Lue keskustelun säännöt.
Lapseni on autismikirjolla. Eniten ärsyttää itsekeskeisyys.
26.07.2025 |
Siis muuten fiksu ja taiteellisesti lahjakas 18 vuotias tyyppi, mutta aina vain ensin ajattelee itseään. Esim.lomareissulla pitäisi mennä hänen mieltymystrn mukaan, sisarusten mielipiteillä ei hänelle mitään arvoa.
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on nyt täysi-ikäinen nuori autistiaikuinen, joka ihan todellakin inhoaa minua syvästi. En usko että asia tulee muuttumaan. Meillä yritettiin myös tuota ulkopuolista apua, mutta se oli täysin turhaa. Pahimmillaan kuulin, kuinka hän kertoi minun olevan täysin säälittävä teenäisine rakkaudentunnustuksineni; hänen mielestään verisukulaisuudella ei ole mitään merkitystä - olen kuulema jotenkin heikkolahjainen. Ilmoitti aina nuorempana, että kun 18 täyttää lähtee sinä päivänä eikä koskaan katso taaksensa. Näin teki. Opiskelee - ainakin toivon niin - yliopistolla fysiikkaa yhä, ja asuu solussa. On kertonut, että tekee minusta rikosilmoituksen jos yritän ottaa yhteyttä. Olen jotenkin luovuttanut.
Kiitos kun jaoit. Meillä vastaava tilanne. En usko minäkään että mitään on enää tehtävissä. Vihan määrä on suuri. Tavallaan omaa syytäni koska ulkopuolinen ap
Meillä myös sama tilanne jo 26- vuotiaan pojan kanssa.Katkeruus ja viha on hänen mielestään ainoa oikea asia meitä vanhempia kohtaan.Itse koemme tehneemme kaikkemme,apua on haettu ja saatu.Mutta mikään ei ole ollut hyvää .Nyt itsekin haluamme pitää etäisyyttä ,koska vanhana koen tämän kohtuuttomana ja jopa pelottavana.Muut sisarukset ovat myös aikuisina todenneet,että paras on antaa tilaa ja eivät ole enää yhteyksissä.Osansa katkerista vuodatuksesta ovat saaneet.
Toivon vain kaikkea hyvää pojan elämään.Raskasta on olla yksin,kylläkin omasta halustaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin on kaksi kirjolaista. Periytyy isän puolelta, jonka tajusin liian myöhään (isä itse ei ole silmiinpistävän outo).
Rakastan lapsiani, mutta inhoan noita autismipiirteitään. Ne tekevät muuten kivoista lapsista itsekeskeisiä huomauttelijoita, joiden on äärimmäisen vaikea hyväksyä olevansa joskus väärässä. Toinen kimittää itseriittoisella äänellä, toinen sättii pienistäkin virheistä ja poikkeuksista.
Esim. tulin kerran sairaaksi sillä aikaa kun toinen lapsista oli poissa kotoa. En saanut alas mitään muuta kuin pari vanukasta, joita olin ostanut toiselle lapselle. Ne helpottivat myös kurkun poltetta. Kun tämä lapsi kotiutui, sanoin syöneeni osan vanukkaista sairauteni takia ja että ostaisin hänelle kyllä uudet niiden tilalle. Lapsi huomautteli koko loppupäivän muutaman vanukkaan syömisestä ("aika paljon kyllä söit"). Joustoa muiden puolesta löytyy hyvin vähän kummaltakaan. Samoin jos joku perheestä sairastuu, vaikuttavat lähinnä ärtyneiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismin ydinoireisiin kuuluu kehittymätön mielenteoria. Se tarkoittaa sitä, että autisti ei hahmota että kaikilla on omat ajatukset ja tunteet, vaan hän olettaa kaikkien kokevan asiat samoin kuin hän itse. Vaikka tämä asia voidaan hänelle opettaa, niin usein kuitenkin se todellinen ymmärrys jää vaillinaiseksi, kun kyky samaistua toisen tunnetilaan puuttuu. Autisti voi siis tietoisella tasolla tietää, että toinen ajattelee eri tavoin kuin hän, mutta hän ei kuitenkaan ymmärrä asiaa tunnetasolla, joten asialla ei hänen näkökulmastaan ole juurikaan merkitystä.
Kyllä normaaliälyinen autisti hahmottaa aivan varmasti, että kaikilla on omat ajatukset ja tunteet. Sen sijaan nentit eivät kestä sitä subjektiivisuutta, jolla autisti arvostaa omiaan. Autistilla ei ole tarve manipuloida muita kaltaisikseen, mutta hän harvemmin on myöskään manipuloitavissa.
Ah, myytti manipuloimattomuudesta. Vedän vertaistukiryhmää erityisten äideille, ja voin kertoa että ihan näyttää onnistuvan manipulointiyrityksetkin osalta autisteja. Aihe on tabu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismin ydinoireisiin kuuluu kehittymätön mielenteoria. Se tarkoittaa sitä, että autisti ei hahmota että kaikilla on omat ajatukset ja tunteet, vaan hän olettaa kaikkien kokevan asiat samoin kuin hän itse. Vaikka tämä asia voidaan hänelle opettaa, niin usein kuitenkin se todellinen ymmärrys jää vaillinaiseksi, kun kyky samaistua toisen tunnetilaan puuttuu. Autisti voi siis tietoisella tasolla tietää, että toinen ajattelee eri tavoin kuin hän, mutta hän ei kuitenkaan ymmärrä asiaa tunnetasolla, joten asialla ei hänen näkökulmastaan ole juurikaan merkitystä.
Kyllä normaaliälyinen autisti hahmottaa aivan varmasti, että kaikilla on omat ajatukset ja tunteet. Sen sijaan nentit eivät kestä sitä subjektiivisuutta, jolla autisti arvostaa omiaan. Autistilla ei ole tarve manipuloida muita kaltaisikseen, mutta hän harvemmin on myöskä
Onnistuu varmasti, ja minäkin olen kokenut tätä, mutta viittasin lähinnä tähän pakkomielteiseen käytösmanipulointiin. Se aiheuttaa aika useassa autistissa lähinnä aggressiivisuutta tai ainakin syvää vastenmielisyyttä. Minä en henkilökohtaisesti voi esimerkiksi sietää imartelua, etenkään jos sillä yritetään saavuttaa jotakin. Välitön turn off ja red flag - efekti kyseiseen henkilöön.
Väittääkö joku, etteivät autistit manipuloi? Bullhittiä!
Olen töissä autistien päivätoiminnassa, ja siellä oli taannoin nuori mies, joka tunsi rakastuneena toiseen asiakkaaseen.
Tämä toinen oli luonteeltaan pehmeä ja mukautuva, ei oikein hahmottanut omia rajojaan niin fyysisesti kuin henkisestikään.
Häneen ihastunut miespuolinen henkilö alkoi käyttäytyä omistavasti ja lopulta myös lähennellä tätä tyttöä.
Kun huomasimme, mitä tapahtui ja puutuimme siihen, mies raivostui. Kuulemma puutuimme hänen oikeuksiinsa.
Ei siis ymmärtänyt, että hänen oikeutensa ei ole lähennellä toista ihmistä, eikä tämä toinen ymmärtänyt, että hänen rajojaan ei kunnioitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismin ydinoireisiin kuuluu kehittymätön mielenteoria. Se tarkoittaa sitä, että autisti ei hahmota että kaikilla on omat ajatukset ja tunteet, vaan hän olettaa kaikkien kokevan asiat samoin kuin hän itse. Vaikka tämä asia voidaan hänelle opettaa, niin usein kuitenkin se todellinen ymmärrys jää vaillinaiseksi, kun kyky samaistua toisen tunnetilaan puuttuu. Autisti voi siis tietoisella tasolla tietää, että toinen ajattelee eri tavoin kuin hän, mutta hän ei kuitenkaan ymmärrä asiaa tunnetasolla, joten asialla ei hänen näkökulmastaan ole juurikaan merkitystä.
Kyllä normaaliälyinen autisti hahmottaa aivan varmasti, että kaikilla on omat ajatukset ja tunteet. Sen sijaan nentit eivät kestä sitä subjektiivisuutta, jolla autisti arvostaa omiaan. Autistilla ei ole tarve manipuloida muita kaltaisikseen, mutta hän harvemmin on myöskä
Eläimetkin oppii manipuloimaan, joten miksei autisti oppisi? Ihminen oppii sen, mitä sille opetetaan.
Vierailija kirjoitti:
Väittääkö joku, etteivät autistit manipuloi? Bullhittiä!
Olen töissä autistien päivätoiminnassa, ja siellä oli taannoin nuori mies, joka tunsi rakastuneena toiseen asiakkaaseen.
Tämä toinen oli luonteeltaan pehmeä ja mukautuva, ei oikein hahmottanut omia rajojaan niin fyysisesti kuin henkisestikään.
Häneen ihastunut miespuolinen henkilö alkoi käyttäytyä omistavasti ja lopulta myös lähennellä tätä tyttöä.
Kun huomasimme, mitä tapahtui ja puutuimme siihen, mies raivostui. Kuulemma puutuimme hänen oikeuksiinsa.
Ei siis ymmärtänyt, että hänen oikeutensa ei ole lähennellä toista ihmistä, eikä tämä toinen ymmärtänyt, että hänen rajojaan ei kunnioitettu.
Eihän tuo ole manipulointia, vaan selkeää ja aika suoraviivaistakin toisen ihmisen rajojen rikkomista - tyypillistä ja aika syvääkin sosiaalista sokeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kun joku sanoo tämän ääneen! Autistin kirjolla olevien lähipiirin oletetaan joustavan ja ottavan huomioon loputtomiin autistin mieltymykset. Keskustella saisi vain hänen mielenkiinnonkohteistaan.
Myös hoitopuolella näkyy tämä sama, eli muu perhe ramppaa kuntoutuksissa ja ties missä autistin takia. Meidät olisi haluttu viideksi viikoksi jonnekin tutkimusjaksolle, pienen vauvan kanssa. Olisi pitänyt yöpyä siellä eikä töissäkään olisi saanut käydä. Kun kysyin, kuka maksaa vuokran ja juoksevat kulut, miettivät että "ehkä sosiaalitoimi..?". Kuvasti hyvin tilanteen absurdia luonnetta.
Niin ja itse muuten olisin voinut lyödä diagnoosin jo lapsen ollessa taapero. Kaikki merkit olivat ilmassa jo silloin.
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on kaksi kirjolaista. Periytyy isän puolelta, jonka tajusin liian myöhään (isä itse ei ole silmiinpistävän outo).
Rakastan lapsiani, mutta inhoan noita autismipiirteitään. Ne tekevät muuten kivoista lapsista itsekeskeisiä huomauttelijoita, joiden on äärimmäisen vaikea hyväksyä olevansa joskus väärässä. Toinen kimittää itseriittoisella äänellä, toinen sättii pienistäkin virheistä ja poikkeuksista.
Esim. tulin kerran sairaaksi sillä aikaa kun toinen lapsista oli poissa kotoa. En saanut alas mitään muuta kuin pari vanukasta, joita olin ostanut toiselle lapselle. Ne helpottivat myös kurkun poltetta. Kun tämä lapsi kotiutui, sanoin syöneeni osan vanukkaista sairauteni takia ja että ostaisin hänelle kyllä uudet niiden tilalle. Lapsi huomautteli koko loppupäivän muutaman vanukkaan syömisestä ("aika paljon kyllä söit"). Joustoa muiden puolesta löytyy hyvin vähän kummaltakaan. Samoin jos joku perheestä sairast
Sinä rakastat lapsiasi, mutta inhoat heidän piirteitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on kaksi kirjolaista. Periytyy isän puolelta, jonka tajusin liian myöhään (isä itse ei ole silmiinpistävän outo).
Rakastan lapsiani, mutta inhoan noita autismipiirteitään. Ne tekevät muuten kivoista lapsista itsekeskeisiä huomauttelijoita, joiden on äärimmäisen vaikea hyväksyä olevansa joskus väärässä. Toinen kimittää itseriittoisella äänellä, toinen sättii pienistäkin virheistä ja poikkeuksista.
Esim. tulin kerran sairaaksi sillä aikaa kun toinen lapsista oli poissa kotoa. En saanut alas mitään muuta kuin pari vanukasta, joita olin ostanut toiselle lapselle. Ne helpottivat myös kurkun poltetta. Kun tämä lapsi kotiutui, sanoin syöneeni osan vanukkaista sairauteni takia ja että ostaisin hänelle kyllä uudet niiden tilalle. Lapsi huomautteli koko loppupäivän muutaman vanukkaan syömisestä ("aika paljon kyllä söit"). Joustoa muiden puolesta löytyy hyvin väh
Jeesuskin rakastaa ihmistä, mutta vihaa syntiä hänessä 🤷🏻
Minun 'Assburgerismillani' ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että en sosialisoi tai deittaile paikkakuntani väkeä.
Omaan erittäin hyvät käytöstavat (teitittelen iläihmisiä ensin, vasta sitten sinunkaupat; kättelen teinitkin esittäytymisessä jne).
Testien mukaan tunneälyni sekä tilannetajuni ovat erittäin hyvät.
Syyt ruokaostosten kotiinkuljetuksiin ja muuhun ovat aivan toisaalla.
---
Vielä: olisin käyttäytynyt samoin myös normona.
Kun luottamus ja kunnioitus on kerran mennyt, ei niitä valitettavasti voi enää palauttaa (muodollisesta anteeksipyynnöstä riippumatta). Tosin en minä sellaistakaan ole saanut; olisihan tuo lohtuempatiakirje helposti tullut vaikka postiluukusta, jos myötätuntoa joku olisi halunnut suuntaani osoittaa oviepisodien osalta.
---
Hypoteesi:
'Ole hyvä, neiti xx, lahjoitamme sinulle lahjakortin lukkosepällle turvalukkoa varten. Kiitoseleenä taloyhtiöltä työstäsi eteemme + hyvityksenä ikävistä kokemuksistasi.. turvallista kotoilua jatkossa!'
*Tämä olisi ollut tyypillinen hienostunut myötätunnon ele vastaavassa tilanteessa missä tahansa maassa Euroopassa tai Aasiassa. (Tiedän, koska läheiseni on diplomaatti).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
*Ikäihminen, ei 'iläihminen'.
Hurjan nopeasti kirjoitan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väittääkö joku, etteivät autistit manipuloi? Bullhittiä!
Olen töissä autistien päivätoiminnassa, ja siellä oli taannoin nuori mies, joka tunsi rakastuneena toiseen asiakkaaseen.
Tämä toinen oli luonteeltaan pehmeä ja mukautuva, ei oikein hahmottanut omia rajojaan niin fyysisesti kuin henkisestikään.
Häneen ihastunut miespuolinen henkilö alkoi käyttäytyä omistavasti ja lopulta myös lähennellä tätä tyttöä.
Kun huomasimme, mitä tapahtui ja puutuimme siihen, mies raivostui. Kuulemma puutuimme hänen oikeuksiinsa.
Ei siis ymmärtänyt, että hänen oikeutensa ei ole lähennellä toista ihmistä, eikä tämä toinen ymmärtänyt, että hänen rajojaan ei kunnioitettu.
Eihän tuo ole manipulointia, vaan selkeää ja aika suoraviivaistakin toisen ihmisen rajojen rikkomista - tyypillistä ja aika syvääkin sosiaali
Tämä henkilö yritti manipuloida tätä toista osapuolta niin, että jatkuvasti painosti häntä kertomaan, miten rakastunut tyttö on. Vaikka tytöllä ei ollut mitään romanttisia tunteita, toinen oikein yrittämällä yritti. Ei välittänyt vaikka hänelle yritettiin kertoa, että kenenkään tunteita ei voi pakottamalla herättää. Raivostui siitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai hyvitys
esimerkiksi kiinteässä
samalla viitteellä maksettav.
kk-sähkö/vesilaskussani.
Lisäys.
Autistien manipulointi on niin kömpelöä että alkaa epäillä jostakin laitoksesta lähteneeksi.
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on kaksi kirjolaista. Periytyy isän puolelta, jonka tajusin liian myöhään (isä itse ei ole silmiinpistävän outo).
Rakastan lapsiani, mutta inhoan noita autismipiirteitään. Ne tekevät muuten kivoista lapsista itsekeskeisiä huomauttelijoita, joiden on äärimmäisen vaikea hyväksyä olevansa joskus väärässä. Toinen kimittää itseriittoisella äänellä, toinen sättii pienistäkin virheistä ja poikkeuksista.
Esim. tulin kerran sairaaksi sillä aikaa kun toinen lapsista oli poissa kotoa. En saanut alas mitään muuta kuin pari vanukasta, joita olin ostanut toiselle lapselle. Ne helpottivat myös kurkun poltetta. Kun tämä lapsi kotiutui, sanoin syöneeni osan vanukkaista sairauteni takia ja että ostaisin hänelle kyllä uudet niiden tilalle. Lapsi huomautteli koko loppupäivän muutaman vanukkaan syömisestä ("aika paljon kyllä söit"). Joustoa muiden puolesta löytyy hyvin vähän kummaltakaan. Samoin jos joku perheestä sairast
Tämä vanukasjuttu ei mene mitenkään läpi.
Vierailija kirjoitti:
Ja ratkaisu on? Jättää autistin toiveet huomiotta? Mennä lomalle ilman autistia, koska koko loma on joka tapauksessa autistin mielestä jäätävää shittiä? Vääntää ratakiskosta termiä kompromissi, joka on autistin mieslestä kiusaamista? Jotakin muuta, mitä?
Ratkaisu on juurikin, että autisti (siis täysi-ikäinen) valitsee itse, tuleeko mukaan vai ei. Problem solved. Autistin kanssa ei voi suunnitella ja sommitella tapahtumia niinkuin muiden ihmisten kanssa. Hänelle kuvataan suunnitelma tarkkaan (ja huom. siinä on pysyttävä, jos halutaan välttää lukkoon meneviä tilanteita) ja sitten hän valitsee. Tästä toimintamallista toki seuraa se, että hänen kanssaan ei juuri voi lomailla eikä retkeillä missään.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on äiti joka ei ole koskaan ajatellut muita kuin itseään.
Ei minunkaan äitini. Hän ei autisti ollut, mutta ei kyllä ajatellut ketään muuta kuin itseään ikinä. Aina vain mitä hän haluaa, mistä hän pitää, mistä ei pidä. Muistan kun 15-vuotiaana ostin mustat farkut. Ei ne muodissa olleet, mutta olen aina pitänyt mustista vaatteista. Kun tulin kotiin, äitini sanoi ensimmäisenä, että aivan hirveät ja hän ei ole koskaan tykännyt mustista housuista. Siis hän. Minä ostin housut itselleni, en hänelle. Siitä käytiin riita, käynkö vaihtamassa kaupassa sinisiin. En suostunut.
Äitini myös kehui aina, miten hyvä hän on työssään. Muita kyttäsi ja kertoi kotona, mitä joku on tehnyt huonosti. Jos joku oli lihonut, hän sanoi, että näkyy sekin lihoneen, ja sanaan hengenvetoon lisäsi, että hän itse huolehtii kyllä, ettei niin käy, samassa painossa pysynyt aikuisikänsä.
Joulut olivat aivan kauheita sitten kun olin mieheni tavannut. Äidilleni se oli valtataistelu. Hän ilmoitti, moneltako tarjoaa joulupäivällisen. Yleensä juuri vaikkapa klo 14 tai klo 15, että on vaikea suunnitella, mihin aikaan mennään mieheni vanhemmille tai isovanhemmilleni. Yhtenä vuonna kun ilmoitin, että saatetaan myöhästyä, koska käydään ensin haudoilla ja sitten mieheni vanhempien luona, äitini dramaattisesti ilmoitti, että ruoka on pöydässä klo 14, koska hän haluaa syödä silloin, ja sen jälkeen alkaa joulusauna. Jos ei kiinnosta syödä, niin olkaa syömättä, hän ainakin syö. Niinhän siinä kävi, että kun oltiin noin vartti myöhässä, oli jo nostettu ruuat pois ja äitini kehuskeli, miten on vatsa täynnä. Tuskinpa vaan. Eihän se ollut ehtinyt edes syödä, kun on tullut kiire nostaa ruuat pois pöydästä, kun huomannut, että nyt on minuutin myöhässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ratkaisu on? Jättää autistin toiveet huomiotta? Mennä lomalle ilman autistia, koska koko loma on joka tapauksessa autistin mielestä jäätävää shittiä? Vääntää ratakiskosta termiä kompromissi, joka on autistin mieslestä kiusaamista? Jotakin muuta, mitä?
Toimiva ratkaisu näyttää varmasti jokaisessa perheessä erilaiselta. Ehkä jonkun ulkopuolisen avun pyytäminen voisi olla hyvä alku? Neutraalilla maaperällä on joskus helpompi keskustella.
Ei se ulkopuolinen apu mitään auta. Autisti ei vain näe sinun pointtiasi, eikä rupea sitä näkemään, vaikka kuinka keskustelisit. Ei väreistä keskusteleminen värisokean henkilön kanssakaan saa häntä näkemään värejä niinkuin sinä, vaikka ulkopuolinen miten hyvin keskustelua johtaisi. Autisti voi kyllä oppia peittämään ajatuksensa, niinkuin tässä jo joku kirjoittikin.
Tarkoitin kommentin kirjoittajaa. Eiköhän sillä aikeena ole pelkkä kiusaaminen ja naljailu.