Vanhoja sanoja (mitä nykyisin ei ymmärretä) SELITYKSINEEN, kiitos!
Minulla ja varmaan muutamalla muullakin on vaikeaa ymmärtää menneiden sukupolvien käyttämää kieltä. Minä ainakin haluaisin ymmärtää ja siksi nyt kyselenkin täällä. Autetaan toisiamme!
Itsellä vaivaamaan ovat jääneet ainakin nämä:
terhakka (Terhakka tuo Kimmo-poika ratsumies on varmaan oiva...)
ternehinen (... Nukkumatin kanssa kantaa ternehiseen Höyhensaarehen, heijaa!)
lättähattu (Lättähattujen vanhainkoti missä elvis vielä sois, lättähattujen vanhainkoti missä kovis olla vois...)
elvis (elvis has left the building)
On minulla varmasti muitakin, nämä nyt tulivat vain näin yhtäkkiä mieleen.
Kiitos!
Kommentit (625)
Kerni eli vakstuuki, vastuuki = vahakangas
Puuska on tietenkin tuulenpuuska, mutta sillä sanalla kutsuttiin ennen myös leskeksi jääneen naisen uutta miestä, ei aina vihittyä eli nykyään avopuolisoa. Isoäitini kutsui korvatonta kahvikuppia puuskankupiksi.
Vielä 50-luvulla maaseudulla kierteli alkukesästä katettuja kuorma-autoja, joista myytiin pieniä porsaita ja kananuorikoita. Tiesin, että nuorikko on vastavihitty aviovaimo, mutta ihmettelin, mitä tekemistä sillä on kanojen kanssa. No joku aikuinen sitten tiesi kertoa, että kyseessä on nuoret kanat.
Karossi, karoski, karsku on laina venäjästä ja tarkoitti makeista. Eri paikkakunnilla käytettiin hieman eri sanamuotoja. Karkki lienee siitä muotoutunut nykyisinkin käytössä oleva sana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uunijussi = uunijuusto vastapoikineen lehmän ternimaidosta.
Ternimaidon käyttöön on syynsä. Se ei tietenkään estä nykymuodinmukaista huonontamista sotkemalla vuokaan kauramaitoja ja muita tonkanhuuhteluvesiä.
Uunijuustoa niistä ei kuitenkaan tule.
Niin, ja ternimaito on syystä erilaista kuin tavallinen. Se on vastasyntyneelle vasikalle äärimmäisen tärkeää ravintoa. Äitinä minusta on kauhistuttavan groteski ajatus, että vastasynnyttäneeltä eläimeltä viedään poikanen pois, jotta joku muu saisi syödä kolostrumin. Roomalaista dekadenssia.
Jos sitä tulee enemmän kuin mitä vasikka tarvitsee, pitäisikö sinun mielestäsi sen antaa mennä vain viemäriin eikä käyttää hyödyksi normaalissa ruoanlaitossa?
Kun tein sukututkimusta, törmäsin joihinkin mielenkiintoisiin kuolinsyihin. Yksi isotätini kuoli 12-vuotiaana hivutukseen. Hänet tunteneet kertoivat, että tyttö oli varsin heiveröinen. Myöhemmin on selvinnyt, että suvussa on useita keliaakikkoja. Olemme arvelleet, että tyttö sairasti keliakiaa, jota ei silloin vielä tunnettu. Maalaistaloissa ruoka oli varsin viljapohjaista, mistä tuo heiveröisyys ja lopulta kuolema mahdollisesti johtuivat.
Toinen erikoinen kuolinsyy oli isoisoisän puolison kuolema saunatautiin. Siihen aikaanhan lapset syntyivät usein saunassa. Kuolema johtui ilmeisesti synnytyksestä johtuneista komplikaatioista, esim. runsaasta verenvuodosta, mutta pappi kirjoitti häveliäästi saunatauti.
Kotiljonki oli seuratanssi.
Karsseri on pienehkö komero, jonne rangaistusta kärsimään joutui huonosti käyttäytyvä koululainen. Lukemisena siellä oli vain raamattu. Rangaistus saattoi kestää lähes koko koulupäivän.
Vierailija kirjoitti:
Karossi, karoski, karsku on laina venäjästä ja tarkoitti makeista. Eri paikkakunnilla käytettiin hieman eri sanamuotoja. Karkki lienee siitä muotoutunut nykyisinkin käytössä oleva sana.
Kompiaisia oli muinoin tuonut Ranskasta merimies. Ranskaa osaava arvannevat syyn. Karkkikaupassa oli kysytty, kuinka paljon.
Minun mielestäni kerni on eri kuin vakstuuki. Kerni on enemmän kangasmainen, vakstuuki muovisempi.
Tätini kävi nuorena karjanhoitokoulun ja toimi sitten joitakin vuosia kotipitäjässään tarkkailukarjakkona eli asestenttina.
Koketti kuuluu myös pukeutumissanastoon. Ennen pikkutytöillä oli kokettimekko. Se oli sellainen, jossa vaakasuma ei ollut vyötärön kohdalla, vaan paljon ylempänä, rypytys alkoi siis jo rinnan kohdalta. Koketti oli se mekon yläosa. Muistan, kun sain ensimmäisen isojen tyttöjen mallisen mekon, jossa vaakasauma oli vyötärön kohdalla, mistä alkoi rypytetty helmaosa. Ai että olin mielissäni!
Vierailija kirjoitti:
Tätini kävi nuorena karjanhoitokoulun ja toimi sitten joitakin vuosia kotipitäjässään tarkkailukarjakkona eli asestenttina.
Asistentti-nimitystä on käytetty yleisemmin.
Meillä ternimaitoa kutsuttiin pihkamaidoksi. Juustomaidon ja ternimaidon opin vasta koulun kotitaloudessa.
Uunijuustoa kutsutaan jossain päin Suomea vasikantanssiksi.
Kakkulat?
Roope Ankka -kamaa. Tarkoittaa silmälaseja, en tiedä onko koskaan ollut laajemmasti käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Kakkulat?
Roope Ankka -kamaa. Tarkoittaa silmälaseja, en tiedä onko koskaan ollut laajemmasti käytössä.
On ollut yleisesti käytössä myös silmälaseista puhuttaessa, mutta alunperin kakkulat oli tietyntyyppiset aisat. Kakkula-aisat olivat poikkipuulla kiinni toisissaan, siitä siirtyi silmälaseja tarkoittamaan, niissäkin on aisat kakkulalla kiinni toisissaan.
Tiisti, sekarotuinen pienehkö pystykorvatyyppinen koira, piski.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ternimaitoa kutsuttiin pihkamaidoksi. Juustomaidon ja ternimaidon opin vasta koulun kotitaloudessa.
Uunijuustoa kutsutaan jossain päin Suomea vasikantanssiksi.
Ruotsissa ternimaidosta tehty uunijuusto tunnetaan nimellä.Kalvdans.
Vierailija kirjoitti:
Kuollut mies ei palttoota kaipaa, sanotaan, mutta jos sattuisi kaipaamaan, ohessa jokunen ulkomailta peräisin oleva päällystakki. Nimillä on alkujaan hyvinkin tarkka merkitys ja historia, mutta suomessa niitä käytetään -- jos käytetään -- mistä pitkästä takista tahansa
Mantteli = miesten paksu, pitkä, kauluksellinen päällystakki
Palttoo, palsa = miesten pitkä vuorillinen päällystakki
Perperi = päällystakki, trenssi, (engl. luksusmerkki Burberry)
Trenssi = pitkä poletillinen päällystakki
Ulsteri = pitkä, väljä, hartiaviitallinen päällystakki
Tästä tuli mieleen sana 'puupalttoo', tarkoittaa puusta valmistettua ruumisarkkua. Sana ei taida liikaa käytössä kulua, mutta vanhemmissa dekkarikirjoissa puupalttooseen pukemista käytetään toisinaan uhkauksena.
Myös issikka/vossikka tulee venäjänkielestä.