Yliluonnollisia kokemuksia!
Hei! Haluaisin kuulla teidän yliluonnollisia kokemuksia, mahdollista kirjaa varten. Kiitos etukäteen!
Anneli-81
Kommentit (154)
Minulla oli lapsena kävelykepin kokoinen puunoksa ilman kaarnaa, olin suurenlasilla/auringolla polttanut siihen kuvioita ja nimiä.
Joku päivä menin pihalla olevaan pieneen puistoon keinumaan, laitoin kepin lähelle nurmikolle. Kun lopetin keinumisen ja menin hakemaan kepin, niin se oli kadonnut!
Ketään muuta ei pihalla ollut talojen pihalla tai pikkupuistossa, eli kukaan ei voinut ottaa sitä! Sitä ei löytynyt mistään! Kyllä harmitti!
Anneli-81
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli lapsena kävelykepin kokoinen puunoksa ilman kaarnaa, olin suurenlasilla/auringolla polttanut siihen kuvioita ja nimiä.
Joku päivä menin pihalla olevaan pieneen puistoon keinumaan, laitoin kepin lähelle nurmikolle. Kun lopetin keinumisen ja menin hakemaan kepin, niin se oli kadonnut!
Ketään muuta ei pihalla ollut talojen pihalla tai pikkupuistossa, eli kukaan ei voinut ottaa sitä! Sitä ei löytynyt mistään! Kyllä harmitti!
Anneli-81
Naapurin koira vei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on simppeli juttu! Tavarat pudonneet laatikoston väliin, menneet vahingossa roskien mukana.ei mitään yliluonnollista!
Tähän täytyy jo sanoa että jossakin ne tavarat ovat tai jonnekin jonkun toimesta ovat siirtyneet koska henkimaailma ei voi tavaroita ottaa kuitenkaan.
Vaikka ns. henkimaailma olisi olemassakin, ei sinne voi mikään viedä mitään fyysistä tavaraa.
Juu ei voi ja kyllä se henkimaailma ihan olemassa on ja tiedän koska puhuvat sieltä minulle. Jokainen saa kuitenkin uskoa tai olla uskomatta, totuutta ei muuta kenenkään uskomus tai mielipide. Näin se elämässä menee, tietävät asian henkimaailman väkikin kun hallitsevat meitä ja kaikkea ympärillämme. Emme ole
Tiedän että voi, todisteet asuvat minussa kuten teidän kaikkien todisteet asuvat teissä. Erona on vain se että olen aito, rehellinen ja osaan vastata suoriin kysymyksiin. Olen myös itsevarma johtuen edellisistä ominaisuuksistani. Saa uskoa tai jättää ihan välistä, asiaan ei nyt vain tämän parempia todisteita käytännössä löydy ihan helposti.
Näin kerran kun absoluuttisessa tyhjyydessä rupes kuumenemaan ja tiivistymään ja sit räjähti ihan vtusti. Sit tää aine itekseen muodostui mitä ihmeellisimpiin muotoihin. Jotain olentoja sieltä tuli ja kaikkee. HUHHUH!!!!
En usko, mutta toki mahdollista. Mutta olen varma että olisin nähnyt jotain. Anneli-81
Vierailija kirjoitti:
Heräsin yöllä tyynyyn kuolaten ja silmät kouristellen ja ylöspäin nykien. Sen mitä kykenin näkemään niin makuuhuoneeni oli täynnä värikkäitä liikkuvia valoja. Hetken kuluttua tempauduin sängystä ilmaan ja kiepsahdin ilmassa leijuen vaakatasossa 180 astetta kuin jalkapohjani olisivat olleet jossain näkymättömässä tolpassa kiinni joka minua pyöritti. Sen jälkeen muistikuvat katkesivat ja heräsin aamulla sängystäni. Olen varma että jouduin ufokaappauksen uhriksi.
Tämä kuulostaa aika paljon unihalvaukselta. Minullakin ollut niitä. Pelottava kokemus joskus teininä ensimmäisen kerran, mutta mitään yliluonnollista siinä ei ole
Tässä esim. jotain tietoa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Unihalvaus
Sanoisin kristittynä yleisesti tästä aihepiiristä, että sidokset henkimaailmaan eivät ole hyvä asia. Älkää harhautko esim. pelaamaan spiritismiä - sillä voi olla tosi huonoja seurauksia. Henkimaailma on olemassa, mutta meidän tulee pysytellä siitä erossa.
En ole pelannut spiritismiä, uskon vain että jotkut kokevat yliluonnollisia juttuja, ja ei ne kaikki ole mitään kamalia kokemuksia!
Anneli-81
Vierailija kirjoitti:
Muutama päivä sitten kuoli läheinen sukulaiseni toisessa maassa ja, kello oli noin 23.00 kun havahduin tunteeseen että en ole yksin aivan kuin joku olisi kulkenut makuuhuoneessani jossa olin ja,epäilin järkeäni silloin ..seuraavana päivänä sain soiton että sukulaiseni oli kuollut juuri tuona iltana .
Minulla oli äskettäin tunne, että aikuisen lapseni kuollut isä on paikalla ja seurailee tekemisiäni. Tämä fiilis iskee aina silloin tällöin.
Kuittasin hömpäksi, kunnes lapsi itse kertoi luonaan tapahtuneista oudoista asioista. Ihan fyysisiä todisteitakin jäi.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli lapsena kävelykepin kokoinen puunoksa ilman kaarnaa, olin suurenlasilla/auringolla polttanut siihen kuvioita ja nimiä.
Joku päivä menin pihalla olevaan pieneen puistoon keinumaan, laitoin kepin lähelle nurmikolle. Kun lopetin keinumisen ja menin hakemaan kepin, niin se oli kadonnut!
Ketään muuta ei pihalla ollut talojen pihalla tai pikkupuistossa, eli kukaan ei voinut ottaa sitä! Sitä ei löytynyt mistään! Kyllä harmitti!
Anneli-81
Minulta katosi uusi hyppynaru, kun selkäni käänsin. Ketään muuta ei ollut paikalla.
Mieheni menehtynyt isä tupakoi silloin tällöin vieressäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli lapsena kävelykepin kokoinen puunoksa ilman kaarnaa, olin suurenlasilla/auringolla polttanut siihen kuvioita ja nimiä.
Joku päivä menin pihalla olevaan pieneen puistoon keinumaan, laitoin kepin lähelle nurmikolle. Kun lopetin keinumisen ja menin hakemaan kepin, niin se oli kadonnut!
Ketään muuta ei pihalla ollut talojen pihalla tai pikkupuistossa, eli kukaan ei voinut ottaa sitä! Sitä ei löytynyt mistään! Kyllä harmitti!
Anneli-81
Minulta katosi uusi hyppynaru, kun selkäni käänsin. Ketään muuta ei ollut paikalla.
Olin noin kymmenvuotias ja kirjoittelin yksin kotona päiväkirjaan. Kävin vessassa, ja kun palasin pöydän ääreen, kynä oli kadonnut.
Etsin joka ikisen paikan tuloksetta. Harmitti hirveästi, koska kynä oli kallis ja olin ostanut sen viikkorahoillani.
Jumala, Jeesus ja Pyhä henki ilmestyivät metsässä palavina pensaina. He antoivat jotain kivitauluja, jotka sitten kiireessä unohtuivat sinne rimpisuolle.
No onpas hauskaa, taitaa olla kiva keksiä satuja, kun teillä höpöttäjillä ei ole omia kokemuksia. Anneli-81
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli lapsena kävelykepin kokoinen puunoksa ilman kaarnaa, olin suurenlasilla/auringolla polttanut siihen kuvioita ja nimiä.
Joku päivä menin pihalla olevaan pieneen puistoon keinumaan, laitoin kepin lähelle nurmikolle. Kun lopetin keinumisen ja menin hakemaan kepin, niin se oli kadonnut!
Ketään muuta ei pihalla ollut talojen pihalla tai pikkupuistossa, eli kukaan ei voinut ottaa sitä! Sitä ei löytynyt mistään! Kyllä harmitti!
Anneli-81
Minulta katosi uusi hyppynaru, kun selkäni käänsin. Ketään muuta ei ollut paikalla.
Linnut saattaa muuten joskus olla liikkeissään nopeita, jos havaitsevat jotain mielenkiintoista.
Itselläni katosi terassilta muutama juttu, kunnes sain harakan kiinni itse teosta. Joskus taas kun kävelin hautausmaan läpi, niin kaksi varista näytti kopittelevan keskenään hautakynttilällä. En siis trollaa, en tiedä mitä tekivät, mutta nakkellivat toinen toisilleen hautakynttilää eestaas .
En usko yliluonnolliseen mutta sattuma voi olla aika uskomatonta joskus.
Mun hyvän ystävän isänisän isä kuoli 25.1.190* Klo 17.09 Hän oli rakentanut just navettaa kuollessaan. Joka on nykyään " kerhotila". Päivälleen 80v myöhemmin tuo tila syttyi tuleen 25.1. klo 17.09.
" Hän oli ollut ylpeä tilasta ja aina selittänyt että jää tuleville sukupolville ja ei saa ikinä myydä". Nykyinen omistaja kaverini oli just laittanut tilan äitinsä kanssa myyntiin.
Onhan tällaiset sattumatkin mielenkiintoisia. Anneli-81
Kerran olin mieheni kanssa kesällä vuokramökillä, olimme pihalla nauttimassa auringosta. Yhtäkkiä tuli tunne että pian sattuu jotain, no niin kävikin, olimme ulkona ja avain oli sisällä.. Aika pitkään piti odottaa omistajaa avaamaan meille, kun hän oli jossain reissussa. Useampi tunti meni, oli kuuma ja tuli jano, ennenkuin asia ratkesi. Anneli-81
Olin poimimassa mustikoita, kun synkän metsän puiden takaa ilmestyi Mörkö, joka lähti jahtaamaan minua.
Kiipesin puuhun pakoon, kirjoitan tätä viestiä sieltä. Pitää mennä, se heittää minua nyt kävyillä.