Kaikki omien eväiden mässyttäjät pitäisi potkia ulos junista ja antaa porttikielto
Voiko olla mitään ärsyttävämpää kun kuunnella jotain eväsleipien maiskuttamista, omenan haukkailua, jugurttipurkin kalinaa tai jotain fakin pähkinä- tai sipsipussin rapistelua kun yrität matkustaa rauhassa ja rentoutua hetken? En ymmärrä minkä takia joidenkin ihmisten pitää alkaa heti työnnellä eväitä suuhunsa kun matkustavat johonkin? Onko se jotain lapsuudessa opittua kun äiti pakkasi eväät mukaan joka ikiselle juna- tai bussimatkalle kun pelkäsi että lapsi kuolee nälkään tunnin tai parin matkan aikana? Ei järjen hiventäkään moisessa.
Mässyttäjä tietenkin imeskelee kuuluvasti omat sormensa lopuksi. Nämä ihmiset ansaitsevat todella kuuman oman osastonsa helvetissä.
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Jos junissa ei vielä ole, niin voisi olla vaunuja joissa ei syödä, puhuta puhelimissa, tai muutenkaan häiritä ihmisiä. Hiljaisia vaunuja.
Ne jotka syö ja haluaa sosialisoida voisivat olla omissa vaunuissaan.
On lisämaksullisia hiljaisia vaunuja, mutta kyllä niissä saa syödä ja juoda. Niissähän on vapaasti otettavissa mm. kahviakin.
Ap:n kaltaisten päävikaisten kannattaa ottaa oma hytti.
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli hauska😆
Älä viitsi. Ap ottaa tosissaan ja saamme jatkossakin kärsiä hänen huumoristaan.
Voi pientä uniikkia lumihiutaletta kun noin kovasti harmittaa.. eikö äiti tee sulle eväitä mitä voisit mussuttaa vai mikä on hätänä?..
Vierailija kirjoitti:
Mitä muuta odotat köyhiltä, joilla ei ole varaa lentäen matkustaa?
Lentäminenhän ois tuollaiselle ap'lle ihan horroria kun ahtaan käytävän täyttää myynti- ja tarjoiluvaunut ja vieressä istuvat söisivät ja skoolaisivat antaumuksella kuumina höyryäviä ruoka-annoksiaan.
Haha, ravintolavaunustahan saa puhelimella tilattua sapuskat omalle paikalleenkin.
Vierailija kirjoitti:
Jes, toinen misofonisti! Olen joskus joutunut jäämään pois junasta, koska olin oksentaa kun joku söi banaaneja vieressä. Banaani on kaikista pahin, sen haukkailu, mussuttaminen, leukaluiden ääni kun ne myöhentää sitä pehmeä mössöä.. hyi olkoon, välitön oksennus kurkussa. Toinen liki yhtä paha on juurikin se eväsleipä, paperit ja muovit siinä ympärillä, niitä sitten joka haukkauksella riivitään. Ja juomista ylivoimaisesti pahin on se, kun juoma päästetään koko suuhun niin, että posket pullistuu ja sitten nielaistaan äänekkäästi. En juuri käytä mitään julkisia kulkuneuvoja enkä siedä avotoimistoa, yllättäen. Ja kotona on kuulokkeet tai tulpat kun lapset syö näitä mainittuja asioita. En PYSTY kuuuntelemaan.
Mitä jos kävisit puhumassa lääkäreille oireistasi, ei kuulosta normaalille🙄
Vierailija kirjoitti:
Jos junissa ei vielä ole, niin voisi olla vaunuja joissa ei syödä, puhuta puhelimissa, tai muutenkaan häiritä ihmisiä. Hiljaisia vaunuja.
Ne jotka syö ja haluaa sosialisoida voisivat olla omissa vaunuissaan.
Tai ehkäpä te aistivammaiset voisitte olla omissa hyteissänne vastamelukuulokkeet korvillanne ja pyykkipoika nenässänne. Tai ostaa oman auton.
Hassua havaita, miten elämästä vieraantuneita ihmisiä voikin olla olemassa. Ei tulisi tuollaiset ongelmat mieleenkään, eikä voi kenellekään sellaisia edes kuvitella, ilman internetin keskustelupalstoja.
Omien eväiden syöminen ok, mutta suu auki mässyttäminen kieltämättä antaa kuvan jostain sivistymättömästä hölmöstä. Semmoiset voisi palata sinne lapsuuteen opettelemaan pöytätavat uudestaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos junissa ei vielä ole, niin voisi olla vaunuja joissa ei syödä, puhuta puhelimissa, tai muutenkaan häiritä ihmisiä. Hiljaisia vaunuja.
Ne jotka syö ja haluaa sosialisoida voisivat olla omissa vaunuissaan.
Tai ehkäpä te aistivammaiset voisitte olla omissa hyteissänne vastamelukuulokkeet korvillanne ja pyykkipoika nenässänne. Tai ostaa oman auton.
Mä aistivammaisena meenkin omalla autolla. Mutta junassakin on mukava matkustaa jos on hiljaista ja voi keskittyä vaikka lukemiseen. Eikä tarvii olla sun kaltaisten täydellisyyksien seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Omien eväiden syöminen ok, mutta suu auki mässyttäminen kieltämättä antaa kuvan jostain sivistymättömästä hölmöstä. Semmoiset voisi palata sinne lapsuuteen opettelemaan pöytätavat uudestaan!
Ymmärrän junassa syömisen koska teen sitä itsekin. Mutta en ymmärrä ihmisiä, jotka käyttävät jonkun leivän syömiseen puoli tuntia. Mussuti mussti koko ajan jotain pientä haukkupalaa ja pikkuhörppyä vettä. Eikö tuo ole itsellekin raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omien eväiden syöminen ok, mutta suu auki mässyttäminen kieltämättä antaa kuvan jostain sivistymättömästä hölmöstä. Semmoiset voisi palata sinne lapsuuteen opettelemaan pöytätavat uudestaan!
Ymmärrän junassa syömisen koska teen sitä itsekin. Mutta en ymmärrä ihmisiä, jotka käyttävät jonkun leivän syömiseen puoli tuntia. Mussuti mussti koko ajan jotain pientä haukkupalaa ja pikkuhörppyä vettä. Eikö tuo ole itsellekin raskasta.
Syöminen on parasta ajankulua.
Vierailija kirjoitti:
Se on matkan kohokohta, kun kaivaa voipaperista kunnon ruisleivät joissa on päällä vankka siivu jahtimakkaraa ja hörppää pullosta kyytipojaksi maitoa.
Nam, juuri noin! Ja jokin mukava viihdyttävä kirja mukaan.
On se kumma kun esim. ap, ei tajua, että jotkut ihmiset todella matkustavat toisinaan useitakin tunteja junassa. Työpäivän jälkeen, ennen työpäivää tai sitten junamatka on osa työpäivää.
Ravintolavaunun palvelut ovat kalliita, joten otan omat eväät mukaan. En toki kuolisi nälkään 8 tunnin junamatkan aikana, mutta mistä tiedät milloin olen syönyt viimeksi?
En todellakaan just ennen junan lähtöä.
Siksi matkustajat ottavat eväät mukaan, älysitkö Ap?
Ai et. no häpiä sitten.
Me syömme junassa kuten on tehty jo yli satavuotta.
Vierailija kirjoitti:
Pikajunien ravintolavaunuissa voisi olla sellainen sääntö, että siellä voi olla 30 minuuttia. Kyllä tuon ajan puitteissa pystyy ihan tarpeeksi syömään ja juomaan, että muutkin matkustajat pääsisivät halutessaan sinne syömään ja juomaan.
Aika iso ongelma allergisille ihmisille ovat nämä aamuiset "hajuvesijunat", joissa pääkaupunkiseudulla asuvat ihmiset matkustavat työpaikalleen. Kun vaunussa on kolmisenkymmentä ihmistä, jotka ovat aamulla kotonaan meikanneet ja hajustaneet itsensä, niin löyhkä on melkoinen useiden eri hajuvesien tuoksun sekoittuminen pienessä tilassa.
Olen maksava asiakas ja saan juoda vaikka koko matkan ravintolavaunussa kaljaa jos haluan. Mitä tulee hajuvesijuniin niin luulisi että jos on varaa kalliseen hajuveteen niin olisi fyrkkaa myös haista omassa autossa.
Vierailija kirjoitti:
Omien eväiden syöminen ok, mutta suu auki mässyttäminen kieltämättä antaa kuvan jostain sivistymättömästä hölmöstä. Semmoiset voisi palata sinne lapsuuteen opettelemaan pöytätavat uudestaan!
Eikö kukaan ole opettanut, että tuijottaminen on rumaa? Tapoja opettelemaan sinäkin.
Helsinkiläistä logiikkaa. Määrää toisia. Tällä palstalla löytyy riittävästi perusteita. Lue.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jes, toinen misofonisti! Olen joskus joutunut jäämään pois junasta, koska olin oksentaa kun joku söi banaaneja vieressä. Banaani on kaikista pahin, sen haukkailu, mussuttaminen, leukaluiden ääni kun ne myöhentää sitä pehmeä mössöä.. hyi olkoon, välitön oksennus kurkussa. Toinen liki yhtä paha on juurikin se eväsleipä, paperit ja muovit siinä ympärillä, niitä sitten joka haukkauksella riivitään. Ja juomista ylivoimaisesti pahin on se, kun juoma päästetään koko suuhun niin, että posket pullistuu ja sitten nielaistaan äänekkäästi. En juuri käytä mitään julkisia kulkuneuvoja enkä siedä avotoimistoa, yllättäen. Ja kotona on kuulokkeet tai tulpat kun lapset syö näitä mainittuja asioita. En PYSTY kuuuntelemaan.
Mitä jos kävisit puhumassa lääkäreille oireistasi, ei kuulosta
et sit jaksanut lukea...
Se ON oikea sairaus!
Misofonia (tunnetaan myös lyhenteellä SSSS, selective sound sensitivity syndrome eli 4S) on sairaus, jossa ihminen on neurofysiologisesti herkistynyt jokapäiväisille äänille, jotka ovat valtaosalle muista ihmisistä yhdentekeviä. Tavallisesti ne liittyvät muun muassa syömiseen ja hengittämiseen ja aiheuttavat kuulijassaan hallitsematonta raivoa. Kyseessä ei ole hyperakusia, jossa henkilö kokee sietämättömänä kaikki ympäristön äänet, vaan inhoa valikoiduille voimakkuudeltaan matalille äänille, jotka ovat luonteeltaan toistuvia
Mä en edellisellä junamatkallani edes saanut ruokaani 30 minuutissa. Oli vähän ruuhkaa...