Vanhoja sanoja (mitä nykyisin ei ymmärretä) SELITYKSINEEN, kiitos!
Minulla ja varmaan muutamalla muullakin on vaikeaa ymmärtää menneiden sukupolvien käyttämää kieltä. Minä ainakin haluaisin ymmärtää ja siksi nyt kyselenkin täällä. Autetaan toisiamme!
Itsellä vaivaamaan ovat jääneet ainakin nämä:
terhakka (Terhakka tuo Kimmo-poika ratsumies on varmaan oiva...)
ternehinen (... Nukkumatin kanssa kantaa ternehiseen Höyhensaarehen, heijaa!)
lättähattu (Lättähattujen vanhainkoti missä elvis vielä sois, lättähattujen vanhainkoti missä kovis olla vois...)
elvis (elvis has left the building)
On minulla varmasti muitakin, nämä nyt tulivat vain näin yhtäkkiä mieleen.
Kiitos!
Kommentit (625)
Vierailija kirjoitti:
Matrassi = patja.
Polsteri oli myös patja. Kukaan ei varmaan nykyään käytä tyynystäkään enää nimitystä pielus.
Täkki voi myös olla katoamassa oleva sana.
Damaskit? Onko ne jonkinlaiset sukkamaiset jutut, en ole koskaan oikein tiennyt, mitä ne itse asiassa on. Onko Roope-Ankalla sellaiset räpylöissään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätini kävi nuorena karjanhoitokoulun ja toimi sitten joitakin vuosia kotipitäjässään tarkkailukarjakkona eli asestenttina.
Asistentti-nimitystä on käytetty yleisemmin.
Sanan ainoa oikea muoto on assistentti. Asistenttia ja asestenttia ovat käyttäneet ne, jotka eivät tiedä sanan alkuperää.
Vierailija kirjoitti:
Vähäsen ohi aiheen, mutta minua nin ärsyttää, kun jotain sanoja ei osata käyttää kunnolla, vaikka yleisesti katsottuna ymmärretään kyllä sen tarkoitus:
Kovin monesti kuulee sanottavan " Mä DIGGAAN SIITÄ " vaikka pitäisi olla " DIGGAAN SITÄ " !
Neon2 lauloi oikein: " ...... unelmaa jossa kaikki MUA DIGGAA ....... " ( ei siis MUSTA , vaan MUA ! )
Diggaa ei siis tarkoita tykkää vaan FANITTAA, IHAILEE
Ei mulla muuta
Diggaa on juurikin sama kuin tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vällein = äkkiä
Pohjois-Karjalassa jotkut vanhat ihmiset käyttävät vielä. Hauska sana.
Välleen se on ja on käytössä nuoremmillakin ihmisillä. Tuo on täysin yleiskieltä täällä.
Ai jaa, itse olen asunut koko ikäni Pohjois-Karjalassa ja olen kuullut tuota vain muutaman vanhemman ihmisen suusta ja nimenomaan i-kirjaimella 😀. Tässä on varmaan alueellisia eroja maakunnan sisällä, sillä sukuni on molemmilta Pohjois-Karjalasta, eikä suvussani juuri kukaan tuota sanaa käytä kummassakaan muodossa. Myöskään työkaverini eivät kyseistä ilmaisua käytä, joten en miellä ilmaisua yleiskieliseksi.
Porata, paitsi reiän tekemistä niin isäni kotiseudulla Tampereen takana porata = itkeä.
Vierailija kirjoitti:
Damaskit? Onko ne jonkinlaiset sukkamaiset jutut, en ole koskaan oikein tiennyt, mitä ne itse asiassa on. Onko Roope-Ankalla sellaiset räpylöissään?
Suomeksi säärystimet.
Ovat osa jotakin merivoimien varusmiesten asukokonaisuutta. Tunnetaan tuttavallisesti nimellä roopeankat.
Muita samasta lähteestä kotoisin olevia inttislangin termejä ovat mm. laivaston varusmiestä tarkoittava Aku Ankka (merimiespuvusta) ja laivaston kasarmia tarkoittava Ankkalinna (Aku Ankasta).
Vierailija kirjoitti:
-kko tarkoittaa kahta. Eläin ja ihminen.
Just joo.
Niin kuin esimerkiksi haulikko, luodikko, rihlakko ja torrakko, sekä kymmenkunta muuta -kkoa, jotka on jo aiemmin mainittu tässä keskustelussa.
Mites kylmäkkö, löytyykö sille pari kylmiöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätini kävi nuorena karjanhoitokoulun ja toimi sitten joitakin vuosia kotipitäjässään tarkkailukarjakkona eli asestenttina.
Asistentti-nimitystä on käytetty yleisemmin.
Sanan ainoa oikea muoto on assistentti. Asistenttia ja asestenttia ovat käyttäneet ne, jotka eivät tiedä sanan alkuperää.
Etkö tolvana ymmärtänyt taaskaan? Assistentit ovat toimistoihmisiä, asistentit ovat karjanhoitoalalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-kko tarkoittaa kahta. Eläin ja ihminen.
Just joo.
Niin kuin esimerkiksi haulikko, luodikko, rihlakko ja torrakko, sekä kymmenkunta muuta -kkoa, jotka on jo aiemmin mainittu tässä keskustelussa.
Mites kylmäkkö, löytyykö sille pari kylmiöstä.
Niin joo. Lukko. Siinähän on tosiaan kaksi elementtiä: lukkopesä ja avain
Viikko: siinä on jo seitsemän eri päivää.
Puukko: kahva ja terä.
Mutta puikko. Hmm.
Pusikko. Satoja oksia ja lehtiä.
Elikko. Siinä ei ole kuin yksi otus.
Että ehkä unohdamme tämän -kko:n, joka muka tarkoittaa kahta. Ei todellakaan tarkoita. Karjakkokaan harvemmin palkataan hoitamaan vain yhtä lehmää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matrassi = patja.
Polsteri oli myös patja. Kukaan ei varmaan nykyään käytä tyynystäkään enää nimitystä pielus.
Täkki voi myös olla katoamassa oleva sana.
Damaskit? Onko ne jonkinlaiset sukkamaiset jutut, en ole koskaan oikein tiennyt, mitä ne itse asiassa on. Onko Roope-Ankalla sellaiset räpylöissään?
Damaskeiksi sanottiin ennen kuin naisten pitkälahkeiset kerrastot tuli myyntiin sellaisia pitkälahkeisia housuja, vähän kuin sukkahousut ilman sukkaosaa tai leggingsit.
Vierailija kirjoitti:
Miehimys=homo ja nämä ovat tämän päivän "sankareita"!!!!
Mikähän oli lesboa vastaava vanha ilmaisu???
No mutta eihän naisihmisillä ja heidän mieltymyksillään ollut niin väliä, kun ei siihen liittynyt yhteiskunnallista valtaa. Ajateltiin myös, että naiset eivät niin seksistäkään välitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehimys=homo ja nämä ovat tämän päivän "sankareita"!!!!
Mikähän oli lesboa vastaava vanha ilmaisu???
No mutta eihän naisihmisillä ja heidän mieltymyksillään ollut niin väliä, kun ei siihen liittynyt yhteiskunnallista valtaa. Ajateltiin myös, että naiset eivät niin seksistäkään välitä.
Eikä oikein edes tiedetty, että sellaisiakin naisia on olemassa, luultiin että vain pornolehtien tekijöiden mielikuvituksen tuotteita olivat.
Turpakäräjät. Keskustelu, juoruilu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Damaskit? Onko ne jonkinlaiset sukkamaiset jutut, en ole koskaan oikein tiennyt, mitä ne itse asiassa on. Onko Roope-Ankalla sellaiset räpylöissään?
Suomeksi säärystimet.
Ovat osa jotakin merivoimien varusmiesten asukokonaisuutta. Tunnetaan tuttavallisesti nimellä roopeankat.
Muita samasta lähteestä kotoisin olevia inttislangin termejä ovat mm. laivaston varusmiestä tarkoittava Aku Ankka (merimiespuvusta) ja laivaston kasarmia tarkoittava Ankkalinna (Aku Ankasta).
Laivaston varusveijari on kylläkin silli!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niini=suuri
Lehmus se on,
Lehmus on yhtä kuin niinipuu.
Niini on lehmuksen sisäkuoresta saatavaa kuitua, jota käytetään nykyään yleisesti mm. kukkien sidontaan.
Varhemmin niinestä on tehty myös köyttä ( niiniköysi ), säkkikangasta yms.
Karkeaa köyttä voi tehdä myös pajunkuoresta ( pajunköysi ).
Vierailija kirjoitti:
Turpakäräjät. Keskustelu, juoruilu.
Turpakäräjät tarkoittaa kylläkin turpaanlyöntikilpailua, jolla pyritään selvittämään periaatteellisia erimielisyyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätini kävi nuorena karjanhoitokoulun ja toimi sitten joitakin vuosia kotipitäjässään tarkkailukarjakkona eli asestenttina.
Asistentti-nimitystä on käytetty yleisemmin.
Sanan ainoa oikea muoto on assistentti. Asistenttia ja asestenttia ovat käyttäneet ne, jotka eivät tiedä sanan alkuperää.
Etkö tolvana ymmärtänyt taaskaan? Assistentit ovat toimistoihmisiä, asistentit ovat karjanhoitoalalla.
En ole tuo, jota haukuit tuossa yllä tolvanaksi, mutta rohkenen silti suositella sinulle, että ennen kuin siirryt sieltä navetasta kalustettuihin huoneisiin, pyydät jotakuta aikuista neuvomaan sinulle miten niissä käyttäydytään.
Mitä tarkkailukarjakoihin tulee, kuten täällä on jo useamman kerran ja useammalla suulla todettu, oikea nimitys on assistentti.
Suomen murteiden sanakirja
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_9bbc875fc8400ab5796807…
kertoo, että assistentti esiintyy lähinnä eri puolilla Lounais-Suomea mm. muodossa asestentti, asistantti, asistentti ja asistäntti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turpakäräjät. Keskustelu, juoruilu.
Turpakäräjät tarkoittaa kylläkin turpaanlyöntikilpailua, jolla pyritään selvittämään periaatteellisia erimielisyyksiä.
Meilläpäin ei koskaan tarkoittanut mitään lyöntikisoja, vaan ihan puhumista, ehkä alunperin väittelyä.
hinnertää
>koski hinnertää (ääni)