LOKAMASSUT-HUHTIKUU

Aika menee kuin siivillä, kun on kauheasti tekemistä. Siltikin kyllä ehdin miettimään sitä onko masussa kaikki ok. En viitsi kovin usein sitä doppleria käyttää, kun se luultavasti kuitenkin häiritsee vauvaa, mutta kerran/kaksi viikossa on kuunneltu kun olen niin säikky tän raskauden kanssa. Enää n. viikko siihen, kun viimeksi vauvani menehtyi, ja siksi tässä pinna kiristyy kun nuo ajat lähestyvät. Sinänsä ihan pöhköä verrata aikasempaa tähän, kun jos jotain tapahtuu, niin tuskin nyt sentään just silloin kun viimeksi, mutta on tuo rationaalinen minä välillä vähän hukassa :/.



Onnea kaikille hyviä ultrauutisia saaneille! Tässä pinossa tuntuu nyt menevän hyvin :).



EE: olen ollut ihan tyytyväinen doppleriin, mutta täytyy myöntää että välillä en ole saanut sillä kuulumaan, ja se on aiheuttanut " pienimuotoista" paniikkia. On tuo kokemusten saldo kuitenkin positiivisen puolella, mitä tulee tuohon laitteeseen. Mullahan on istukka ainakin osittain etuseinässä ja se kyllä tuntuu vaimentavan aika tehokkaasti, eli varmaan kuuluis muuten paremmin..



Jaksuja pahoinvoiville! Itselläkin on vieläkin välillä, kun oon syönyt enemmän kuin vähän ja lisäksi usein iltaisin muuten vaan. Valitettavasti olen kuitenkin saanut tuota painoa jo lisää pahoinvoinnista huolimatta (voisin Kimberly lahjoittaa puolet sulle ;). Liikuntaa on tullut harrastettua ihan liian vähän, mutta nyt kyllä tulee liikuntapyrähdys, kun pitää kaivaa n. 20 kuoppaa taimi-istutuksia varten -> selkä paukkuu ja rätisee jo nyt!



Voikaahan kaikki hyvin :)



Meri 14+4

mulla on kyllä selvästi kuitenki helpottanut pahoinvointi, se on lievempää ja ainoastaan aamut yököttää, joskus harvoin muulloinkin päivällä. Mulla paheni joskus 10 viikon tienoilla, ja oikeastaan vasta viime viikolla oli helpotusta nähtävissä. Kaveri sai vauvan viime marraskuussa, ja sanoi, että viikolle 20 suunnilleen kesti..koetetaan vaan kestää, kyllä tämä varmasti tästä vielä helpottaa.



Merille tsemppiä ja rauhaisaa oloa, varmasti kaikki menee nyt hyvin!

Aloin pikaisesti kirjoittelemaan kun täällä on ollut niin hiljaista viime aikoina. Itsellä on ollut töissä tosi kova kiire myös ja jotenkin on nyt alkanut ihan uudenlainen ¿vaihe¿ tässä raskaudessa noin niin kuin henkisellä puolella. Nyt on jo jonkin aikaa huomannut, että se alkuhuuma joka alkoi plussatestistä, on pikkuhiljaa tasoittunut ja oikeastaan häipynyt kokonaan ja sen tilalle on tullut vähän outoja fiiliksiä. Enää ei joka toinen ajatus ole riemu ja onni tästä kauan kaivatusta tilanteesta, vaan päinvastoin sellaista kaikenkattavaa alakuloa on ollut ilmassa. Tuntuu että lokakuuhun on vielä ikuisuus ja tässä nykyisessä tilanteessa on pelkkiä ikäviä velvollisuuksia eikä juurikaan mitään ilon aiheita tai vaihtelua elämässä. Ei jaksa eikä huvita enää lähteä kavereiden kanssa bilettämään savuisiin baareihin eikä katsomaan sivusta kun muut juopottelee ja on kauhea vauhti päällä. Toisaalta taas koti-illat on tulleet jo liiankin tutuiksi eikä joka ikinen ilta jaksaisi suoraan töiden jälkeen kaatua sohvalle ja raahautua siitä pikkuhiljaa sänkyyn nukkumaan. Ennen matkusteltiin miehen kanssa paljon, mutta en uskalla lähteä lentämällä mihinkään eli toisin sanoen ollaan ¿jumissa¿ kotona. Jos haluaa tehdä jotain tosi mukavaa, niin ainut vaihtoehto tuntuu olevan käydä ulkona syömässä ja leffassa. Ja sitä on tullut harrastettua lähes joka viikonloppu ¿vaihtelun vuoksi¿, joten sekään ei tunnu enää miltään. Kauheaa valitusta ja pääasiassa ihan tyhjästä, mutta nyt on vain tällainen vaihe päällä. Tiedän kyllä, että tää johtuu pitkälti siitä, että ollaan niin pitkään oltu miehen kanssa kaksistaan ja voitu tehdä melkeinpä mitä vaan on milloinkin sattunut huvittamaan. Kuten tosiaan reissata monta kertaa vuodessa ja juhlittuakin tuli välillä melko usein railakkaastikin. No, ehkä tää on jo jonkinlaista totuttelua siihen tulevaan vauva-arkeen, joka ei varmastikaan aina kauhean helppoa ja jännittävää ole. Mutta jos jollain tulee jotain hyviä ideoita mielialan kohotukseen tai muuhun piristävään tekemiseen liittyen, niin ilolla otetaan vastaan :) Anteeksi omanapainen valitusvirsi, mutta välillä tää on tätä :)



EE (15+3)

Hei kaikille!!



Taitaa ensimmäinen kolmannes olla kaikilla turvallisesti takana ja pelko vähän helpottanut?



Itse kävin viime viikolla 14+2 niskaturvotusultrassa ja kaikki oli hyvin. Koko vastasi viikkoja (toisen mitan mukaan 14+2 ja toisen 14+0). Ultran jälkeisessä huumassa menikin sitten muutama päivä. Tällä viikolla uskaltauduin pomolle kertomaan tilanteen ja ihan kiva oli vastaanotto. Työkavereille en ole vieläkään kertonut, paitsi huonekaverille, joka on tiennyt asiasta jo kaksi kuukautta ja on hienosti tukenut minua pahoinvoinneissa jne. Nyt lähinnä huolestuttaa se, että paino ei ole yhtään noussut vaikka olen viikon ollut oksentamatta (jee!!). Ruoka ei oikein vieläkään maistu eikä vatsaan mahdu paljoa kerralla. Toinen juttu: maha ei ole kasvanut yhtään. Farkkuja lukuunottamatta muut housut mahtuu ihan hyvin päälle. Silloin kun oikein turvottaa (=joka iltapäivä) täytyy vähän vyötäröltä löysätä, ei muuta. Tosin en mitään kovin tiukkoja malleja ole koskaan käyttänyt, johtuneeko siitä.



Mites teillä muilla? Joko maha alkaa tuntua? Vieläkö mahdutte vanhoihin housuihin?



EE: Vinkkejä en osaa antaa mutta kiva kuulla että jollain olisi energiaa tehdäkin jotain. Itsellä loppuu puhti työpäivän jälkeen ja sohva on ainoa illanvietto mahdollisuus (päiväunet joka päivä). Kokeile puuhata kotona jotain esim. sisustaa, laittaa parveketta tai pihaa (jos sellainen on), osta uudet verhot tms. Oletko käynyt elokuvissa? Teatterissa? Museossa? Taidenäyttelyssä? Joogassa? Patikoimassa? Kavereiden kanssa keilaamassa?



Luppis

...mahtuuko vielä vanhoihin housuihin ja tuntuuko maha.



En tosiaankaan ole mahtunut vanhoihin housuihin moniin viikkoihin! =)Hullu turvotus ja kaipa tämä alkaa olla pikkuhiljaa jo vauvamahakin. ;) Mutta tosiaan, mammapöksyt olleet käytössä jo pitkään. Jänniä tuntemuksia välillä mahassa, on jopa mahdollista että olen tuntenut ensimmäiset liikkeet, mutta kun niitä on niin vaikea tunnistaa kun kyseessä on elämäni ensimmäinen raskaus...



Mukavaa vappua kaikille!!!



-Monoliisa-

Täällä on aika hiljaista ollut viime aikoina, kaikki keskittynevät masun kasvatteluun? Eihän tuo pelko tunnu katoavan ainakaan täällä, mutta sentään ei enää niin ahdistavan läsnä ole joka hetkessä. Välillä ehtii kuitenkin miettimään, että onkohan kaikki hyvin.



EE, täälläkin on välillä ollut samanlaisia ajatuksia. Tosin ne vaivaa vain ajoittain, kun muuten olo on vieläkin niin onnellinen tästä ihmeestä. Tietyissä tilanteissa silti tulee mieleen kaikenlaista. Meidän piti lähteä syksyllä 2-3kk Italiaan, jos hoidoissa ei siihen mennessä onnistuta. Italia on meidän intohimo, ja nytkin oltiin menossa pääsiäisen aikaan sinne, mutta ei sitten uskallettu varata lentoja kun olin niin huonovointinen. Kaupunkilomasta ei tahdo tulla mitään, jos ei jaksa mitään tehdä. Nyt sitten ei oikein enää saada lomia ennen heinäkuuta, ja lisäksi ollaan oltu vähän säästölinjalla, että saadaan tehtyä hankinnat (kun samalla tässä on remontoitu kotia pikkuhiljaa). Tietenkin valitsisin miljoona kertaa mieluummin tämän tilanteen ja raskaana olon kuin jonkun matkailun, mutta väkisinkin tulee mietittyä, että milloinkahan pääsee seuraavan kerran..bileet sun muut ei kiehdo aivan samalla lailla kuin ennen, ehkä aloin jo saada niistä muutenkin tarpeekseni. Joskus tulee silti mietittyä, että ensi syksystä lähtien meitä on kolme ja ollaan sitten niin aika kauan. Outo ja kiehtovakin ajatus. En oo kyllä näistä ajatuksista ainakaan vielä ahdistunut, jotenki ajattelen, että negatiivisetkin ajatukset kuuluu tähän vanhemmuuteen valmistautumiseen, koska ei kai se vauvan/lapsen kanssa eläminenkään voi aina vain aurinkoista olla.



Nuo Luppiksen vinkit oli hyviä, tuon suuntaisia ollaan mekin mietitty kunhan vaan minä tästä vähän piristyn vielä. Kotona ollaankin jo puuhailtu pikkuremontin ja sisustuksen kanssa, vielä on paljon tehtävää (ostettiin 10/06 uusi asunto, jota on remontoitu syksyllä enemmänkin). Italiaan ois siis ehdottomasti lähdetty vielä raskauden aikana, mutta loma meni ja ei siis varmaan enää oikein onnistu työn puolesta. Laivaristeilyä suunnittelin romanttisesti jossain vähän paremmassa hytissä ja ehkä 1-2 päivää Tukholmassa. Kesällä sitten varmaan kierrellään lähiympäristössä, saaristossa ja muualla, tosin haaveilemamme pyöräretki saaristoon taitaa nyt jäädä..ei ole juuri kokemusta pitkistä reissuista ja mahan kanssa tuskin kannattaa alkaa opettelemaan :) Muutamia viikkoja sitten, kun sattui perjantaina olemaan parempi päivä, herätin miehen aamulla ja sanoin, että lähdetään Helsinkiin. Varattiin hotelli ex tempore netistä ja hypättiin junaan, oli aika kiva reissu vaikka huono olo olikin välillä. JOtain spontaania on kiva vielä harrastaa kun voi.



Omasta navasta sen verran, että vaikka eilen tuli 16 viikkoa täyteen, pahoinvointi sen kun jatkuu. Tuo 16 viikkoa oli mun oljenkorsi vielä, kun monen oppaan mukaan silloin yleensä loppuu huono olo. Nyt ei sitten tiedä mihin asti tämä kestää..



Maha kyllä näkyy, mammahousut on olleet jalassa jo muutamia viikkoja. Tiedän silti tuttuja, joilla maha on saattanut olla normaali yli 20 viikoillekin asti. Mulla on muutenki turvotukseen taipuvainen maha, mutta kaipa tässä vähän jo vauvamahaakin on.



Pitää näköjään lopettaa ennen kuin tulee romaani. Hyvää vappua kaikille! Ostettiin muuten alkosta alkoholitonta kuoharia vapuksi, jotta vähän juhlaoloa saadaan.



Kimberly 16+1

Täällä on tosiaan ollut erittäin hiljaista viime aikoina. Toivottavasti kaikilla on kaikki ok. No enpä ole itsekään pahemmin muuta tehnyt kuin käynyt lukemassa viestejä...



Täällä suunnalla kaikki muuten ihan OK, mutta mahakrampit vielä jatkuu jollain lailla. Kyllä kai ne siitä. Keskiviikkona on neuvola ja katsotaan sen jälkeen sitten uudelleen.



Muuten on alkanut tosi kovin tuo väsymys pukkaamaan. Vetelen parit päikkärit päivässä, kun en saa oikein kunnolla nukuttua yöllä. Mutta kaipa se siitä...



Nyt palaan taas jääkiekon pariin!



lillastiina ja Nyytti

Täällä toistaiseksi paistelee, mutta lumisadettakin on lupailtu. Saas nähdä.



Neuvolassa kävin just äsken, sydänäänet kuului oikein hienosti ja kaikki oli muutenkin kunnossa. Mukavaa kun on positiivisia käyntejä, vuositolkulla tottui kuulemaan aina vaan huonoja uutisia.



Lillastiina (muistaakseni!) valitteli kovaa väsyä. Minä puolestaan alan virkistyä. Oli ihan järkyttävää miten saattoi päivällä nukkua pari tuntia kevyesti ja silti 10 tunnin yöunet perään. Nyt en ole oikeastaan nukkunut päikkäreitä enää yli viikkoon ja iltaisin ei ole enää niin kuolemanväsynyt, vaikka uni kyllä tuleekin helposti eikä yli 10 jaksa valvoa.



Pikkuhiljaa ehkä näyttää olo parantuvan. Voi tietysti olla väliaikaistakin, mutta...

Olen kyllä käynyt täällä lueskelemassa, mutta ei oikein ole ollut mitään asiaa, niin on tuo kirjoittelu jäänyt vähemmälle. Viimeisen viikon olen nauttinut väsymyksen väistymisestä. Aina välillä toki tulee uupumiskohtauksia, mutta on tämä ihan erillaista kuin aiemmin. Yöunet kyllä maistuu!



Kimberly, tuo alkoholiton kuohari on tosi hyvä idea! Voisinkin käydä Kampin Alkosta kysäisemässä onko heillä sitä. Ollaan menossa kavereiden kanssa keilaamaan ja sen jälkeen grillaamaan heidän kotiinsa, olisi kyllä mukavampaa jos voisi sitä skumppaa juoda, vaikka alkoholitontakin. Simaa olin kyllä jo varannut.



Joku ehkä muistaa kun kerroin taannoin siitä työpaikasta. Minulle tarjottiin paikkaa viime viikolla ja perjantaina päätin ottaa sen vastaan. Tällä viikolla tehdään sopimus. Tää sitten tarkoittaa, että saan kaksi viikkoa palkatonta kesälomaa tänä kesänä kuuden viikon sijasta. No, ei se mitään, suunniteltiin että vuokrataan talo tai huoneisto Espanjasta tai Portugalista ja ollaan siellä 2 viikkoa. Kunhan ilmastointi löytyy uskon että jaksan oikein hyvin. Lentomatkaa tulee se 4 tuntia, ei muuta kuin tukisukat jalkaan ja menoksi ;o) Varmistan lentoluvan kyllä vielä neuvolasta.



Hyvää ja simaisaa vappua kaikille!



Marvik ja Vaavi

Terveisiä neuvolasta! Kaikki hyvin täälläkin päin. Sydänäänet kuului, ja hbl oli pysytellyt Obsidanin avulla 120:ssa. Minkäslaisia sykkeitä teidän natiaisilla on ollut? Meillä se tuntuu olevan 150 luokkaa, ainakin viime aikoina. Masu on järkyttävän iso, kohdun pohja on jo navan korkeudella! Uudelleen synnyttäjän masun kasvu on kuulemma just näin nopeeta alussa. Ekan kanssa sain peitellyksi 20+ viikolle saakka, mutta nyt tekee tiukkaa. Yritän silti vielä vähän aikaa pitää töissä (paitsi pomo tietää) ja sukulaisilta salassa. Ajattelin sinnitellä rakenneultraan saakka, ja jos sitten vieläkin kaikki ok, on pakko alkaa julkistamaan tätä " salaisuutta" .



Onnea Marvikille uudesta työsopimuksesta! Vaikkakin se loma ei ole ihan samaa mitä ennen...kuullostaa tuo Espanja kyllä aivan ihanalta....(kade). Mekin muuten reissataan kuukauden päästä Kreikkaan, ja kuulemma niitä ihania kreikkalaisia salaatteja ei sitten saa syödä :´(



Meidän perhe viettää vappua ihan omissa oloissaan. Nykyään kun noita lapsia on ei jaksa kauheasti mitään erityistä tehdä. Istutellaan pihalle ostamiamme omenapuita ja tuijia...eli kaivetaan hulluna kuoppia. Siinähän sitä reipashenkistä ohjelmaa :).



Iloista Vappua kaikille!



t. Meri 15+5