Lapseni on autismikirjolla. Eniten ärsyttää itsekeskeisyys.

Vierailija kirjoitti:

Sano ettei täällä kukaan muukaan saa aina tahtoaan läpi. Että kompromisseilla eletään.

Juuri tämä. Häneltä puuttuu kyky hahmottaa tilanteita, joten ne pitää kertoa hänelle.

Hän ei aisti muiden tunteita, joten hänelle pitää kertoa, että muille tulee paha mieli, jos kaikki tehdään vain yhden ehdoilla.

Itse olen autisti, ja minua ärsyttää se, että ihmiset eivät kerro asioita, ja sitten suuttuvat, kun minä en arvaa, mitä he ajattelevat.

Paras olisi lomareissuilla pitää selkeitä palavereja, joissa jokainen saisi sanoa mitä haluaa tehdä, ja yhdessä sovittaisi, mitä tehdään.

Autismiin ei kuulu minäkeskeisyys, mutta siihen kuuluu se, että pää ei kestä, jos suunnitelmia tehdään ja muutetaan lennossa.

Myös minulla on yksi kolmesta lapsesta kirkolla. Hän on kaikista epäitsekkäin ja uhrautuvin. Ei se kaikki luonne kirjolla olosta johdu.

Kyse on siitä, että joustaminen on vaikeaa. Itse sen opin, koska sitä naisilta edellytetään, mutta vietän paljon aikaa yksin, koska joustaminen on uuvuttavaa. Omat tavat ja rutiinit on mulle tärkeitä. 

Ap, toivoa on! Minun poikani on myös autistinen. Hän oli todella itsekeskeinen teini ja juuri 18 vuotiaana mielestäni kakkein hankalimmillaan. Sittemmin hän on kasvanut paljon henkisesti ja nyt 21 -vuotiaana oikein huomaavainen ja empaattinen nuori mies.  Pleikkarit jäivät ja tilalle tuli kaikenlainen itsensä kehittäminen. Toivottavasti teillä menee samoin! Tsemppiä.

Vierailija kirjoitti:

Kyse on siitä, että joustaminen on vaikeaa. Itse sen opin, koska sitä naisilta edellytetään, mutta vietän paljon aikaa yksin, koska joustaminen on uuvuttavaa. Omat tavat ja rutiinit on mulle tärkeitä. 

Kyllä minäkin osaan joustaa, mutta en enää halua. Joustin aikani, ja nyt eläkkeellä en todellakaan jousta - miksi ihmeessä joustaisin? Minä en kaipaa muiden ihmisten seuraa, enkä tarvitse heiltä mitään. Ei ole tarvetta kompromisseihin, eikä kenenkään tarvitse sietää *vaikeuttani*. Tilannehan on täysin win-win. Sellainen pysyvä joustaminen, josta saisin jotakin iloa, ei minuun koskaan tarttunut. Tämän kun sitten täräytti päin näköä neuvojille, niin voi sitä loukkaantumisen määrää, koska Kyllähän Kaikkien Pitää. News flash: ei pidä. 

Kasvata se kersasi opeta käytöstavoille ja ottamaan muut huomioon.

Mulla kaksi autisminkirjolaista ja ovat todella erilaisia. Poika ajaa itseään loppuun kun on liian empaattinen ja hoivaa kaikkia läheisiään ja ajattelee muiden hyvinvointia eikä itseään. Häntä olen yrittänyt kasvattaa itsekeskeisemmäksi koska on helposti hyväksikäytettävissä. Tyttö on taas juuri päinvastainen tapaus ja hänelle yritän opettaa muiden huomioon ottamista. 

No ei tarvitse olla millään kirjolla, ihan tavalliset ihmisetkin on hirvittävän itsekeskeisiä, erityisesti miehet. En ymmärrä yhtään miten keski-ikäinenkin voi olla aina vaan minä nämä, minä sitä, minä tätä, minun tarpeet ja menot vailla suorastaan minkäänlaista kykyä ajatella asioita toisten näkökulmasta. Joskus kun hän puhuu työasioistakin, joudun sanomaan hänelle että no sinunn pitää ottaa huomioon aikatauluissasi muutkin, sun pitää ymmärtää että ilmoitat ajoissa jotta muut tietää mitä tapahtuu, et voi vaan mennä sinne xxx paikkaan koska muiden on valmistauduttava nehän voi olla jossain muualla ei ne sinua siellä odota kädet ristissä. Siis neuvon häntä kuin pientä lasta kerta toisen jälkeen koska hän ei ajattele asioita kuin omasta vinkkelistä. Ihan v...n ärsyttävää aikuiselta mieheltä. Ei hän sitä ilkeyttään tee, hän ei vaan ajattele muita kuin omia juttuja/tekemisiä.