Lue keskustelun säännöt.
Miehen kanssa eri arvot alkoholista- ero?
27.07.2025 |
PITKÄ AVAUTUMINEN. Oon jotenkin väsynyt tähän asiaan. Mulla on lapsuus ollut sellaista, että vanhemmat juoneet joka viikonloppu ja ties mitä porukkaa meillä bilettänyt aamuun asti. Ei sitä itsekään oo saanut nukuttua ja vanhemmilla oli taipumus riidellä. Aina juotiin kun lomat iski. Aina juotiin joulut, juhannukset ja muut pyhät.
Miehen vanhemmat ei juo koskaan eikä hänellä ole lapsuudessa ollut samanlaista. Hän tuppaa juomaan joku viikonloppu, joskus saattaa arkena mennä pari olutta ennen nukkumaanmenoa, viikonlopulle pitää käydä ostamassa juomista. Saattaa istua kotona aamu 7 asti juoden. Harvemmin lähtee baariin kuitenkaan.
Joka tapauksessa, en tiedä olenko hirveä nalkuttaja mutta tämä on alkanut triggeröimään mua tosi pahasti. Osin selittyy varmasti lapsuudella. Mun suvussa on myös paljon alkoholismia ja sisaruksia käyttänyt/käyttää huumeita, sekä muutama muu sukulainen. Musta tuntuu, ettei mun ympärillä oo mitään normaalia. Tuntuu, pitääkö tässä itsekin alkaa ryyppäämään tai käyttämään jotain aineita, etten ite nalkuttais muiden käytöstä. Meillä on pari lasta, jotka ei oo ikinä nähnyt mua humalassa johtuen omasta lapsuudesta.
Miehen kanssa alkanut tulla riitaa alkon käytöstä, tai sitä ollut pidemmän ajan. Vuosia. En halua, että juodaan kännejä kun ollaan perhereissussa. Olisi mukava olla viikonloppuja ilman että alko on kuvioissa joka vklp. Olis kiva aloittaa lomia ilman että ensimmäinen ääni mitä illalla kuulen on tölkin sihahdus. Asiat ei muutu. Oon sanonut miehelle, että hänellä on alkoholismin piirteitä ja olen huolissani, mutta ei se auta. Tää syö mua myös sisältä. Onko ainut vaihtoehto enää ero vai täytyykö mun vaan hyväksyä tilanne? Musta tuntuu että minä oon se paha, kun aina "valitan"
Kommentit (67)
Sun miehellä on alkoholiongelma jos joka viikonloppu istuu yksinään juomassa aamuun asti. Et ylireagoi. Äläkä kuvittele että mikään sun sanoma saisi hänet muuttumaan, se voi lähteä vain hänestä itsestään. Mutta sä voit päättää, lähdetkö vai jäätkö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen kokenut vähän vastaavan lapsuuden. Se oli lapsena kamalaa, kun ei tiennyt missä kunnossa aikuiset on. Ei mitään väkivaltaa tai muuta ollut, mutta ne ainaiset pettymykset kun aikuinen onkin kännissä/krapulassa.
Henkilökohtaisesti ottaisin ainakin asumuseron. Sanoisin miehelle että voimme viettää aikaa yhdessä kun hän on selvinpäin/ja ei krapulassa. Ensin kuitenkin sanoisin miehelle että et aio jatkaa näin, ja antaisin hänelle mahdollisuuden hakeutua hoitoon/lopettaa juominen ennenkuin muuttaisi pois. Mutta vain yhden mahdollisuuden, ja kertoisin missä ajassa sen pitää tapahtua.
Elämässä tehdään valintoja. Sinä valitset ihan itse, millaista elämää tulet jatkossa elämään. Ota huomioon myös tämä pikkuseikka, joka ei ole ollenkaan mitätön: Mahdolliset tulevat lapsenne ovat suurella todennäköisyydellä alkoholin suurkuluttajia. Sinun puolelta tulee perintötekijät, miehen puolelta ympäristötekijät.
Pidä kirkkaana mielessä se, että miehen juomiseen sinä et voi vaikuttaa. Älä edes yritä nalkuttaa. Jos päätät viettää elämäsi ilman alkoholistin seuraa, ilmoitat päätöksesi miehelle - ja pidät sen! Mies tekee itse oman päätöksensä, eli jatkaako elämää sinun vai alkoholin kanssa. Takaan, että et tule katumaan päätöstäsi, jos vuosikymmenien päästä havaitset nykyisen puolisosi elävän rappioalkoholistina. Silloin voit miettiä, miltä kaikelta olet säästynyt.
Vierailija kirjoitti:
Sun miehellä on alkoholiongelma jos joka viikonloppu istuu yksinään juomassa aamuun asti. Et ylireagoi. Äläkä kuvittele että mikään sun sanoma saisi hänet muuttumaan, se voi lähteä vain hänestä itsestään. Mutta sä voit päättää, lähdetkö vai jäätkö.
Siis mä aloin itkemään tästä kommentista. Kun aina on joku syy, miksi pitää juoda. Ollut vähän rankka viikko, loma alkaa, loma loppuu, milloin mikäkin syy. Hän sanoo mulle että mitä minä stressaan hänen juomisesta ja koittaa jotenkin normalisoida tilannetta, että mulle tulee tunne että olen hullu tai nalkuttaja. Mua vaan todella paljon kuormittaa tämä kun mitta on ihan täynnä läheisten alkoholin ja huumeiden käyttöä- ja mitä huolta se takaraivossa alitajunnassa aiheuttaa. En jaksaisi sitä enää aikuisiällä omassa kotona. Miehellä on myös harrastus joka kestää 4-5kk vuodesta, ja ottaa siellä joka pe ja la alkoa. Mutta kun se "kuuluu asiaan" ja "on aina kuulunut". En kykene ymmärtämään. Emme vain tule toisiamme vastaan näissä asioissa.
Jos juo muutaman pullon kuukaudessa ei ole ongelma. Liika kiristys vie vaan suhdetta huonoksi.Ei edes päihdy,) sauna tai terassilla oluet ihan hyvä välillä istahtaa.Isompi känni ovat eri asia, sekin menee jos tapahtuu kerran vuodessa. Mökillä vaikka polttarit tai ystävät kokoontuu. Ei niin vakavasti toista rajoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin vähän tuollainen mies. Vaimo vuosia yritti kaikkensa, että tajuaisin mitä aiheutan muille. En tajunnut. Vasta eron myötä heräsin. Sitten oli jo liian myöhäistä. En ainakaan itse usko, että olisin muuttunut ilman eroa. Eron jälkeenkin meni vielä vuosia ennen kuin sain elämäni sellaiseen jamaan, että pystyn esimerkiksi olemaan parisuhteessa ilman, että alkoholi pilaa sitä.
Nauti valinnastasi siihen asti kun se hakkaa kuoliaaksi, maksansa poksahtaa tai schlaagin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos juo muutaman pullon kuukaudessa ei ole ongelma. Liika kiristys vie vaan suhdetta huonoksi.Ei edes päihdy,) sauna tai terassilla oluet ihan hyvä välillä istahtaa.Isompi känni ovat eri asia, sekin menee jos tapahtuu kerran vuodessa. Mökillä vaikka polttarit tai ystävät kokoontuu. Ei niin vakavasti toista rajoittaa.
Tässä taitaa kuitenkin mennä ehkä 200 annosta kuussa tai jotan sinnepäin, se on jotain ihan muuta kuin muutama kuussa tai känni silloin tällöin.
Vierailija kirjoitti:
Elämässä tehdään valintoja. Sinä valitset ihan itse, millaista elämää tulet jatkossa elämään. Ota huomioon myös tämä pikkuseikka, joka ei ole ollenkaan mitätön: Mahdolliset tulevat lapsenne ovat suurella todennäköisyydellä alkoholin suurkuluttajia. Sinun puolelta tulee perintötekijät, miehen puolelta ympäristötekijät.
Pidä kirkkaana mielessä se, että miehen juomiseen sinä et voi vaikuttaa. Älä edes yritä nalkuttaa. Jos päätät viettää elämäsi ilman alkoholistin seuraa, ilmoitat päätöksesi miehelle - ja pidät sen! Mies tekee itse oman päätöksensä, eli jatkaako elämää sinun vai alkoholin kanssa. Takaan, että et tule katumaan päätöstäsi, jos vuosikymmenien päästä havaitset nykyisen puolisosi elävän rappioalkoholistina. Silloin voit miettiä, miltä kaikelta olet säästynyt.
Jos nyt malttaisit lukea aloituksen, ymmärtäisit ehkä että heillä on jo lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kirjoittaa etteivät lapset ole koskaan nähneet häntä humalassa, mutta miten usein he ovat nähneet isänsä humalassa?
Vierailija kirjoitti:
Jos juo muutaman pullon kuukaudessa ei ole ongelma. Liika kiristys vie vaan suhdetta huonoksi.Ei edes päihdy,) sauna tai terassilla oluet ihan hyvä välillä istahtaa.Isompi känni ovat eri asia, sekin menee jos tapahtuu kerran vuodessa. Mökillä vaikka polttarit tai ystävät kokoontuu. Ei niin vakavasti toista rajoittaa.
Ei mua haittaa, jos joskus haluaa lähtä viihteelle tai on jotkut juhlat ja siellä ottaa. Asia muuttuu eriksi, kun se on joka viikottaista ja humalahakuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sun miehellä on alkoholiongelma jos joka viikonloppu istuu yksinään juomassa aamuun asti. Et ylireagoi. Äläkä kuvittele että mikään sun sanoma saisi hänet muuttumaan, se voi lähteä vain hänestä itsestään. Mutta sä voit päättää, lähdetkö vai jäätkö.
Teet väkivaltaa lapsillesi jäämällä. Ovatko he ansainneet isän joka juo yksin aamuun asti?
Niinhän se usein valitettavasti menee että päihderiippuvaisten lapset valitsevat psyyke/päihdeongelmaisen puolison koska syvällä sisimmässä on uskomus ettei kelpaa kuin sellaiselle. Tasapainoiset ihmiset pelottavat syvän alemmuudentunteen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tietenkin piti lapsia tehdä sen alkkiksen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jos juo muutaman pullon kuukaudessa ei ole ongelma. Liika kiristys vie vaan suhdetta huonoksi.Ei edes päihdy,) sauna tai terassilla oluet ihan hyvä välillä istahtaa.Isompi känni ovat eri asia, sekin menee jos tapahtuu kerran vuodessa. Mökillä vaikka polttarit tai ystävät kokoontuu. Ei niin vakavasti toista rajoittaa.
Selvää vähättelyä. Päivittäinen juominen + jokaviikkoiset perskännit ovat poissa perheeltä. Joku muu huolehtii silloin lapsista. Entä parisuhde? Sujuuko seksi?
Jos moraalit ei kohtaa oli se sitten asia kuin asia niin vaikeaksi menee. Itsellä tilanne, että vaimo alkanut käyttää amfetamiinia ja kokaiinia kun lähtee ulos. Hänen mielestään siinä ei ole mitään ihmeellistä eikä pahaa eikä väärää.
Itse en hyväksy huumeita enkä niitä itse käytä ja enkä haluaisi että läheiseni käyttää.
Vaimon selitykset on, että mitä en tiedä ei ole olemassa. Teoriassahan tuo toimisi, mutta kun ihmisestä näkee kun on ottanut.
Eikä siinä mitään jos ei vaikuttaisi mihinkään, niin kuin hän väittää. Hän on kuitenkin monta päivää tällaisten pirikoksuviikonloppujen jälkeen aivan veto veks, nukkuu 2-3 päivää. Lapsi jää, hoitamatta, työt jää hoitamatta. Hän on kerran tyhjentänyt ensin oman tilin sitten taloustilin ja juonut/snortannut rahat.
Ja edelleen väittää että ei vaikuta muihin.
Pelkään, että ei hän itse tule näkemään niin kuin ei alkoholistitkaan, käytöstään ja ainut ratkaisu on ero. Harmi koska kaikki muu on aika lailla täydellisesti meillä elämässä. Olisikin jotain muuta ongelmaa ja ns. paska suhde niin olisi helppo lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kokenut vähän vastaavan lapsuuden. Se oli lapsena kamalaa, kun ei tiennyt missä kunnossa aikuiset on. Ei mitään väkivaltaa tai muuta ollut, mutta ne ainaiset pettymykset kun aikuinen onkin kännissä/krapulassa.
Henkilökohtaisesti ottaisin ainakin asumuseron. Sanoisin miehelle että voimme viettää aikaa yhdessä kun hän on selvinpäin/ja ei krapulassa. Ensin kuitenkin sanoisin miehelle että et aio jatkaa näin, ja antaisin hänelle mahdollisuuden hakeutua hoitoon/lopettaa juominen ennenkuin muuttaisi pois. Mutta vain yhden mahdollisuuden, ja kertoisin missä ajassa sen pitää tapahtua.
Tässä on ajateltava myös lapsia. Voiko heitä altistaa vuoroviikkoasumiselle, jos toinen vanhemmista juo joka ilta?
Nyt on arvot kyllä sen verran erilaiset että kannattaa vakaasti harkita eroa ja jopa toteuttaa se. Jos keskustelu asiasta ei tähänkään asti ole auttanut, ei se muuksi muutu. Miehesi on alkoholisti ja hänen on itse tajuttava asia, muiden sanomiset eivät häntä pelasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun miehellä on alkoholiongelma jos joka viikonloppu istuu yksinään juomassa aamuun asti. Et ylireagoi. Äläkä kuvittele että mikään sun sanoma saisi hänet muuttumaan, se voi lähteä vain hänestä itsestään. Mutta sä voit päättää, lähdetkö vai jäätkö.
Teet väkivaltaa lapsillesi jäämällä. Ovatko he ansainneet isän joka juo yksin aamuun asti?
Kun sinä olit itse lapsi, etkö tosiaan koskaan ajatellut, että ei sellaista lapsuutta sinun tuleville lapsillesi?
Mieti nyt sitä, millainen heidän lapsuutensa sinun nykyisessä perheessäsi on, vaikka ette riitelisi. Nalkuttamisen voit unohtaa saman tien, koska se ei tule johtamaan mihinkään muuhun kuin riitaan.
Tänä yönä ei ole taas saanut kunnolla nukuttua, kun mies juonut. En saa kunnolla nukuttua enää kun mies juo, koska olen niin v*ttuuntunut tähän tilanteeseen. Ei sekään ole multa enää tervettä ja olen väsynyt.