Lue keskustelun säännöt.
Lapseni on autismikirjolla. Eniten ärsyttää itsekeskeisyys.
26.07.2025 |
Siis muuten fiksu ja taiteellisesti lahjakas 18 vuotias tyyppi, mutta aina vain ensin ajattelee itseään. Esim.lomareissulla pitäisi mennä hänen mieltymystrn mukaan, sisarusten mielipiteillä ei hänelle mitään arvoa.
Kommentit (168)
Ihanaa kun joku sanoo tämän ääneen! Autistin kirjolla olevien lähipiirin oletetaan joustavan ja ottavan huomioon loputtomiin autistin mieltymykset. Keskustella saisi vain hänen mielenkiinnonkohteistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmoita matkoilla että menette paikkaan x, hän voi tulla mukaan tai olla tulematta. Autisti ei ole mitenkään etuoikeutettu olemaan itsekäs.
Ja ratkaisu on? Jättää autistin toiveet huomiotta? Mennä lomalle ilman autistia, koska koko loma on joka tapauksessa autistin mielestä jäätävää shittiä? Vääntää ratakiskosta termiä kompromissi, joka on autistin mieslestä kiusaamista? Jotakin muuta, mitä?
Vierailija kirjoitti:
Ja ratkaisu on? Jättää autistin toiveet huomiotta? Mennä lomalle ilman autistia, koska koko loma on joka tapauksessa autistin mielestä jäätävää shittiä? Vääntää ratakiskosta termiä kompromissi, joka on autistin mieslestä kiusaamista? Jotakin muuta, mitä?
Toimiva ratkaisu näyttää varmasti jokaisessa perheessä erilaiselta. Ehkä jonkun ulkopuolisen avun pyytäminen voisi olla hyvä alku? Neutraalilla maaperällä on joskus helpompi keskustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Autistit on yleensä kusipäitä.
Nenttien mielestä. Autistien mielestä nentin ovat. Mutta tämäkään ei tuo ratkaisua ko lapsiperheeseen - olipa kusipää kuka tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Veljeni suuttuu jopa muidenkin tunteista.
Kun sanon hänelle että minulla on paha mieli, hän sanoo että hänelle tuli nyt huono fiilis kun sanoin näin.t.se autistin sisko
Kuullostaa ihan mun vaimolta.
Jos sanon että jostain tuli paha mieli, hän kuittaa sen sanomalla että hänelle tuli paha mieli enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osallistu tähän.
Aurinkoista lauantaita +
voimia kirjolaisille ja
heidän vanhemmilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on nyt täysi-ikäinen nuori autistiaikuinen, joka ihan todellakin inhoaa minua syvästi. En usko että asia tulee muuttumaan. Meillä yritettiin myös tuota ulkopuolista apua, mutta se oli täysin turhaa. Pahimmillaan kuulin, kuinka hän kertoi minun olevan täysin säälittävä teenäisine rakkaudentunnustuksineni; hänen mielestään verisukulaisuudella ei ole mitään merkitystä - olen kuulema jotenkin heikkolahjainen. Ilmoitti aina nuorempana, että kun 18 täyttää lähtee sinä päivänä eikä koskaan katso taaksensa. Näin teki. Opiskelee - ainakin toivon niin - yliopistolla fysiikkaa yhä, ja asuu solussa. On kertonut, että tekee minusta rikosilmoituksen jos yritän ottaa yhteyttä. Olen jotenkin luovuttanut.
Vierailija kirjoitti:
Veljeni suuttuu jopa muidenkin tunteista.
Kun sanon hänelle että minulla on paha mieli, hän sanoo että hänelle tuli nyt huono fiilis kun sanoin näin.t.se autistin sisko
Juuri näin. Pilasit mun päivän ja mielialan, ilman yhtään empatiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on nyt täysi-ikäinen nuori autistiaikuinen, joka ihan todellakin inhoaa minua syvästi. En usko että asia tulee muuttumaan. Meillä yritettiin myös tuota ulkopuolista apua, mutta se oli täysin turhaa. Pahimmillaan kuulin, kuinka hän kertoi minun olevan täysin säälittävä teenäisine rakkaudentunnustuksineni; hänen mielestään verisukulaisuudella ei ole mitään merkitystä - olen kuulema jotenkin heikkolahjainen. Ilmoitti aina nuorempana, että kun 18 täyttää lähtee sinä päivänä eikä koskaan katso taaksensa. Näin teki. Opiskelee - ainakin toivon niin - yliopistolla fysiikkaa yhä, ja asuu solussa. On kertonut, että tekee minusta rikosilmoituksen jos yritän ottaa yhteyttä. Olen jotenkin luovuttanut.
Autistit usein kuvittelee olevansa huippuälykkäitä, kun heidän osaamisprofiili on niin epätasainen. Eivät vain itse ymmärrä ja osaa. Kuka tahansa oppisi huippuhyväksi jos tekisi vain muutamaa asiaa ja olisi aivan onneton muussa.
Vierailija kirjoitti:
En osallistu tähän.
Aurinkoista lauantaita +
voimia kirjolaisille ja
heidän vanhemmilleen.
Minun lapsuudessani ei nepsydiagnooseista tietoakaan. Vaadittiin paljon, hyvin paljon.
Olen hyvin varhain kantanut suurta aikuisenkaltaista vastuuta kotonamme,
sillä äitini halvaantui synnytyskomplikaation johdosta lääkärin vakavan hoitovirheen seurauksena.
Hän ei vastoin odotuksia kuitenkaan jäänyt pyörätuoliin, vaan oppi/opetteli intensiivikuntoutuksen ja loputtoman sinnikkään luonteensa avittamana uudelleen puhumaan ja kävelemään.
Kuitenkin hän kantoi 100% invaliditeetin statusta. Meillä ei käynyt siivousapua, ei mitään sellaista. Minä siivosin yhdessä äitini kanssa, kokkasin, leivoin; koko ajan äitiäni hoivaten ja kyllä - terapioiden. Suunnittelin kauppalistat. Kävin usein jalkaisin kaupassa 3 kertaa peräkkäin.
Hänellä oli usein itkumaratoneja, mutta näinä huonoina päivinä isäpuolemme ja me lapset hoidimme kotityöt ja kauppakäynnit, ja sallimme äidin levätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykologian ja psykiatrian historiassa on aina ollut muoti-ilmiöitä. Viimeiset 20 vuotta joku vähän itsekkäästi käyttäytynyt ihminen on leimattu narsistiksi. Nykyään kaikki ovat autisteja tai ainakin kirjolla.
Telkkarin Kirjolla-sarja teki paljon hyvää mutta myös paljon huonoa. Ensimmäisessä osassa mukana olleista ihmisistä iso osa oli varmaan oikeita autisteja mutta mukaan olisi kyllä sopinut muitakin diagnooseja. Topista tehtiin ilmiö.
Toista jaksoa en viitsinyt edes katsoa kovin pitkään, koska siinä esiintyneet henkilöt olivat minusta aivan normaaleja ihmisiä, jotka olivat joutuneet elämässään jotenkin hankalaan tilanteeseen.
Selitys ei saanut olla se, että okei, olet tehnyt vääriä valintoja ja mokannut, kuten me kaikki teemme. Sen sijaan pitäisi tarvita jotain erityistä tukea ja paijaamista.
Tätä keskustelua kestää taas varmaan jotain 20 vuotta, kunnes löytyy joku muu selitys sille, miksi ihmislaji käyttäytyy holtittomasti.
Ei tartte ihmetellä että on vaikeuksia ihmissuhteissa. Se totaalinen joustamattomuus!
Autistit pitäisi viedä järveen tai metsään jo lapsena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osallistu tähän.
Aurinkoista lauantaita +
voimia kirjolaisille ja
heidän vanhemmilleen.
Minun lapsuudessani ei nepsydiagnooseista tietoakaan. Vaadittiin paljon, hyvin paljon.
Olen hyvin varhain kantanut suurta aikuisenkaltaista vastuuta kotonamme,
sillä äitini halvaantui synnytyskomplikaation johdosta lääkärin vakavan hoitovirheen seurauksena.
Hän ei vastoin odotuksia kuitenkaan jäänyt pyörätuoliin, vaan oppi/opetteli intensiivikuntoutuksen ja loputtoman sinnikkään luonteensa avittamana uudelleen puhumaan ja kävelemään.
Kuitenkin hän kantoi 100% invaliditeetin statusta. Meillä ei käynyt siivousapua, ei mitään sellaista. Minä siivosin yhdessä äitini kanssa, kokkasin, leivoin; koko ajan äitiäni hoivaten ja kyllä - terapioiden. Suunnittelin kauppalistat. Kävin usein jalkaisin kaupassa 3 kerta
Kerrotko vielä kuka oli tarinan autisti?
#35: viesti a ja b; molemmat
samalta Asperger-aikuiselta.
Osallistuin kuitenkin.
🙂
Vierailija kirjoitti:
Tuleva persu.
Todella, todella paska heitto, paskalta ihmiseltä. On jotain rimoja, joita ei ole tehty alitettaviksi.
Tähän sortuu monet erityislasten vanhemmat. Koitetaan saada muu maailma sopeutumaan lapseen eikä lasta muuhun maailmaan. Tavallaan olen tyytyväinen että minut diagnosoitiin vasta aikuisena, niin minulta vaadittiin lapsena ihan samaa kuin muiltakin.