Futisleiriläinen hukkui Lahdessa , vaikka mukana oli leirin aikuisia.
FC Kontun toiminnanjohtaja ei osaa sanoa, miksi lapsi pääsi hukkumaan ja unohtui 20 minuutiksi veden alle, vaikka porukan mukana oli aikuisia. Minä uutisia lukevana kansalaisena osaan sanoa: siksi pääsi, kun aikuiset eivät valvoneet lapsia. Kuulkaas Maria Virolainen: se ei riitä, että mukana on aikuisia. Teillä pitää olla tarkat säännöt ja käytännöt millä tavoin te niitä lapsia valvotte, jos meinaatte että ne eivät huku. Herranen aika millaista typeryyttä tämä selittely, puhutaan mukana olevista aikuisista ja toivotaan rantavahteja avuksi. Rivien välistä voi suoraan lukea ettei lapsia vahdittu järjestelmällisesti, kellään ei ollut vastuuta. Hän ei tietenkään sano sitä suoraan, muttei myöskään että lapsia olisi valvottu.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/43bb40fc-fcd3-4417-b3dc-1092a4d17fc8
Futisjuniori hukkui Lahdessa Seurapomo: Mukana oli aikuisia
Noin kymmenvuotias lapsi hukkui Lahden Pajulahdessa perjantaina. Hän osallistui FC Kontu -jalkapalloseuran kesäleirille.
Seuran toiminnanjohtaja Maria Virolainenkertoo Iltalehdelle, että muutama joukkue oli harjoitusten ja ruokailun välissä mennyt rannalle uimaan. Mukana oli seuraan kuuluvia aikuisia.
Se on ihan meidän turvallisuusohjeissamme, että uimaan mennään yhdessä aikuisten kanssa. Se on yleinen uimaranta, että siellähän on tietysti uimavalvojat myös paikalla, Virolainen kertoo.
Toiminnanjohtaja ei osaa sanoa, miten hukkuminen pääsi aikuisten läsnäolosta huolimatta tapahtumaan.
En pysty vastaamaan tuohon. Minulla ei valitettavasti ole mitään vastausta siihen.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Kontulasta Itä-Helsingistä nuori jalkapallon pelaaja. Ei ole vaikea arvata oliko...
No esim. Somaliassa on pidempi rantaviiva kuin Suomessa. Kyseessä vieläpä valtameri, eikä mikään järvi. Meri on tärkeä osa somalien elämää sielläpäin. Käydään veneilemässä, kalassa ja merirosvoilemassa. Myös lähi-idän mailla on varsin paljon rantaviivaa kun karttaa katsoo. Ei siellä missään hiekan keskellä asuta, vaan asutus pakkauttuu kaikkialla vesistöjen äärelle.
Eli ei se pelkkä afrikkalaisuus tai lähi-itäläisyys riitä selittämään miksi Suomen rannoilla äkisti hukutaan.
Sen lisäksi, että valvojat valvovat lapsia, sovitaan jokaiselle lapselle toinen lapsi pariksi ja säännöllisin väliajoin valvovat pyytävät varmistamaan, että parilla on kaikki ok. Joillakin leirillä on toimittu näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kontulasta Itä-Helsingistä nuori jalkapallon pelaaja. Ei ole vaikea arvata oliko...
No esim. Somaliassa on pidempi rantaviiva kuin Suomessa. Kyseessä vieläpä valtameri, eikä mikään järvi. Meri on tärkeä osa somalien elämää sielläpäin. Käydään veneilemässä, kalassa ja merirosvoilemassa. Myös lähi-idän mailla on varsin paljon rantaviivaa kun karttaa katsoo. Ei siellä missään hiekan keskellä asuta, vaan asutus pakkauttuu kaikkialla vesistöjen äärelle.
Eli ei se pelkkä afrikkalaisuus tai lähi-itäläisyys riitä selittämään miksi Suomen rannoilla äkisti hukutaan.
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Elin normaalin 80-90 luvun lapsuuden. Harrastin ja tein kaikenlaisia juttuja. Niihin kuului myös uiminen uimarannoilla Suomessa ja etelän lomakohteissa, sekä uimaloissa ja uimahalleissa.
En rehellisesti sanoen muista yhtäkään tapausta että lapsi oli hukkunut. Itsellä, sisaruksilla, sukulaisilla tai kavereilla ei ollut mitään vaaratilanteita. Vesileikit oli hurjiakin, sukelleltiin ja syöksyttiin isojen aaltojen riepoteltaviksi. Vanhemmat oli jossain pitkän matkan päässä.
Mikä näissä nykyajan lapsissa on vikana, että tällainen ei enää onnistu hukkumatta? :/
Minä muistan. Meinasin hukkua leirillä mutta isompi leiriläinen pelasti minut. Leirin aikuiset tuskin koskaan saivat tietää asiasta. Osasin uida mutta jotenkin hätäännyin kun jalat eivät ylettynetkään pohjaan.
Vierailija kirjoitti:
Maksimissaan 8 uimaria vedessä samanaikaisesti. Muut leiriläiset pois koko rannasta. Vasta ryhmänä saunomaan, ja toiset uimarit tilalle. Ryhmäläisistä nimet listassa. Uintialue rajattu. Vähintään kaksi uimavalvojaa rannassa. Jos toisen täytyy vastata puhelimeen, niin hän sanoo siitä toiselle. Mielellään vielä värikkäät uimalakit päähän joka uimarille. Uimataidottomille pelastusliivit päälle, jos ei ole ammattimaisia uinninvalvojia. Uimahypyt hoidetaan muualla kuin leirillä. Suppailut sun muut hoidetaan eri aikaan.
Juu, on tullut vanhemmilta palautetta, että on kuulemma ihan natsimainen meininki leirillä. Olisi kuulemma ihan mahdollista, että koko leiri pääsisi uimaan monta kertaa päivässä samaan aikaan. Mutta ei. Olkoon natsimaista tai ei, niin näin on tehty.
Osanotot koko perheelle ja ystäville, leirille ja myös uimavalvojille. Ei ole helppoa kellekään. En lähtisi somessa ketään syyttelemään. Vaikka kuinka tekisi
Ap vastasi vain johtajalle, joka puhui paljon muttei maininnut että lapsia olisi valvottu. Toivon todella, että hän vain unohti mainita, että heillä oli asiallinen ja organisoitu valvomisjärjestely. Aikuisen mukanaolo ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Esim vesistö, jossa ei näe pohjaa, niin en veisi vieraita lapsia uimaan ollenkaan ja osa lapsista valehtelee tai liioittele uimataitoaan ja osa tulee painamaan heitä leikillä veden alle, kun ei ymmärrä että toinen hukkuu helpommin kuin hän.
Mulla on lapsuudesta (ja aikuisuudestakin) muistoja siitä, kun kaverit tulevat painamaan veden alle, uivat päälle, tarttuvat jalasta ja vetävät, ottavat kiinni ja heittävät veteen. Kai tämä on ollut normaalia hauskanpitoa tutuissa ja uimataitoisissa porukoissa, mutta omalla uimataidollani ihmettelen että olen selvinnyt noista pelkällä räpiköinnillä ja pakokauhulla.
Sitten vielä lisäksi yllyttäminen kaikenlaiseen. Esim. hyppäämään laiturilta saati veneestä kauempana rannasta, tai korkeammalta hyppypaikalta. Jotkut aikuisetkaan ihmiset eivät todella vain hahmota, että kaikkien taidot eivät ole samanlaiset. Ei ole monta vuotta siitä, kun ihan aikuiset ihmiset painostivat minua hyppäämään veteen muiden mukana louhosmontulla. Ei siinä voisi sattua mitään, turvallista on. Olin nössö ja kävelin yksinäni viralliselle uimarannalle vähän matkan päähän.
Vierailija kirjoitti:
Elin normaalin 80-90 luvun lapsuuden. Harrastin ja tein kaikenlaisia juttuja. Niihin kuului myös uiminen uimarannoilla Suomessa ja etelän lomakohteissa, sekä uimaloissa ja uimahalleissa.
En rehellisesti sanoen muista yhtäkään tapausta että lapsi oli hukkunut. Itsellä, sisaruksilla, sukulaisilla tai kavereilla ei ollut mitään vaaratilanteita. Vesileikit oli hurjiakin, sukelleltiin ja syöksyttiin isojen aaltojen riepoteltaviksi. Vanhemmat oli jossain pitkän matkan päässä.
Mikä näissä nykyajan lapsissa on vikana, että tällainen ei enää onnistu hukkumatta? :/
Sama. Me käytiin keskenämme uimassa läheisellä lammella. Jo alakouluikäisestä.
Tai sitten en muista sääntöjä. Joku vaijeri siinä vedessä oli, jolla oli erotettu lasten puoli, ei menty vaijerin toiselle puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miten tämäkin lapsi hukkui kun oli uimataitoinen ja muitakin lapsia uimassa ja vielä aikuisia paikalla.
No just tämä. Voidaan jo iän ja tilaisuuden puolesta rajata pois a) känni b) sydänkohtaus, eli ne yleisimmät hukkumisen aiheuttajat. Vesi oli lämmintä, eli hypotermiakaan tuskin on syynä. Suomessa ei ole haita tai jättiläismustekaloja jotka vetäisi uimareita syvyyksiin. Lahden järvissä ei ole voimakkaita virtauksia tai hyökyaaltojakaan.
Ei näitä vaan ymmärrä, etenkään tässä nykyisessä laajuudessaan kun viimeisten kahden viikon aikana on ollut jo parikymmentä hukkumista ja elvytystapausta jo pelkästään lapsilla. 80-luvulla tällainen ei olisi ollut mahdollista sitten mitenkään.
80-luvulla Suomessa hukkui keskimäärin 250 ihmistä vuodessa, kun nykyään määrä on noin 150. Lähde: https://turvallisuustutkinta.
fi/material/collections/20220621100810/HkLMqndHT/Y2021-S1_Hukkumiset.pdf
Kyllä tuossa määrässä on täytynyt mukana olla myös lapsia.
Sata lasta osallistunut tapahtumaan, ei kukaan noin monta voi vahtia kunnolla, olisi pitänyt kieltää uiminen, suihkuun vain pelin jälkeen...
Vierailija kirjoitti:
Sen lisäksi, että valvojat valvovat lapsia, sovitaan jokaiselle lapselle toinen lapsi pariksi ja säännöllisin väliajoin valvovat pyytävät varmistamaan, että parilla on kaikki ok. Joillakin leirillä on toimittu näin.
Tämä on ihan sama kuin ei valvontaa ollenkaan. Jos vaikka kahdenkin minuutin välein pitää etsiä se pari ja sitä ei löydykään niin kyllä siinä vaiheessa on jo peli menetetty. Samasta luonnonvedestä on vaikea enää pelastaa ketään jos ei näe uppoamispaikkaa. Ja aivot kärsivät viidessäkin minuutissa jo melkoisesti ja mahdollisesti henkiin jäänyt vammautuu pahasti.
En ikinä suostuisi millekään leirille vahtimaan uimareita, usean lapsen vahtiminen on mahdotonta. Tai ainakin leiriläisten uimataito pitäisi testata tai ottaa vanhemmilta lausunnot, jossa vakuutetaan lapsen olevan kunnolla uimataitoinen. Mikään "pyydetään ilmoittamaan jos lapsi ei osaa uida" ei todellakaan riitä. Ja uimataito pitäisi määritellä tarkemmin. Jonkun mielestä uimataitoon riittää 10m räpiköinti.
Minun lapseni ovat olleet leireillä joissa on uitu ja vaikka ovat uimataitoisia, aina hiukan olen jotain tällaista pelännyt. Leireillä on myös aina kysytty etukäteen uimataito metreinä ja mieluummin olen aina antanut liian varovaisen arvion uimataidosta kuin liioitellut. Ohjaajat ovat monesti nuoria, eivätkä välttämättä tajua ajatella miten tarkasti lapsia pitää vedessä vahtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus kauan sitten ollut valvomassa leiriläisten uimista. Täytyy sanoa, että se on täysin toivotonta puuhaa. Kun järvessä on samaan aikaan monta kymmentä leiriläistä, ei siinä pysty mitenkään laskemaan tai muutenkaan havaitsemaan, ovatko kaikki pinnalla.
Uimahallissa saman porukan valvonta on paljon helpompaa, kun lapset ovat paljon rajatummalla alueella ja vesi on täysin kirkasta.
Silloin pitää olla useita valvojia tai vain muutama leiriläinen kerrallaan uimaan. Uintia ei pitäisi tietenkään järjestää, jos näyttää siltä ettei onnistu turvallisesti, täysin vastuutonta. Vanhemmat luottavat lapsensa näiden ihmisten käsiin.
Meitä valvojia oli noin kymmenen, ja kaikki yrittivät taatusti parhaansa mukaan tarkkailla uivia lapsia. Siitä huolimatta olisi ollut täysin mahdollista, että joku olisi painunut pinnan alle kenenkään huomaamatta.
Toki vaihtoehtona olisi ollut, että leirillä ei olisi päässyt uimaan lainkaan. Se uiminen oli kuitenkin monelle lapselle leirin ja kesän kohokohta. Kun paikkakunnalla ei ollut uimahallia ja uimarannallekin oli paikkakunnan keskustasta monen kilometrin matka, niin suuri osa leiriläisistä pääsi loppuvuoden aikana uimaan vain muutaman kerran
Vierailija kirjoitti:
Elin normaalin 80-90 luvun lapsuuden. Harrastin ja tein kaikenlaisia juttuja. Niihin kuului myös uiminen uimarannoilla Suomessa ja etelän lomakohteissa, sekä uimaloissa ja uimahalleissa.
En rehellisesti sanoen muista yhtäkään tapausta että lapsi oli hukkunut. Itsellä, sisaruksilla, sukulaisilla tai kavereilla ei ollut mitään vaaratilanteita. Vesileikit oli hurjiakin, sukelleltiin ja syöksyttiin isojen aaltojen riepoteltaviksi. Vanhemmat oli jossain pitkän matkan päässä.
Mikä näissä nykyajan lapsissa on vikana, että tällainen ei enää onnistu hukkumatta? :/
Väitätkö, että 80 - 90 -luvuilla ei hukkunut lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Elin normaalin 80-90 luvun lapsuuden. Harrastin ja tein kaikenlaisia juttuja. Niihin kuului myös uiminen uimarannoilla Suomessa ja etelän lomakohteissa, sekä uimaloissa ja uimahalleissa.
En rehellisesti sanoen muista yhtäkään tapausta että lapsi oli hukkunut. Itsellä, sisaruksilla, sukulaisilla tai kavereilla ei ollut mitään vaaratilanteita. Vesileikit oli hurjiakin, sukelleltiin ja syöksyttiin isojen aaltojen riepoteltaviksi. Vanhemmat oli jossain pitkän matkan päässä.
Mikä näissä nykyajan lapsissa on vikana, että tällainen ei enää onnistu hukkumatta? :/
Olet ollut pentu. Et muista yhtäkään hukkumistapausta. Sekö on sitten totuus, että ei yhtään hukkunutta, koska sinä et muista?
Äääääliö olet. Ääliö.
Lue vaikka tilastoja.
Suurin osa ihmisistä valvoo uivia lapsia erittäin leväperäisesti. Tämän voi todeta ihan menemällä mille tahansa uimarannalle helteisenä päivänä. Vain pieni vähemmistö on koko ajan vedessä mukana ja katse kiinni lapsissa.
Eilen tarkkailin rannalla perhettä, jossa isä oli yksin uittamassa kahta alle kouluikäistä uimataidotonta lasta. Lapset oli tyyliin 2v ja 4v. Isä seisoi siinä lasten vieressä, mutta katseli minne sattuu. Jossain kohtaa pienempi lapsista harhautui liian syvälle ja kaatui, josta isä kyllä nappasi hänet ylös. Lapsi säikähti ja alkoi itkeä. Isä nosti hänet syliin ja lohdutteli siinä - kääntyen samalla poispäin siitä toisesta lapsesta, joka edelleen oli myös vedessä.
Itse en luottanut aikoinaan keneenkään muuhun kuin omaan äitiin ja siskoon näissä uimaranta-asioissa. Kouluikäisenä lapseni kävi joskus kaverin perheen kanssa rannalla ja olin aivan sydän syrjällään, vaikka lapseni osasikin jo uida.
Lapseni ollessa 10-vuotias muut kaverit saivat lähteä keskenään rannalle, joka on täällä siis merenranta. Ei virtauksia käytännössä lainkaan, tuo on suojainen paikka mutta vesi syvenee varsin äkkiä ja lapset tykkäävät hyppiä laiturilta veteen, mikä on mielestäni aina riskaabeliä. En päästänyt lastani mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus kauan sitten ollut valvomassa leiriläisten uimista. Täytyy sanoa, että se on täysin toivotonta puuhaa. Kun järvessä on samaan aikaan monta kymmentä leiriläistä, ei siinä pysty mitenkään laskemaan tai muutenkaan havaitsemaan, ovatko kaikki pinnalla.
Uimahallissa saman porukan valvonta on paljon helpompaa, kun lapset ovat paljon rajatummalla alueella ja vesi on täysin kirkasta.
Silloin pitää olla useita valvojia tai vain muutama leiriläinen kerrallaan uimaan. Uintia ei pitäisi tietenkään järjestää, jos näyttää siltä ettei onnistu turvallisesti, täysin vastuutonta. Vanhemmat luottavat lapsensa näiden ihmisten käsiin.
Meitä valvojia oli noin kymmenen, ja kaikki yrittivät taatusti parhaansa mukaan tarkkailla uivia lapsia. Siitä huolimatta olisi ollut täysin mahdo
Ei. Vaihtoehtona voi olla myös, että mennään pienemmissä porukoissa uimaan. Valvojille selkeät vastuut. Osa uimassa ja osa muuta ja vaihtoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elin normaalin 80-90 luvun lapsuuden. Harrastin ja tein kaikenlaisia juttuja. Niihin kuului myös uiminen uimarannoilla Suomessa ja etelän lomakohteissa, sekä uimaloissa ja uimahalleissa.
En rehellisesti sanoen muista yhtäkään tapausta että lapsi oli hukkunut. Itsellä, sisaruksilla, sukulaisilla tai kavereilla ei ollut mitään vaaratilanteita. Vesileikit oli hurjiakin, sukelleltiin ja syöksyttiin isojen aaltojen riepoteltaviksi. Vanhemmat oli jossain pitkän matkan päässä.
Mikä näissä nykyajan lapsissa on vikana, että tällainen ei enää onnistu hukkumatta? :/
Väitätkö, että 80 - 90 -luvuilla ei hukkunut lapsia?
En väitä. Varmati niitäkin oli, mutta kuinka paljon. IL ja IS uutisoivat jo silloin, eli kyllä lööpit olisi huutaneet jos tahti olisi edes sama kuin nyt, isommasta puhumattakaan.
Sen muistan hyvin että aina teroitettiin vanhempienkin toimesta ettei vedessä saa ikinä "leikkiä" hukkuvaa tai huutaa apua turhaan.
Mahdollisesti sata lasta ja nuorta leiriläistä on ollut yleisellä uimarannalla. Ei siinä määrässä edes muista kaikkien kasvoja, jotka sekoittuu muihin rannallaolijoihin. Tuohon kun lisää vielä sen, että on tainnut olla vapaata lähteä takaisin leiripaikalle (kun hukkuneen kaverit huomasivat tapahtuman siitä, että hukkuneen tavarat oli vielä rannalla vaikkei henkilöä näy missään) niin vahtiminen on suurpiirteistä, ei mitään silmä kovana tarkkailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus kauan sitten ollut valvomassa leiriläisten uimista. Täytyy sanoa, että se on täysin toivotonta puuhaa. Kun järvessä on samaan aikaan monta kymmentä leiriläistä, ei siinä pysty mitenkään laskemaan tai muutenkaan havaitsemaan, ovatko kaikki pinnalla.
Uimahallissa saman porukan valvonta on paljon helpompaa, kun lapset ovat paljon rajatummalla alueella ja vesi on täysin kirkasta.
Silloin pitää olla useita valvojia tai vain muutama leiriläinen kerrallaan uimaan. Uintia ei pitäisi tietenkään järjestää, jos näyttää siltä ettei onnistu turvallisesti, täysin vastuutonta. Vanhemmat luottavat lapsensa näiden ihmisten käsiin.
Meitä valvojia oli noin kymmenen, ja kaikki yrittivät taatusti parhaansa mukaan tarkkailla uivia lapsia. Siitä huolimatta olisi ollut täysin mahdo
Noin kymmenen? Mitä tarkoittaa noin 10? Oliko siis 5-10 eikä kukaan oikeastaan tiennyt, ketkä valvoo ja mitä porukkaa? Jos on olosuhteet sellaiset, että mahdollisesti joku hukkuu huomaamatta, niin ei sinne uimaan sittem mennä, vaikka kuinka lapset haluaisivat. Itse en mene edes kahden lapsen kanssa yksin, vaan kyllä pitää olla yksi aikuinen kädenmitan päässä per yksi lapsi, jos uimataitoa ei ole tai uimataitoa ei ole varmistettu asianmukaisesti. Tässä jutussa kuin monessa muussakin poliisi heti ilmoittaa, ettei epäile rikosta, enne kuin on asiaan edes perehdytty. Minusta tuollaisen ilmoittaminen välittömästi on ihan älytöntä. Ensin tutkitaan ja sitten päätetään, onko rikosta tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miten tämäkin lapsi hukkui kun oli uimataitoinen ja muitakin lapsia uimassa ja vielä aikuisia paikalla.
Oliko tummaihoinen, eli ei näkynyt sameassa vedessä niin helposti? Lapset saivat käydä uimassa jalkapalloharjoitusten jälkeen, oliko poika jotenkin ylirasittunut harjoituksista/nälkäinen? Aikuiset tiesivät paimentavansa liikunnallisesti lahjakkaita lapsia jotka osasivat uida, siksi valvonta petti? Rannalla paljon ihmisiä, valvonta vaikeaa? Lapset olivat paikalla isolla porukalla, ei muutaman kaverin kanssa joten ehkä eivät seranneet toistensa tekemistä vedessä niin tarkkaan?
Onhan tässä maaha n muuttajien osuudella merkittävä osuus, ja se johtuu siitä etteivät ole tottuneet elämään vesistöjen lähellä eivätkä osaa uida. Eivät ymmärrä vaaraa eli vanhemmat eivät osaa edes ohjata lapsiaan.