Vanhoja sanoja (mitä nykyisin ei ymmärretä) SELITYKSINEEN, kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Väkevä, voimakas = Tulinen ruoka tai mauste.

Tekee Eetvarttia = Kylläpä sauna tekee hyvää.

Ojanisännän linimentti = Jalkoihin hierottava kipua helpottava öljy.

Haudo jalkojas = Kasvukipuja ja kipuja jaloissa helpotettiin lämpimässä vedessä sangossa. Uusi vesi vaihdettiin. Sitten säärystimet ja sukat.

Tiikerisalva = Kylmävoide niskaan, noidannuoleen. Osa ei halua sitä, vaan apteekin ei-viilentävän kipuvoiteen.

Noidannuoli = Niska jäykkä, kipeä, jäänyt tiettyyn asentoon jopa. Lääkevoide tarpeen ja lämpö. Jopa tulehduskipulääke.

 

Noidannuoli on välilevystä johtuva  joka painaa äkillisesti hermoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vaihtanut hiippakuntaa, on taivaallisessa kuorossa tai heittänyt lusikan nurkkaan. Henkilö kuollut mahdollisesti.

 

  Myös heittänyt veivinsä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En itsekään ihan täysin tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta joissakin lasten saduissa tai runoissa sitä on ennen käytetty.  Liittyy tosiaan juuri uneen, nukahtamiseen ja Nukkumattiin.

Olen käsittänyt sen olevan jonkinlainen taivaanrannan tapainen kaunis kajastus unten mailla.  Olen kuullut tai lukenut sellaisesta kuin illan tai aamun terhen.

Jossain sadussa terheniset tanssivat, olisivatko olleet jotain unenkeijukaisia.  Hyvin vanha sana kyllä eikä ole käytetty enää varmaan viiteenkymmeneen vuoteen missään.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisen_taruston_maantiede sanoo aiheesta:

Utuinen niemi

Utuinen niemi tai terheninen (=sumuinen) saari on hyvin yleisesti kansantarinoissa esiintyvä paikka tai paikan kuvaus. Joissain kertomuksissa se sijaitsee matkan varrella Pohjolaan mentäessä. Utuisella niemellä tuskin viitataan järjestelmälli

Sulla lipsahti taas muoto ternehinen kun po. terheninen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kippari = juusto

No ei oo mikään juusto - kippari on laivan kapteeni tai jonkun paatin kapteeni.

NO voi helevetti sentään, tuollahan Kippari -sanalla tarkoitettiin juuri juustoon liittynyttä yleistynyttä ilmaisua. Kyllä varmaan tietää mikä kippari muuten on :)

Kippari-Kalle tietysti. Ja siitä Kallen mätitahna tottakai, jos tuotesijoittelemasn ruvetaan.

Huumori on vaikea laji.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rämpiä. Käytettiin merkityksessä sotkea, penkoa, käsitellä huolettomasti epäsiististi. 

" Kuka on rämpinyt voirasian?"

Metsässä voi rämpiä. Tiheässä maastossa kävelyä tarkoittaa. 

 

Voi rämpiä myös velkasuossa. Tai muissa ongelmissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elostelija - henkilö, jonka elämä on  huoletonta, ylellistä ja täynnä huvittelua

Tulee mieleen muutama somejulkkis.

Myös kaulakkain vieraan miehen kanssa yökerhoissa suutelija ja saksittaja naisen kanssa, jolla tissibileitä :)

Aina ajankohtainen termi, mutta ehkä erityisesti näin rippikoululeirikohujen aikaan ei ihan noin viaton ja puhdashenkinen.

Pikemminkin tulee mieleeni Soitinmenojen kieltään lipova Pastori Silli (Erkki Saarela) tai Sosiaalidemokraattien mepiksi ennen potkujaan päätynyt pulska Isä Mitro munkinkaavussa.

Elostelijat, irstailijat, pukit ja muut häntäheikit palaavat myös mieleeni katsellessani monsieur Mossea (Janne Kataja) par'aikaa televisiossa pyörivässä Hymyä!-sarjassa.

 

Kyllä myös Sisteri Palli (muunnos Pastori Sillistä) joka saksitteli ylläkuvatusti julkisesti. Sisteri Palli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rämpiä. Käytettiin merkityksessä sotkea, penkoa, käsitellä huolettomasti epäsiististi. 

" Kuka on rämpinyt voirasian?"

Se on rääpinyt, ei rämpinyt. Suolla esim. rämmitään, kun on vaikeakulkuista.

Juurikin näin.

Meillä päin (Ylä-Savossa) muodossa rääppiä. Tästä tulee sana rääppiäiset, millä tarkoitetaan sitä, kun kokoonnutaan syömään juhlista jäljelle jäänitä ruokia seuraavana päivänä. Tarkoittaa sekä tilaisuutta että jäljelle jääneitä ruokia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähäsen ohi aiheen, mutta minua nin ärsyttää, kun jotain sanoja ei osata käyttää kunnolla, vaikka yleisesti katsottuna ymmärretään kyllä sen tarkoitus:

Kovin monesti kuulee sanottavan " Mä DIGGAAN SIITÄ " vaikka pitäisi olla " DIGGAAN SITÄ " !

Neon2 lauloi oikein: " ...... unelmaa jossa kaikki MUA DIGGAA ....... " ( ei siis MUSTA , vaan MUA ! )

Diggaa ei siis tarkoita tykkää vaan FANITTAA, IHAILEE

Ei mulla muuta

Nykyään on järjettömän yleistä käyttää vääriä sijamuotoja verbien kanssa. Esim. Epäilty oli syyllistynyt rikoksesta. Ja muita vastaavia ihan jatkuvasti äidinkielisten puhujien suusta. Ihmiset eivät enää lue, joten kai se sitten on sitä, että kielikorva jää vajaaksi eikä kerro edes omasta äidinkielestä, mikä muoto on oikein. En itsekään todellakaan kirjoita tai puhu

Vielä karmeampaa on se itismurre jossa jokainen sananloppu kiekaistaa kysymyksen tyyliin. Ja sitten se MOKELÖ L-kirjain.

Kuunnelkaapa radiota Ylellä vaikka, kaikki haastattelijasta lähtein 

puhuvat MÖKELÖ L:llä!

Eli lausutaan L kirjain kuin joko peruna suussa tai liudentaen se venäjä/ukrainalaisittain. Enää ei kuule edes normaalia l ääntämistä suomalaisittain joka äännetaan ÄLLL- kieli reilusti napakasti yläetuhampaitten takana ja äänne on leveä.

ei ULL tai YLL ÖLL, jättäen kieli löysästi suussa tai liudentaen ÖLJ....tai LJAITETAANKO...ei ei ei näin. Jörn Donnerin löysä L oli karmeeta mökelö-L -kirjaimen käyttöä jota kuulee ihan jatkuvasti myös nyt. Kieli ihan tungetaan ulso suusta L .n kohdalla. Sama Jari Sarasvuolla. Nämä esimerkkeinä.

Vierailija kirjoitti:

Säilytysastia on hinkki ei hinki. Tarkastuskarjakkoa eli karjantarkkailijaa sanottiin asestentiksi.

Asistentiksi.

Aiheeseen liittyen entiseen aikaan tunnettiin ravattisonni, alan naisistuessa keinosiementäjä ja nykyään seminologi.

Onko ihan oikeasti tuo L -kirjain ääntää ihan suomalaisittain jo??? Suututtaa  kuunnella MÖKELÖ ällää!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerni

on puuvillakankaasta valmistettu pöytäliina, jonka pintaan on lisätty akryylipinnoite, mikä tekee liinasta helposti puhdistettavan. Se on ohuempi ja laskeutuvampi kuin perinteinen vahakangas, ja se muistuttaa enemmän kangasta. Kerni on suosittu valinta, kun halutaan yhdistää pöytäliinan käytännöllisyys ja kaunis ulkonäkö. 

 

Terni? Ternimaito? Minkälaista maitoa?

 

Hei poikimisen jälkeen lypsettävää maitoa, ja käytetään myös myös muiden nisäkkäitten ensimmäisestä vastasyntyneelle jälkeläiselle tarkoitettua maitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koirakko, ratsukko.

-kko tarkoittaa kahta. Eläin ja ihminen.

Sana on käytössä vieläkin. Näin yhden todistuksen eläinavusteisen kuntouksen suorittamisesta, jossa luki että on lupa toimia koirakkona eli koira ja ohjaaja.

Torrakko. Onko se mies ja ase, vai jotain aivan muuta.

Aika huono ase se on. Sellainen, jolla ei osu kuin ladon seinään. Sisäpuolelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa kyllä nykyään, etteivät ihmiset, varsinkaan nuoret, lue kirjoja. Moni oudompi sana tulee kaunokirjallisuudesta tutuksi.

Jokin aika sitten tuli tilanne, jossa parikymppinen nainen ei tunnistanut sanaa "toilettepussi". Siis en voinut siinä tilanteessa sanoa meikkipussi, koska kyse oli mieshenkilön pussukasta.

Enpä olisi tunnistanut minäkään, vaikka olen mies ja käyn jo seitsemättäkymmentä.

Toiletten sijaan tunnen uniseksit kosmetiikkalaukun, nesessä(ä)rin, toalettilaukun ja toilettilaukun. H*intti- ja h*omopussit ovat miesoletettujen juttuja.

Entä sitten, kun tavallisessa talossa vieras kysyy naistenhuonetta?

Ensimmäinen ajatukseni oli, että eihän meillä sellaista ole. Sitten välähti, että vessaa hän tarkoitti.

Vierailija kirjoitti:

Sopertaa on puhua epäselvästi. 

 

  Kun joku sopertaa niin hän puhuu hämmennyksen vallassa epäselvemmin. Sellaista on sopertaminen. Epävarmaa puhetta, sössöttäen. Pelkkä sössöttäminen on taas sellaista puuroutunutta  sanasoppaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhat ruotsista juontavat sanat, kuten kandelaaberi ( kynttelikkö), pytinki( rakennus) , kontrahti (sopimus),  tampuuri (eteinen) , hantuuki ( pyyhe) , kundi ( asiakas) , huusholli ( talous) , vanna ( amme) jne . 1900-luvun alussa oli kaikki nämä vielä käytössä . Oma 89-v mummoni puhuu yhä ammeesta vannana :)

 

Vanna tulee venäjän kielestä, banja.

Samoin sontikka, masiina, robotti, ikkuna. Kaikkihan me nuo sanat tunnistamme, vai mitä?

Ääretön. 

Se tarkoittaa ääretöntä, ei runsasta.

On täysin mieletöntä sanoa olevansa äärettömän pahoillaan. Se ei tarkoita mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Humpuukia.

Alun perin 1700-luvulta Englannista, käytetty Charles Dickensin tarinassa, sitten Roope Ankan sarjakuvissa käyttämä sana.

Asterix lyö vetoa (Tour de Gaule d'Astérix, Asterix and the Banquet) -sarjakuvassa Asterix lyö vetoa, että hän kiertää koko Gallian ja tuo todisteeksi paikallisia erikoisuuksia.

Yksi näistä on Bêtises de Cambrai eli Camaracumin kovat minttukaramellit, suomeksi hölynpöly, englanniksi humbug a.k.a. the nonsense of Cambrai.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Istut eli seisot, kyllä eli ei. Ennen "eli" tarkoitti samaa kuin "tai". 

Juu. Mitä silloin käytettiin elin tilalle? Vai keksittiinkö logiikka vasta myöhemmin? 

Mummoni käytti sanoja eli ja taikka. Ja elikkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noidannuoli saattoi tarkoittaa myös iskiasta.

Jos joku tosissaan ei tiedä tuota Elvistä, niin googlaamalla se löytyy heti. Ei kenenkään kannata ruveta täällä selvittelemään.

Vanha vihtahousu.  Yksi nuori nainen ei tiennyt tätä.  Sehän on kansankielellä paholainen, eli piru, eli sieluvihollinen eli perkele tai saatana.

Noidannuoli on eri asia kuin iskias.

 

Mutta jatkuu iskiaksella usein jos alaselässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

käytetään sanaa nuorukainen naispuolisesta henkilöstä

Örgh.. tai MIEHUKAINEN, vielä pahempi!

Oikeampi sana olisi miekkonen.  Jännä juttu, että miekkonen on periaatteessa ihan kiltti nimitys miehestä, mutta naikkonen taas on naisesta sellainen hiukkasen halventava, vähän kuin maineestaan epämääräinen tapaus.  Ainakin ennen oli näin.

 

No kyllähän miekkonen on tarkoitettu halventavaksi, sitä on käytetty kun on haluttu ylenkatsoa mieshenkilön miehuullisuutta. Suomalaisissa komedioissa Pirkka-Pekka Peteliuksen Herra 47 oli miekkonen parhaasta päästä. 

Miehimys taas tarkoitti miehiin päin olevaa mieshenkilöä. Nykyisessä kielen

Tunnetaan myös sana knapsu, jota ei tarvinne selittää tarkemmin. Ei kuitenkaan liity välttämättä sukupuoliseen suuntautumiseen vaan ulkoiseen olemukseen ja käytökseen.