Vinkkejä sen hyväksymiseen ettei pitkäaikainen kumppani halua naimisiin?
Olen ollut miesystäväni kanssa yhdessä jo melkein kymmenen vuotta. Meillä ei ole kummallakaan lapsia mutta asumme yhdessä. Yhteistä omaisuutta ei ole, mutta ostamme ehkä joskus yhteisen asunnon mikäli tämänhetkisestä vuokra-asunnosta tulee luopua.
Miesystäväni ei halua mennä naimisiin. Hän ei ole erityisemmin perustellut asiaa, mutta asiasta mainitseminen saa hänet kohauttamaan olkia ja vaihtamaan puheenaihetta. Ehdotin joskus simppeliä maistraattivihkimistä ja avioehtoa, mutta mies ei silti muuta kuin mutissut jotain. Meillä on hyvä suhde ja elämme hyvää arkea, mutta minua korpeaa hieman se ettei mies halua naimisiin. Olen päättänyt että minun tulee jotenkin olla ajattelematta koko asiaa sillä eroaminen tämän takia tuntuisi turhalta. Eikä tässä iässä tulisi varmasti löydettyä yhtä sopivaa miestä jonka kanssa arki toimisi ja joka haluaisi naimisiinkin. Silti muiden häihin osallistuminen tekee minut surulliseksi vaikka yritänkin keskittyä hyviin asioihin.
Kommentit (254)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitossa ei ole mikään pakko lyödä talouksia yhteen.
Turhaa paperityötä vaatii kaikkien avioliiton vaikutusten kumoaminen erillisillä sopimuksilla ja ihan jokaista asiaa ei voine edes sopimuksilla ohittaa (lesken asumisoikeus jne.).
No tuskin tuo "koko talouksien yhteen lyömisestä" puhunut tarkoitti lesken asumisoikeutta. Aviossa on ihan sallittua pitää omat rahat. Elatusvelvollisuus on, mutta se on sama avoliitossakin.
Annas sitaatti ihmeessä avoliiton elatusvelvollisuuden lainkohdasta?
Toki kuka vaan puolisoa rakastava on faktisesti elatushaluinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitossa ei ole mikään pakko lyödä talouksia yhteen.
Turhaa paperityötä vaatii kaikkien avioliiton vaikutusten kumoaminen erillisillä sopimuksilla ja ihan jokaista asiaa ei voine edes sopimuksilla ohittaa (lesken asumisoikeus jne.).
No tuskin tuo "koko talouksien yhteen lyömisestä" puhunut tarkoitti lesken asumisoikeutta. Aviossa on ihan sallittua pitää omat rahat. Elatusvelvollisuus on, mutta se on sama avoliitossakin.
Annas sitaatti ihmeessä avoliiton elatusvelvollisuuden lainkohdasta?
Toki kuka vaan puolisoa rakastava on faktisesti elatushaluinen.
Kela ei maksa avoliitossa elävälle ihmiselle tukia jos puoliso tienaa tietyn verran. Sama juttu avioliitossa. Lain kohtaa en jaksa etsiä, en tiedä mitä lakeja kela noudattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi avioliitto on sinulle tärkeä? Nykyisin eroaminen on lopulta aika helppoa eikä avioliitto ole enää mikään loppuelämän sitoumus. Yhteisestä asuntolainasta on vaikeampi päästä eroon kuin avioliitosta.
No jos avioliitosta on niin helppo lähteä, mies voisi ihan hyvin mennä ap:n kanssa naimisiin.
Mitä järkeä mennä naimisiin jos suunnittelee lähtöä suhteesta?
Ajattele positiivisesti ap. Voit myös itse lähteä suhteesta kevyin mielin, jos tuntuu, että se ei toimi tai miehesi sairastuu vanhemmiten tms. Sinun ei tarvitse olla muistisairaan papan omaishoitaja. Älkää hankkiko yhteistä omaisuutta, pidä oma vapaus!
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastenmielisen konservatiivista porukkaa hokemassa, ettei miehet välitä jos ei kosi (yksi sanoi täällä, että jopa vuoden sisään pitäisi kosia.) Koti, uskonto & isänmaa -höttöä. On myös meitä naisia, joita ei voisi vähempää kiinnostaa olla naimisissa tällaisten ihmisten ja konservatiivisen perinteen mieliksi. Tiedän monia rakkaudellista suhteita, joissa ei haluta mennä naimisiin, ei myöskään naiset. Sehän on rebeliäkin ja jos on nuorena vaikka rokkari/punk/hippi-henkinen, niin ei tosiaankaan kiinnosta muiden mielipiteet. 😄
Kulta pieni, nykyään nimenomana on ihan äärimmäisen kapinan muoto olla konservatiivi ja uskollisessa pitkässä avioliitossa. Sitten jos vieläpä ei ole muita petikavereita ollut kuin se oma aviomies -no sen rinnalla on rokkareiden pikku kapinat pientä ja voin kertoa, että saa todellakin olla välittämättä muiden mielipiteistä.&
Kulta pieni, juuri taas kerrottiin, miten konservatiivista ja oikeistolaista suomalaiset nykyään on. Massavalinnat on edelleen avioliitto, okt ja auto, jossa lapsia kuskataan harkkoihin. - eri
Vierailija kirjoitti:
Vastenmielisen konservatiivista porukkaa hokemassa, ettei miehet välitä jos ei kosi (yksi sanoi täällä, että jopa vuoden sisään pitäisi kosia.) Koti, uskonto & isänmaa -höttöä. On myös meitä naisia, joita ei voisi vähempää kiinnostaa olla naimisissa tällaisten ihmisten ja konservatiivisen perinteen mieliksi. Tiedän monia rakkaudellista suhteita, joissa ei haluta mennä naimisiin, ei myöskään naiset. Sehän on rebeliäkin ja jos on nuorena vaikka rokkari/punk/hippi-henkinen, niin ei tosiaankaan kiinnosta muiden mielipiteet. 😄
Olennaista on löytää kaveri jonka kanssa ajatukset tulevaisuudesta käyvät yhteen. Ei kai kukaan parisuhteessa sen takia roiku ettei osaa olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitossa ei ole mikään pakko lyödä talouksia yhteen.
Turhaa paperityötä vaatii kaikkien avioliiton vaikutusten kumoaminen erillisillä sopimuksilla ja ihan jokaista asiaa ei voine edes sopimuksilla ohittaa (lesken asumisoikeus jne.).
No tuskin tuo "koko talouksien yhteen lyömisestä" puhunut tarkoitti lesken asumisoikeutta. Aviossa on ihan sallittua pitää omat rahat. Elatusvelvollisuus on, mutta se on sama avoliitossakin.
Annas sitaatti ihmeessä avoliiton elatusvelvollisuuden lainkohdasta?
Toki kuka vaan puolisoa rakastava on faktisesti elatushaluinen.
Kela ei maksa avoliitossa elävälle ihmis
Juu, tiedän kyllä tukien tilanteen, se nyt vaan ei silti tarkoita että avoliitossa elävä olisi lain mukaan elatusvelvollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitossa ei ole mikään pakko lyödä talouksia yhteen.
Turhaa paperityötä vaatii kaikkien avioliiton vaikutusten kumoaminen erillisillä sopimuksilla ja ihan jokaista asiaa ei voine edes sopimuksilla ohittaa (lesken asumisoikeus jne.).
No tuskin tuo "koko talouksien yhteen lyömisestä" puhunut tarkoitti lesken asumisoikeutta. Aviossa on ihan sallittua pitää omat rahat. Elatusvelvollisuus on, mutta se on sama avoliitossakin.
Annas sitaatti ihmeessä avoliiton elatusvelvollisuuden lainkohdasta?
Toki kuka vaan puolisoa rakastava on faktisesti elatushaluinen.
<
Se tarkoittaa juuri sitä. Vai meinasitko että avioliitossa toisen tililtä jotenkin ulosmitataan toisen ruokarahat tarvittaessa?
Vierailija kirjoitti:
Jos miehellä ei ole mitään tarkkaa syytä miksi ei halua naimisiin eikä pysty tarkasti erittelemään hänen mielipidettään asiaan ja hänelle se on välinpitämätön asia niin miksi mies ei joustaisi ja tekisi sinut onnelliseksi tämän suhteen? Miksi naisen pitää uhrata asia joka tekisi hänestä onnellisen kun miehellä ei ole väliä asian suhteen? Minusta teidän pitäisi yhdessä etsiä syytä siihen että mies ei halua naimisiin. Voi olla että hän vieläkin etsii sitä naista jonka kanssa haluaisi naimisiin ja se ei ole siis sinä ap. Tämäkin on hyvä tietysti tietää. Eikö mies oikeasti ole rakastunut sinuun mutta hyvin toimiva arki ja sänkypalvelut kelpaa. Olette olleet 10 yhdessä ja olet päästänyt miehen kuin koiran veräjästä tämän asian suhteen ja se edelleen ilmeisesti mietityttää ja harmittaa sinua. Liian pitkään mies päässyt asiasta olkiaan kohauttamaan ja itse ap olet tämän hänelle suonut.
Jos naisella ei ole mitään tarkkaa syytä miksi ei halua anaalia eikä pysty tarkasti erittelemään hänen mielipidettään asiaan ja hänelle se on välinpitämätön asia niin miksi nainen ei joustaisi ja tekisi sinut onnelliseksi tämän suhteen? Miksi miehen pitää uhrata asia joka tekisi hänestä onnellisen kun naisella ei ole väliä asian suhteen? Minusta teidän pitäisi yhdessä etsiä syytä siihen että nainen ei halua anaalia.
Kaffebulla kirjoitti:
Ajattele positiivisesti ap. Voit myös itse lähteä suhteesta kevyin mielin, jos tuntuu, että se ei toimi tai miehesi sairastuu vanhemmiten tms. Sinun ei tarvitse olla muistisairaan papan omaishoitaja. Älkää hankkiko yhteistä omaisuutta, pidä oma vapaus!
Myös avioliitosta voi lähteä jos se ei toimi tai toinen sairastuu vanhemmiten. Eikä tarvitse ryhtyä omaishoitajaksi aviossakaan, erosi tai ei.
https://www.minilex.fi/a/avoliitto-ja-elatusvelvollisuus tuo joku voi käydä tarkistamassa.
En edes asuisi enää kenenkään kanssa, saati menisi naimisiin. Silti se ei vaikuta sitoutumisen tasoon mitenkään, päinvastoin.
N57
Ehkä mies ei vain välitä romanttisista hömpötyksistä, kokisin itsekin asian vähän vastenmielisenä että miksi lähteä kikkailemaan. Mutta kaipa se joillain muilla on joku pakosti suoritettava tehtävä elämässä ennenkuin neuroosit helpottaa sen suhteen.
Sanna Marin oli ollut jotain 15 vuotta yhdessä miehensä kanssa ennen kuin menivät naimisiin. Meni jotain vuosi, niin alkoi liiton hajoamisprosessi, kunnes päätyi eroon 2-3 vuoden päästä. Taas yksi case muiden lukuisien joukossa, missä naimisiinmeno tuntuu vain tuhoavan toimivan suhteen.
Onko avioliitto mielestäsi sellainen vapaaehtoinen juttu, vai onko se enemmänkin sellainen juttu johon on pakko osallistua?
-M
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli viiden vuoden vakava suhde mieheen, joka seurustelun alussa oli vahvasti sitä mieltä, että etsii vakavaa parisuhdetta, mutta myöhemminkin kävi ilmi, että naimisiinmeno onkin nou-nou. Perusteli sitä mm "aiempi avioliitto riitti", "avioliitolla ei ole mitään merkitystä", "rakastan sua niin paljon, etten tarvitse siihen paperinpalaa", myöhemmin myös perusteli vihamielisesti "haluat vaan näyttää kavereillesi", "haluat päivän prinsessana" (vaikka joko ajan olin sanonut, että haluan halvat maistraattihäät), "miksi sä jankkaat tästä".
Lopulta tää aiheutti mulle niin suurta v-tutusta, että suhde päättyi eroon. Ajattelin, etten tässä iässä (40+) enää löydä uutta vakavaa suhdetta, mutta toisin kävi. Ja hetken sinkkuna ollessani oli parempi kuin suhteessa miehen kanssa, joka ei sitten riittävän paljon minua halunnutkaan.
Juuri näin.
Kyllä sitä voi silti rakastaa toista ja haluta olla toisen kanssa loppuelämänsä, vaikka ei haluaisikaan naimisiin. Naimisiinmeno ei ole 'vaan' maistraattihäät ja avioehto, vaan juridinen sopimus kaikkine seuraamuksineen. Varsinkin jos on jo lapsia aikaisemmasta suhteesta, pitää muistaa mitä juridisia seuraamuksia avioliitolla voi olla, esim. lesken asumisoikeus tai puolison elatusvelvollisuus. Nämä pitäisi tarkkaan selvittää ja miettiä, ennenkuin haluaa rynnätä hakemaan sen paperinpalan.
Vakava parisuhde ei ainakaan minulle tarkoita samaa kuin avioliitto, kyllä siihen on ihan eri kriteerit. Toki jos se jollekin on se ainoa oikea tapa olla yhdessä, niin sitten pitää löytää toinen samanlainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu 11 v kimpassa ja emme edes asu yhdessä, naimisiinmeno ei ole käynyt edes mielessä.
N59v
59 -vuotiaalla on parasta ennen päiväys jo muutenkin umpeutunut.
Monetko pakit tarvitaan tuon tason katkeroitumiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehellä ei ole mitään tarkkaa syytä miksi ei halua naimisiin eikä pysty tarkasti erittelemään hänen mielipidettään asiaan ja hänelle se on välinpitämätön asia niin miksi mies ei joustaisi ja tekisi sinut onnelliseksi tämän suhteen? Miksi naisen pitää uhrata asia joka tekisi hänestä onnellisen kun miehellä ei ole väliä asian suhteen? Minusta teidän pitäisi yhdessä etsiä syytä siihen että mies ei halua naimisiin. Voi olla että hän vieläkin etsii sitä naista jonka kanssa haluaisi naimisiin ja se ei ole siis sinä ap. Tämäkin on hyvä tietysti tietää. Eikö mies oikeasti ole rakastunut sinuun mutta hyvin toimiva arki ja sänkypalvelut kelpaa. Olette olleet 10 yhdessä ja olet päästänyt miehen kuin koiran veräjästä tämän asian suhteen ja se edelleen ilmeisesti mietityttää ja harmittaa sinua. Liian pitkään mies päässyt asiasta olkiaan kohauttamaan ja itse ap olet tämän hänelle s
Huh. No tohon voi yksinkertaisesti vaikka sanoa että nainen ei saa siitä nautintoa irti samalla lailla kuin normisti, ja koska se ei ole nautinnollista kuten seksin tulee olla niin ei käy, se sattuu ja aiheuttaa pitkällä väliajalla peräpukamat ja mahdollisesti peräsuolisyövän (HPV josta siis syöpä tulee helposti). Esim Marcia Cross on tunnettu henkilö jolle kävi näin.
Vierailija kirjoitti:
Sanna Marin oli ollut jotain 15 vuotta yhdessä miehensä kanssa ennen kuin menivät naimisiin. Meni jotain vuosi, niin alkoi liiton hajoamisprosessi, kunnes päätyi eroon 2-3 vuoden päästä. Taas yksi case muiden lukuisien joukossa, missä naimisiinmeno tuntuu vain tuhoavan toimivan suhteen.
Tai vaihtoehtoisesti olivat 14 vuotta onnellisesti yhdessä, hankkivat lapsen ja erosivat siitä 5 vuoden kuluttua.
Jos miehellä ei ole mitään tarkkaa syytä miksi ei halua naimisiin eikä pysty tarkasti erittelemään hänen mielipidettään asiaan ja hänelle se on välinpitämätön asia niin miksi mies ei joustaisi ja tekisi sinut onnelliseksi tämän suhteen? Miksi naisen pitää uhrata asia joka tekisi hänestä onnellisen kun miehellä ei ole väliä asian suhteen? Minusta teidän pitäisi yhdessä etsiä syytä siihen että mies ei halua naimisiin. Voi olla että hän vieläkin etsii sitä naista jonka kanssa haluaisi naimisiin ja se ei ole siis sinä ap. Tämäkin on hyvä tietysti tietää. Eikö mies oikeasti ole rakastunut sinuun mutta hyvin toimiva arki ja sänkypalvelut kelpaa. Olette olleet 10 yhdessä ja olet päästänyt miehen kuin koiran veräjästä tämän asian suhteen ja se edelleen ilmeisesti mietityttää ja harmittaa sinua. Liian pitkään mies päässyt asiasta olkiaan kohauttamaan ja itse ap olet tämän hänelle suonut.