Lue keskustelun säännöt.
Yksinhuoltaja isä on täysin ulkona parisuhdemarkkinoilta
05.08.2011 |
Tälläiseen johtopäätökseen olen tullut. Sinkkunaiset katoaa just kun kuulee että on yksinhuoltaja ja lopuille, jo lapsia omaaville naisille tuntuu olevan vaikeaa kun pakettiin kuuluu jonkun muun naisen synnyttämiä lapsia 24/7. Arvostusta kyllä kuulee monen suusta mutta siinäpä se sitten onkin.
T: mies ja yksinhuoltaja, kummajainen yhteiskunnassa :)
Kommentit (360)
Tämä on yli vuoden vanha aloitus, mutta kommentoinpa silti.
Ehkä vika on siinä, että yh-isä haluaa niin hirveesti tiiviiseeen parisuhteeseen joka johtaisi siihen, että muutetaan yhteen, ja tietenkin niin, että nainen (lapsineen) muuttaa miehen ja tämän lasten kotiin.
Siellä on jo valmiit asetelemat, siihen pitäisi sitten uuden aikuisen lapsineen löytää paikkansa.
Sinulla on ollut fiksuja naisia, kun eivät ole tähän suostuneet.
Ehkä suhde, ehkä se teidän perheasetelma , on niin tiivis, että jokainen tervepäinen nainen on nähnyt, että hänellä ei ole paikkaa ei tilaa siihen kuvioon. Sinun ja lastesi väliin.
Ehkä kannattaisi toimia niin, että ei yritäkään ns. parisuhdetta vaan ns. seurustelusiuhdetta, jossa molemmilla on omat kodit.
Parhaiten se toimii sellaisen kanssa jolla on jo lapset tai joka ei halua (enää) lapsia.
Myös ikä on oleellinen kysymys. Jos ap on 35 ikävuoden hujakoilla, katsannassa olevat naiset ovat sen ikäisiä, että haluavat tiiviin kiinteän parisuhteen, kodin, lapsia, jne. Minä olen reippaasi yli 40 v, yh, enkä haluaisi sellaista parisuhdetta että mies muuttaisi tähän tai minä miehen huusholliin lapsineni. Eri osoitteet mutta seurustelu, sitoutuminen, sopisi.
Ei tulisi niitä ongelmia, mitä uusperheessä tulee että joku aikuinen tulee lasten ja vanhempien väliin. Sillä näin se vaan aina, aina, on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja oikeastaan kaikki päin persettä!
En halua hirveästi tiiviiseen parisuhteeseen, mutta kai selllainen jokaiset normaalista ihmisestä olis kiva?? vai?
Ja mitä mahdollisiin asumisjärjestelyihin tulisi niin se on sit sen ajan murhe, en todella kuvittele että mun huusholliin edes mahtuu kovin paljon lisää porukkaa.
Että jos jättäs nämä arvailut omaksi tiedokseen..
T: Ap
Tämä on yli vuoden vanha aloitus, mutta kommentoinpa silti. Ehkä vika on siinä, että yh-isä haluaa niin hirveesti tiiviiseeen parisuhteeseen joka johtaisi siihen, että muutetaan yhteen, ja tietenkin niin, että nainen (lapsineen) muuttaa miehen ja tämän lasten kotiin. Siellä on jo valmiit asetelemat, siihen pitäisi sitten uuden aikuisen lapsineen löytää paikkansa. Sinulla on ollut fiksuja naisia, kun eivät ole tähän suostuneet. Ehkä suhde, ehkä se teidän perheasetelma , on niin tiivis, että jokainen tervepäinen nainen on nähnyt, että hänellä ei ole paikkaa ei tilaa siihen kuvioon. Sinun ja lastesi väliin. Ehkä kannattaisi toimia niin, että ei yritäkään ns. parisuhdetta vaan ns. seurustelusiuhdetta, jossa molemmilla on omat kodit. Parhaiten se toimii sellaisen kanssa jolla on jo lapset tai joka ei halua (enää) lapsia. Myös ikä on oleellinen kysymys. Jos ap on 35 ikävuoden hujakoilla, katsannassa olevat naiset ovat sen ikäisiä, että haluavat tiiviin kiinteän parisuhteen, kodin, lapsia, jne. Minä olen reippaasi yli 40 v, yh, enkä haluaisi sellaista parisuhdetta että mies muuttaisi tähän tai minä miehen huusholliin lapsineni. Eri osoitteet mutta seurustelu, sitoutuminen, sopisi. Ei tulisi niitä ongelmia, mitä uusperheessä tulee että joku aikuinen tulee lasten ja vanhempien väliin. Sillä näin se vaan aina, aina, on.
Etenkään, jos välit lasten äitiin on ok. Siis asiallisissa väleissä, ei niin että ex-nainen on joku mt-ongelmainen sekopää tai sitten niin että vanha suola edelleen janottaa puolin tai toisin.
Vieläkö ap olet sinkkuna? En jaksanut lukea koko ketjua..
mutta sovitkos sinä perheeseen jossa on lapsia?
Itselläni ei ole lapsia.
Mikäli kontaktia ei synny myös niihin uuden kumppanin lapsiin... Yhteiselo on mahdotonta
Kiva kuulla. Mulle sopii nainen jolla on lapsia/jolla ei ole lapsia/joka haluaa lapsia tai ei halua lapsia, se on mulle ihan yhdentekevää siinä kohtaa jos tunteet leimahtaa jotain ihmistä kohtaan. Kaikkeen muuhun sopeutuu normaalisti, mutta tunteita on vaikea pakottaa.
Jussi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivon siulle rohkeutta, tärkeintä on millainen olet ihmisenä! Suhteet eivät synny ns. tahtomalla... Ja joskus erehdytään.
Mie täällä Etelä-Karjalassa mietin miten pääsisin keskustelemaan sellaisen miehen kanssa joka arvostaa perhettä, elämän pieniä asioita, ja joka ymmärtää samalla hellyyden ja ystävyyden tärkeyden...
Terv. Erehtynyt, lapseton ja siksi tässä yhteiskunnassa ulkopuolinen. Kohta 38.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En näe mitään ongelmaa seurustella yh-isän kanssa.
Onko kokemusta?
Onko sinulla lapsia?
[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 15:38"]
En näe mitään ongelmaa seurustella yh-isän kanssa.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nosto :)
Edelleen samaa mieltä yli 1,5 v sitten tekemäni avauksen kanssa... mikään ei ole vielä osoittanut toisin. Selkään taputtelijoita riittää aina kun joku kuulee että olen yksinhuoltaja.. mut siinäpä se sitten onkin.
Mut ehkä jonain päivänä totean olleeni väärässä :)
T: Ap
Onkohan kyse siitä että sulla on lapsia? Vai kenties jostain muusta? Vaikea uskoa että tässä ajassa et ole löytänyt naista joka hyväksyy "lapsesi" . Nuoriahan ne jo on. Eikä mitenkään enää hirveen riippuvaisia ja itsenäisesti liikkuvia... taitaa vika olla miehessä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minua ainakaan miehen yksinhuoltajuus haittaisi. Päinvastoin, mieluummin sellainen mies jolla on lapsia. Lapseton mies tuskin kestäisi arkea kanssani, sillä mukanani tulisi kolme 5-11 vuotiasta lasta :)
Ihmettelen myös miksi naisyhstävää ei löydy. Onko ap elämäntapatyötön, alkkis, narkkari, narsu, työnarkomaani tai muuten liian dominoiva?
Ehkä se on se että oma viitseliäsyyskin on tässä laskenut, en ole itse jaksnut olla aktiivinen. Siksi sitä ei ole löytynyt...
Ongelmia ei ole alkon, huumeiden eikä töiden (vähyyden eikä paljouden kanssa)
Pieniä suhde viritelmiä siis oli ja niihin hukkasin liikaa aikaa vaikka huomasin että ne ei tule toimimaan....
Eikä ole narsistiksikaan kukaan väittänyt eikä dominoivaksi.
T: ap
[quote author="Vierailija" time="16.04.2013 klo 14:43"]
Ei minua ainakaan miehen yksinhuoltajuus haittaisi. Päinvastoin, mieluummin sellainen mies jolla on lapsia. Lapseton mies tuskin kestäisi arkea kanssani, sillä mukanani tulisi kolme 5-11 vuotiasta lasta :)
Ihmettelen myös miksi naisyhstävää ei löydy. Onko ap elämäntapatyötön, alkkis, narkkari, narsu, työnarkomaani tai muuten liian dominoiva?
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tiedän ja tunnen muutaman yh-isän, joilla siis lapset pääasiassa on. En muista tiedä, mutta itse ainakin nostan hattua miehelle joka haluaa hoitaa omat lapsensa.
Mutta jospa ap etsit väärän ikäisiä naisia? Nuoremmat naiset, vaikka olis jo omiakin lapsia, luultavasti haluaisivat vielä ainakin yhden sen uuden siipan kanssa ja jänistävät kun sulla on jo omat lapset koko ajan mukana.
Ja kun se asetelma, että tapaamiset eivät olekaan sun puolelta ex-tempore -tyylillä mahdollisia, vaan sun pitää miettiä lapsenvahdit sun muut asiat etkä noin vaan lähteä rillustelemaan Ruotsin laivalle tms. niin kuin viikonloppuisät.
En tiedä. Naisten mieli on kummallinen hökötys, en tajua sitä itekään vaikka nainen olen.
Itse halusin nimenomaan miehen jolla on jo lapsia, tietää hänkin sitten mistä on kyse kun ei voi aina lähteä baariin tms. kun huvittaisi.
Tähän on tosiaan muutama yrityksen hyytyneet kun en ole voinut ex-tempore lähtekään mihinkään vaikkakin ihan hyvin pystyn jo lähtemään kun lapset on noin isoja. En kuitenkaan niin että soitetaan että olen täällä baarissa " tule tänne"
Vähintään vuorokauden reagointiajan tarvitsen jos meinaan töiden jälkeen illalla mennä jonnekin.. lapset saa jo itselleen pöperöä pöytään jos sitä vaan on hommattuna.
Yön yli reissut onkin sit asia erikseen, ne onnistuu ani harvoin kun tukiverkko on olematon.
T: Ap
[quote author="Vierailija" time="16.04.2013 klo 15:04"]
Mä tiedän ja tunnen muutaman yh-isän, joilla siis lapset pääasiassa on. En muista tiedä, mutta itse ainakin nostan hattua miehelle joka haluaa hoitaa omat lapsensa.
Mutta jospa ap etsit väärän ikäisiä naisia? Nuoremmat naiset, vaikka olis jo omiakin lapsia, luultavasti haluaisivat vielä ainakin yhden sen uuden siipan kanssa ja jänistävät kun sulla on jo omat lapset koko ajan mukana.
Ja kun se asetelma, että tapaamiset eivät olekaan sun puolelta ex-tempore -tyylillä mahdollisia, vaan sun pitää miettiä lapsenvahdit sun muut asiat etkä noin vaan lähteä rillustelemaan Ruotsin laivalle tms. niin kuin viikonloppuisät.
En tiedä. Naisten mieli on kummallinen hökötys, en tajua sitä itekään vaikka nainen olen.
Itse halusin nimenomaan miehen jolla on jo lapsia, tietää hänkin sitten mistä on kyse kun ei voi aina lähteä baariin tms. kun huvittaisi.
[/quote]
Eläinmaailmassa esim. leijonaemot tappavat laumanjohtajan vaihtuessa aikaisemman uroksen pennut. Nainen on perkele sielläkin.
Se on kyllä yleensä se uusi uros mikä tappaa entiset pennut....
[quote author="Vierailija" time="16.04.2013 klo 15:16"]
Eläinmaailmassa esim. leijonaemot tappavat laumanjohtajan vaihtuessa aikaisemman uroksen pennut. Nainen on perkele sielläkin.
[/quote]
Olen yh isi ja yrittäjä. Olen ap:n kanssa aika lailla samaa mieltä, tosin itse en ole edes viitsinyt suhdetta aktiivisesti etsiä.
Vakavaan suhteeseen ei ole mitään resursseja kun jo nyt hoidettaville asiolle pitäisi olla jo nyt enemmän aikaa.
Jos aikaa jäisi niin olisin ajoittain enemmän töissä ja muuna aikana lapset olisi 100% etusijalla.
Parisuuhteeseen voisin tällä haavaa tarjota tasan vastuullista asioiden hoitoa ja rahaa. Kuivakan arkista jopa minun makuuni, saati sitten usein niin turhamaisten naisten.
Asiat hoidan nytkin ja kodinhoitoapua saan tarvittaessa rahalla ilman suhdettakin joten en vaivaudu suhdetta tavoittelemaan.
Läheisyyttä ja seksiä toisinaan kaipaa mutta ei ne ole mikään elinehto.
Yh na on ihan hienoa, omat säännöt ja vapaus (lasten ehdoilla) eikä ole kukaan pettämässä, kusettamista ja päälle vielä uhkailemassa kuten edellisessä suhteessa ;)
Katsotaan sitten toisessa elämäntilanteessa tai jos joskus rakastuu ja kolahtaa ihan kunnolla.
Kyllä tuo yh-isä mulle kelpasi ja yhdessä on kohta 15v oltu :)
tai jossain vertaistukitapaamisissa, joissa lähtötilanne on selvä molemmille jo alusta lähtien ja kortit avoimet. Jos silti toinen on kiinnostunut, voi ainakin toivoa, että suhteella olisi mahdollisuuksia toimia!
Oman mieheni löysin yhteisen tutun kautta (aika sattumalta tosin); salamarakkautta se oli ja hyppäsimme suoraan suhteeseen ensimmäisestä illasta lähtien, mutta heti kärkeen tietysti kuulustelin tuolta tutulta kaikki oleelliset faktat ja sain kuulla hänen olevan yhden lapsen yh (itse olin kahden lapsen yh), ja hänen eksästäänkin jo jotain tietoja, ja koska kaikesta kuulemastani päättelin hänen olevan kunnollinen mies, ja ehkä isäpuoleksikin soveltuva, uskalsin panna itseni alttiiksi ja rakastua :)
Oli kannattava päätös, vaikka ei voi sanoa että kaikki olisi helppoa vielä tänäkään päivänä.. Yhdessä ollaan kuitenkin pysytty jo yli 4 vuotta, ja 2 yhteistäkin lasta hankittu :)
Onnea onnen etsintään!