kai hänelle mitään oikeaa syytä siihen ole ettei ole suurperhettä. On vaan jämähtänyt pitkäksi aikaa siihen, että on yksi lapsi ja sitten toinen vasta pitkän ajan kuluttua. Ihmeellistä sekin ettei ole tehnyt lapsia heti peräjälkeen vaan hirveän iso väli siinä lasten saamisessa. Varmaan jämähtänyt siinä välissä jotenkin lapsen tasolle.
Ei kai siinä mitään. Ihmetyttää vaan ettei kaikilla ole suurperhettä niin kuin ei ap:lläkään. Vähintään 100 lasta pitäis jokaisella olla ja kaikki heti peräjälkeen. Ei ihmekään ettei lapsia enää synny.
Jotkut vaan vaikuttavat jämähtäneen henkisesti teinien tasolle, mitään erityistä eivät ole elämässään tehneet tai saavuttaneet.
Ei millään pahalla, mutta lasten pyöräyttäminen maailmaan ei ole mitään erityistä saavutusta vaan ihan normaalia heille, jotka niitä lapsia haluavat. Jos se tuntuu jotenkin erityiseltä, niin silloin sulla on varmaan ollut isoja vaikeuksia saada lapsia ja olet joutunut hedelmöityshoitoihin tms. ja tunnet saavuttaneesi jotain todella erityistä.
Hoh hoijaa. Eikö olisi muuta ihmettelemistä?
Vierailija kirjoitti:
Aika harva noista vapaaehtoisesti lapsettomista naisista mitään kovin hyödyllistä tekee, ainakaan muiden kannalta. Lähinnä oma nautinto on keskiössä näillä.
Hah.
Vanhempani kuoli, kun oli 12 ja toinen meni siitä jokseenkin sekaisin. Otin hyvin nuorena vastuun sekä vanhemmasta että nuoresta sisaruksestani. Meillä olisi jäänyt laskutkin maksamatta, jos minä en olisi niistä huolehtinut.
Menin työelämään myös hyvin nuorena, koska ei ollut varaa lähteä opiskelemaan kauemmaksi, sillä vanhemmalta olisi mennyt kotitalo alta. Hän löysi sitten uuden miehen ja muutti heti tämän kanssa yhteen, jätti minut niille sijoilleen 19 v. Tappeli vielä sisareni ja minun osuudesta kotitaloon, siis toisen vanhemman perinnostä, miten se kuuluu hänelle, jolla on paljon kuluja uuden elämän alkaessa. Totta, mullahan ei ollut uutta elämää, vain sitä vanhaa.
Sisarukseni sai kaksi lasta pienellä ikäerolla hyvin nuorena, joten sielläkin mua tarvittiin. Mielelläni autoin, ihania lapsia.
Siinä vaiheessa totesin, n. 27 v että omia en halua. En halua enää tämän enempää näitä vastuita ja tiedostin, miten tosiaankin 24/7 se vastuu on. Jatkoin töissä ja etenin mukavasti uralla, koska todellakin olen vastuullinen, sovinnollinen ja kokonaisuuden kannalta parasta ratkaisua hakeva.
Nyttemmin olen 55 v ikäihminen, hyvässä parisuhteessa ja todella onnellinen elelijä kirjojeni, puutarhani ja pienten matkustelujen parissa. Pienten, koska sain maailmalla matkustelusta tarpeeksi niin töiden suhteen kuin sen, että olen kolme kertaa ottanut vuorotteluvapaan, jonka vietin 1 kerta YK ja 2 kertaa Unicefin vapaaehtoistyössä kentällä toimittamassa logistiikkapalveluja.
Aika monta kertaa olen saanut kuulla, että miksi et ole lapsia tehnyt ja blaa blaa. No veroni olen maksanut ja säästänyt vanhuuden varalle, jotta on sitten hoivakodeissa mistä ottaa sen pienituloisen äidinkin hoivamaksuihin, joka makaa viereisessä punkassa.
Yksi lapseton ystävä on. Hänen äitinsä asuu hänen luonaan.
Hieno kertomus! Hyvää kesän jatkoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs erityistä se AP on saavuttanut tai tehnyt elämässään?
Sen pyllystä tipahti ihan viimehetkellä toinenkin lapsi.
Ennen pyllystä tipahdusta se lapsi oli vatsassa !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole töitä ja turvattua elintasoa, parisuhteita ei enää löydetä tai ne eivät kestä, ihmiset eivät aikuistu..onhan noita.
Harvalla syy on raha. Se on se vapaus valita eikä ole enää samanlaista sosiaalista painetta kuin ennen! Kyllä se elämä on helpompaa ja mukavampaa ilman lapsia, jos nauttii esimerkiksi matkustelusta, lukuisista harrastuksista, hiljaisuudesta, ystävistä jne. Lasten myötä tuollaisista asioista joutuu luopumaan tai rajaamaan. Etenkin pikkulapset ovat raivostuttavia ja vaativat paljon. Jos haluat leppoisan rantaloman drinkkeineen ja ex tempore -aktiiveineen, niin ei sinne voi lähteä jonkun 4-vuotiaan kanssa.
Av-mammat toki tietää, että mikä tahansa on mahdollista taaperon kanssa, esim benjihyppäys-melonta-snorklaus-ulkomaanreissu. #MOMLIFE
1. En pidä lapsista
2. En halua kumppania
3. Haluan pitää hyvän elintason
4. Monilla on syynä myös synnäreiden kauhut ja lasuongelmat
5. Ei kiinnista vittuakaan, mitä ap ajattelee ssiasta.
Ei kiinnosta olla raskaana, synnyttää, revetä perseestä, imettää, valvoa, olla poissa töistä pitkään, leikkiä, istua hiekkalaatikolla, tapella lasun kanssa, murehtia rahaa, olla väkisun paskan kumppanin kanssa lasten takia tai tapella lasten asioista erossa.
Huono diili naiselle, joten ei kiitos.
Minä rakastan eläimiä Haluan elää kissojen ja koirien mammana. Tosi outoa, ettei kaikki tee niin. Kyllä ihmetyttää. Mikä ihmisiä vaivaa nykyään?
Yrittäkää nyt jo vihdoin päästä tästä mantrasta, että valittu lapsettomuus olisi itsekästä. Se ei sitä ole ikinä. Itsekästä olisi hankkia lapsia, vaikkei oikeataan halua tai ei ole resursseja niitä elättää ja kasvattaa.
Lapsi ei ole mikään kulutushyödyke, vaan elävä ihminen, joka ansaitsee syntyä toivottuna sellaiseen ympäristöön, jossa hänellä on mahdollisimman hyvät edellytykset elämälleen.
Itse en esimerkiksi ole lapsia halunnut, enkä olisi pystynyt tarjoamaan niille kuin nippanappa katon pään päälle ja halvinta muonaa hengenpitimiksi. Jos olisin näillä spekseillä lapsia tehnyt, se olisi itsekästä.