Lapsi itkee ikuisuuden pikkupipejä
Onko kellään muulla tällaista herkkää lasta? Joka itkee lähes ikuisuuden pikkupipejä kuten, että vähän kolahti jonnekin tai tuli pieni nirhaisu, tai kompastui ja kaatui mutta siten että ei jäänyt jälkeäkään eikä oikeasti käynyt mitään. Eli pipejä joista ei tullut verta, ei isompaa mustelmaa, ei mitään vakavaa muutenkaan. Saattaa tunnin itkeä jotain pikkukolhua, joita lapsilla nyt aika usein tulee. Ja ikää siis jo 6, mutta on ollut ihan pienestä saakka tällainen. Miten tällaisen kanssa pitäisi toimia, kun ikääkin alkaa olemaan ja tämän verran?
Kommentit (69)
Lapsi tarvii sinun syliä ja huomionottoa vanhemmilta. Rakkauden puutteesta itkee.
Ruokit huomioimalla sen. Riittää kun katsot ettei kyse ole mistään vakavasta ja sen jälkeen annat ulista tai käsket mennä ulisemaan muualle.
Lapsi on oppinut että tällä tavalla saa huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Ruokit huomioimalla sen. Riittää kun katsot ettei kyse ole mistään vakavasta ja sen jälkeen annat ulista tai käsket mennä ulisemaan muualle.
Onpa kylmä vastaus lapsen huomiontarpeeseen. Jos lapsi on läpinäkyvä vanhemmille, miksi hankitte lapsia ylipäätänsä.
Kiinnitä lapsen huomio johonkin muuhun.
Käsket sitä lopettamaan sen filmaamisen.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tarvii sinun syliä ja huomionottoa vanhemmilta. Rakkauden puutteesta itkee.
Saa minun huomiota paljon, ja tietää että rakastan häntä, kerronkin sen joka päivä. Eli ei taida nyt tuosta olla kyse. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokit huomioimalla sen. Riittää kun katsot ettei kyse ole mistään vakavasta ja sen jälkeen annat ulista tai käsket mennä ulisemaan muualle.
Onpa kylmä vastaus lapsen huomiontarpeeseen. Jos lapsi on läpinäkyvä vanhemmille, miksi hankitte lapsia ylipäätänsä.
Odottavat kai, että huolehtii heistä kun ovat vanhoja. Tuolla meiningillä Tuskin!
Ap, et huomaa lastasi Vietät liikaa aikaa palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnitä lapsen huomio johonkin muuhun.
Hän alkaa itkemään siitä vain entistä pahemmin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokit huomioimalla sen. Riittää kun katsot ettei kyse ole mistään vakavasta ja sen jälkeen annat ulista tai käsket mennä ulisemaan muualle.
Onpa kylmä vastaus lapsen huomiontarpeeseen. Jos lapsi on läpinäkyvä vanhemmille, miksi hankitte lapsia ylipäätänsä.
Eiköhän tuota lasta ole jo paapottu ihan liikaa ja olisi aika opetella tuosta opitusta tavasta pois.
Ensin vähän lohdutat, mutta pian pyrit kääntämään huomion johonkin kivaan tekemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokit huomioimalla sen. Riittää kun katsot ettei kyse ole mistään vakavasta ja sen jälkeen annat ulista tai käsket mennä ulisemaan muualle.
Onpa kylmä vastaus lapsen huomiontarpeeseen. Jos lapsi on läpinäkyvä vanhemmille, miksi hankitte lapsia ylipäätänsä.
Se on lapsen omaksi parhaaksi. Vanhemman vastuu on kasvattaa lapsi ja pitää tämä turvassa. Ei alistua jokaiseen mökötykseen tai häiriökäyttäytymiseen. Tietenkään lapsen ei pidä tuntea itseään hyljätyksi mutta jos antaa noiden ulinoiden olla voimakeinoina niin lapsi oppii huonoja tapoja josta seuraa ongelmia myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnitä lapsen huomio johonkin muuhun.
Syliin ja suukkoja poskille .Läheisyyttä.
Mä olin lapsena tällainen, koska ikinä ei uskottu, että kävisi kipeää. Kun se oli aina se kommentti että "ei siihen mitään käynyt, mitä teit noin". Niin älkää nyt oikeasti jättäkö lasta yksin itkemään. Ei tietenkään pidä liioitellakaan, mutta ottakaa vakavasti. Mua ärsytti kun ikinä ei uskottu että sattui.
Koulussa en muista pipejä itkeneeni, ehkä siellä opettaja oikeasti tarkisti, kävikö mitään. Ja tottakai olin isompi ja osasin itsekin sanoa, että ei käynyt mitään.
No minusta pitäisi yrittää viedä asiasta huomiota pois.