Lue keskustelun säännöt.
Onko muilla ollut huonoja psykoterapiakokemuksia?
25.07.2025 |
Nyt kun Hesari on tällä viikolla uutisoinut pariinkin kertaan miten kukaan ei enää käy psykoterapiassa, jäin miettimään omaa kokemustani.
Kävin kymmenisen vuotta sitten pari vuotta Kelan tukemassa psykoterapiassa keskivaikean masennuksen takia.
Keskeytin lopulta kesken, lausunnon kirjoittaneen psykiatrin luvalla ja kannustuksesta. Hän oli aivan samaa mieltä kuin minä ja läheiseni, että psykoterapia vain pahensi oloani. Olo ja elämäni parantuivatkin heti psykoterapian lopettamisen jälkeen.
Kokemus oli aivan kammottava, samoin psykoterapeutti. Ei myöskään antanut minun lopettaa tai vaihtaa terapeuttia vaan painosti jatkamaan kanssaan kunnes sitten psykiatrin luvalla yksinkertaisesti lopetin käymästä.
En koskaan enää menisi psykoterapiaan. Oli myös aivan järjettömän kallista, joten terapia itsessään aiheutti minulle ongelmia, sen lisäksi rahanmeno aiheutti ongelmia sekä tarve lähteä kerran viikossa töistä aikaisemmin ehtiäkseni sinne aiheutti töissä ongelmia. Psykoterapeutti oli todella surkea ja aiheutti paljon ongelmia.
Halusin vain jonnekin jakaa nimettömästi oman kokemukseni, jonka valossa en yhtään ihmettele ettei psykoterapeuteilla enää ole asiakkaita.
Kommentit (610)
Psykoterapian haitat - ei vain ruusutarhaa
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2019;135(15):1377-84
https://www.duodecimlehti.fi/duo15040
Psykoterapian haittavaikutukset
https://www.kaypahoito.fi/nix02740
Psykoterapiasta voi olla myös haittaa
https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/psykoterapiasta-voi-olla-myos-haitt…
Yle Perjantai keräsi huonoja terapiakokemuksia moni kokee terapian henkisenä pahoinpitelynä: Paras vertaus on raiskaus, siltä se tuntui
Väärä terapia oli tuhota Jonas Pieniniemen - Jos olisin jatkanut alkuperäisessä terapiassa, olisin päätynyt laitoshoitoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"En minä ole mitään päättänyt, että terapia oli huono. Olen todennut sen. Kaksi eri asiaa. Tunnut suhtautuvat asiakkaisiin kuin potilaisiin, jotka eivät osaa ajatella ja tehdä omia havaintoja."
Juuri noin. Ihan käsittämätöntä hybristä kuvitella, että kun asiakkaat ovat koulutetumpia aiheesta, kuten monet ovat, itseni mukaan luettuna, niin huonommin aiheeseen koulutettu olisi jotenkin siinä asemassa että voi "opettaa" ja sanella miten toinen oikeasti kokee ja ajattelee. Ei se niin mene. Esimerkiksi omalla kohdallani jouduin jatkuvasti toteamaan, että psykoterapeutti ei tuntenut esimerkiksi edes perusasioita lääketieteestä, psykologiasta ja sosiaalipsykologiasta.
Ap
Mikä koulutus hänellä oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnutkaan kuinka paljon terapiavihaa täältäkin löytyy.
Eikö keskustelu ole avattu siksi että ihmiset voivat jakaa ja kommentoida negatiivisia kokemuksia? Ehkä sekin auttaa purkamaan pettymystä, jonka terapia on aiheuttanut. Onhan täällä myös hyviä kokemuksia jaettu. Jos terapeutti kokee tämän vihaksi terapeutteja kohtaan, olisi varmaan itse hyödynnettäviä olis oppeja ja mietittävä mikä on juurisyy siihen että palaute koetaan vääränä.
No niinpä. Ei anna kovin hyvää kuvaa terapeutin "ammattitaidosta" jos ei kykene ottamaan vastaan mitään palautetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En minä ole mitään päättänyt, että terapia oli huono. Olen todennut sen. Kaksi eri asiaa. Tunnut suhtautuvat asiakkaisiin kuin potilaisiin, jotka eivät osaa ajatella ja tehdä omia havaintoja."
Juuri noin. Ihan käsittämätöntä hybristä kuvitella, että kun asiakkaat ovat koulutetumpia aiheesta, kuten monet ovat, itseni mukaan luettuna, niin huonommin aiheeseen koulutettu olisi jotenkin siinä asemassa että voi "opettaa" ja sanella miten toinen oikeasti kokee ja ajattelee. Ei se niin mene. Esimerkiksi omalla kohdallani jouduin jatkuvasti toteamaan, että psykoterapeutti ei tuntenut esimerkiksi edes perusasioita lääketieteestä, psykologiasta ja sosiaalipsykologiasta.
Ap
Mikä koulutus hänellä oli?
Voin kuvitella et on ollut helppo asiakas. Kun tietää lääketieteestä, psykologiasta ja sosiaalipsykologiasta. Olis kiva tietää asiakaan koulutus?
Veikkaan lähihoitaja tai putkimies
Vierailija kirjoitti:
"Psykoterapia ei ole koskaan helppoa, mutta sinne mennäkseen tulisi voinnin olla riittävän vakaa."
Tuossa yksi opinkappale, jota on opittu toistelemaan. Sen voisi myös suomentaa näin: jos yrittäjä epäonnistuu, syy on asiakkaassa. Mitä tehdään niille asiakkaille, joiden vointi ei ole "riittävän vakaa"? Lääkitään siihen kuntoon, että kuola valuu?
Esim. jos ihminen alkaa saada paniikkikohtauksia ja ahdistuu niistä(kin), eikö järkevämpää ole opettaa ihminen rauhoittumaan ja hallitsemaan fyysisiä reaktioitaan? Sen voi oppia nopeastikin. Nyt sen sijaan annetaan ymmärtää, että tila on pysyvä ja ainoa tapa toimia, on repiä kolme vuotta ihmisen lapsuutta rikki. Jos tästä ei selviä "vointi ei ole riittävän vakaa".
Huh, aiheen ohi, mutta minun (maallikko) kurssillani opeteltaisiin paniikkikohtausten lisääntyessä käymään lenkillä luonnon helmassa tai pururadalla tai ihan kävelemään vaikka korttelia ympäri. Kehottaisin myös etsimään kotijumppaohjelmia Youtubesta tms. fyysistä tekemistä.
Ainakin oma oloni paranee aina huomattavasti kun saan liikkua. Lapsuuden revittely ei auta kuin väsymään elämään. En siis oikeasti pidä mitään kursseja. Vaikka liikunta ei ole mikään ihmelääke jolla lähtee kaikki masennukset niin kyllä se silti kokemukseni mukaan ainakin helpottaa hieman pahan olon kanssa. Tosin ei sekään toimi kaikilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että sekä psykoterapeutit että terapeutit on yksi hyödyttömimpiä ammatteja ikinä, psykoterapiassa loppujen lopuksi laitetaan vain asiaka/potilas tajuamaan ongelmansa ÄÄNEEN ja that's it, kaikki tietävät omat ongelmansa, mutta ratkaisua ei todellakaan löydy terapeutin avulla, kaikki joko ratkeaa omin avuin tai ne eivät ratkea. Niin kauan kuin on muita ihmisiä olemassa, voi olla, että ongelmat eivät ratkea koskaan ellet sulje itseäsi pois ja laita reppuun vain niitä tarvikkeita joita luulet tarvitsevasi. Terapeutti ei pelasta sinua yhtään miltään vaan saattaa jopa syyllistää sinua itseäsi tilanteestasi.
Tajuaminen ja ymmärtäminen kaksi eri asiaa, itse olisin kiitollinen toisesta perspektiivistä jos elämässäni ei ole muita ihmisiä.
Juuri niin. Ei kyse ap:sta. Mulle ainakin hyötyä toisesta perspektiivista, puolueettomammin kuin jonkun kaverin kans.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Psykoterapia ei ole koskaan helppoa, mutta sinne mennäkseen tulisi voinnin olla riittävän vakaa."
Tuossa yksi opinkappale, jota on opittu toistelemaan. Sen voisi myös suomentaa näin: jos yrittäjä epäonnistuu, syy on asiakkaassa. Mitä tehdään niille asiakkaille, joiden vointi ei ole "riittävän vakaa"? Lääkitään siihen kuntoon, että kuola valuu?
Esim. jos ihminen alkaa saada paniikkikohtauksia ja ahdistuu niistä(kin), eikö järkevämpää ole opettaa ihminen rauhoittumaan ja hallitsemaan fyysisiä reaktioitaan? Sen voi oppia nopeastikin. Nyt sen sijaan annetaan ymmärtää, että tila on pysyvä ja ainoa tapa toimia, on repiä kolme vuotta ihmisen lapsuutta rikki. Jos tästä ei selviä "vointi ei ole riittävän vakaa".
Huh, aiheen ohi, mutta minun (maallikko) kurssillani opeteltaisiin paniikkikohtausten lisääntyessä käymään lenkillä luonnon helmassa tai purura
Liike on kyllä lääke. Mut psykologin pitää pystyä määrittelemään aiheuttaako se lapsuus ongelmia ja onko ne niin isoja että kannattaa alkaa kaivaa auki. Mun ex esim ne oli pakko kaivaa auki. Lapsuuden hyväksikäyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tajunnutkaan kuinka paljon terapiavihaa täältäkin löytyy.
Mielenkiintoinen sanavalinta sinulla, viha. Se on voimakas tunne joka näköjään nousee sinulla vahvana defenssinä kun luet jotain mistä et pidä. Mitkähän lapsuudentraumat sinulla aiheuttavat tuon defensiivinen kognitiivisen dissonanssin ja transferenssin? Miten olet käynyt läpi noita tunnereaktioitasi ja opetellut kohtaamaan vihasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Missään ei ole ennen seurattu terapioiden potilaskohtaista tehoa systemaattisesti. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, Stenberg sanoo."
Uskomatonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnutkaan kuinka paljon terapiavihaa täältäkin löytyy.
Eikö keskustelu ole avattu siksi että ihmiset voivat jakaa ja kommentoida negatiivisia kokemuksia? Ehkä sekin auttaa purkamaan pettymystä, jonka terapia on aiheuttanut. Onhan täällä myös hyviä kokemuksia jaettu. Jos terapeutti kokee tämän vihaksi terapeutteja kohtaan, olisi varmaan itse hyödynnettäviä olis oppeja ja mietittävä mikä on juurisyy siihen että palaute koetaan vääränä.
No niinpä. Ei anna kovin hyvää kuvaa terapeutin "ammattitaidosta" jos ei kykene ottamaan vastaan mitään palautetta.
Vihjataanko täällä oikeasti, että vauva.fi olisi paljonkin terapeutteja lukemassa ja puolustamassa omaa työtään. Nyt av-mammat jäitä hattuun
Mistähän viha johtuu. En tiedä esim Narsistit/ psykopaatit varmasti tykkää kun heidät diagnosoidaan sellaiseksi. He eivät varmastikkaan yritä kostaa.
Mites vaikkapa poliisin yms psykologiset testit. Saat hylyn sieltä ja et pääse unelma ammattiin. Pidät varmasti psykologista.
Entäs pariterapia asiakkaat joissa psykke kehottaa eroamaan vaikka toisen käytöksen takia. Siinäkin syntyy varmasti fani. Siinä mielessä haastava ala vaikka olisit maailman paras psykiatri. Kaikki ei ole tyytyväisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistähän viha johtuu. En tiedä esim Narsistit/ psykopaatit varmasti tykkää kun heidät diagnosoidaan sellaiseksi. He eivät varmastikkaan yritä kostaa.
Mites vaikkapa poliisin yms psykologiset testit. Saat hylyn sieltä ja et pääse unelma ammattiin. Pidät varmasti psykologista.
Entäs pariterapia asiakkaat joissa psykke kehottaa eroamaan vaikka toisen käytöksen takia. Siinäkin syntyy varmasti fani. Siinä mielessä haastava ala vaikka olisit maailman paras psykiatri. Kaikki ei ole tyytyväisiä.
Psykiatrit eivät ole terapeutteja eivätkä terapeutit psykiatreja.
Vierailija kirjoitti:
Varokaa Olli-Pekka Santalaa.
En tunne, uteliaisuudesta googletin. Hyvän kuvan sain.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä, että tätäkin asiaa aletaan nyt tarkastella kriittisemmin. Ei kaikki terapia toimi eivätkä kaikki terapeutit ole hyviä.
Keskivaikean masennuksen takia Kelan kuntoutuksessa olen käynyt.
Kun puhuin siitä tuttavapiirin terapeuteille, heidän ensimmäinen kysymyksensä aina oli, että "kuka terapeutti?". Kun annoin nimen, kaikki olivat huojentuneita. Ei sinänsä ihme, sillä olin valinnut huolella.
Vaan johtopäätökseni näistä tilanteista oli kyllä se, että suuri osa terapeuteista ei vain yksinkertaisesti ole hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä, että tätäkin asiaa aletaan nyt tarkastella kriittisemmin. Ei kaikki terapia toimi eivätkä kaikki terapeutit ole hyviä.
Keskivaikean masennuksen takia Kelan kuntoutuksessa olen käynyt.
Kun puhuin siitä tuttavapiirin terapeuteille, heidän ensimmäinen kysymyksensä aina oli, että "kuka terapeutti?". Kun annoin nimen, kaikki olivat huojentuneita. Ei sinänsä ihme, sillä olin valinnut huolella.
Vaan johtopäätökseni näistä tilanteista oli kyllä se, että suuri osa terapeuteista ei vain yksinkertaisesti ole hyviä.
Itse en tunne terapeutteja mutta tunnen psykiatreja. He ihan suoraan sanovat, että suurin osa terapeuteista on huonoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän viha johtuu. En tiedä esim Narsistit/ psykopaatit varmasti tykkää kun heidät diagnosoidaan sellaiseksi. He eivät varmastikkaan yritä kostaa.
Mites vaikkapa poliisin yms psykologiset testit. Saat hylyn sieltä ja et pääse unelma ammattiin. Pidät varmasti psykologista.
Entäs pariterapia asiakkaat joissa psykke kehottaa eroamaan vaikka toisen käytöksen takia. Siinäkin syntyy varmasti fani. Siinä mielessä haastava ala vaikka olisit maailman paras psykiatri. Kaikki ei ole tyytyväisiä.
Psykiatrit eivät ole terapeutteja eivätkä terapeutit psykiatreja.
Aijaa. Luuletko ettei heitä niputeta tietämättömien toimesta samaksi?
Mä voisin kysyä tälläi. Mitä luulet mun isän olevan mieltä terapeuttista. Vielä 10v jälkeen muistaa kertoa ja haukkua koska tereputti manipuloi äidin eroamaan..
Unohtaa kyllä kertoa jatkuvasta henkisestä väkivallasta ja satunnaisesta fyysisestä
Eikö näistä huonoista kokemuksista valiteta johonkin Valviraan tai yritykselle missä psykoterapeutti työskentelee? Miten on mahdollista antaa huonoa terapiaa vai onko käynyt vain niin huono tuuri, että nämä huonot kokemukset ovat vain ensimmäisiä?
Jännää. Kiinnostaa myös tuo miten tätä voisi oikeasti valvoa rikkomatta vaitiolovelvollisuutta
Väärä terapia oli tuhota Jonas Pieniniemen - Jos olisin jatkanut alkuperäisessä terapiassa, olisin päätynyt laitoshoitoon
Jonas pääsi työterveyden kautta tapaamaan psykiatrin, joka antoi hänelle diagnoosin pakko-oireista ja lähetteen Kansaneläkelaitoksen korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan.
Terapeutti valikoitui kahdella perusteella: hänen piti olla nainen ja ruotsinkielinen, koska Jonaksen äidinkieli on ruotsi.
Terapia tuntui tosi hyvältä. Psykodynaamisessa terapiassa käydään paljon läpi lapsuutta ja etsitään ongelmakohtia, jotka ovat voineet aiheuttaa ristiriitoja, joista ihminen myöhemmin kärsii.
Jonakselle terapiasta tuli kuitenkin pakkomielle.
Halu soittaa terapeutille. Laittaa viesti. Sähköposti. Terapia, terapia, terapia. Ei mitään muuta kuin terapia.
Huomasin, että siitä tuli kuin huume, jota tarvitsin joka viikko, hän kertoo.
Mutta Jonaksen ahdistus ei helpottanut. Se kasvoi.
Lapsuus. Menneisyys. Lapsuus. Entä tulevaisuus? Työkalut arjesta selviytymiseen?
Jokainen terapiakäynti vahvisti sitä, mikä minussa on rikki. Että olen hyödytön, minusta ei ole mihinkään ja joutuisin hyväksymään sen. Terapeutti toi ongelmat ja ahdistuneisuuteni jatkuvasti esille, ja pakkoajatukseni vain pahenivat, hän kuvailee.
Terapiassa käsiteltiin lapsuutta ja menneisyyttä, mutta ei sitä, miten pakko-oireiden kanssa voi elää nyt ja tulevaisuudessa.
Pelkäsin, että olen sekoamassa tai olen jo seonnut. Kun kerroin sen terapeutille, hän tulkitsi sen niin, että olen lähellä psykoosia. Lopulta terapeutti ehdotti, että hakeutuisin sairaalaan.
Vertaistuki muutti kaiken
Kun terapiaa oli kestänyt lähes puolitoista vuotta, Jonas sai vinkin vertaistukiryhmästä.
Tapasin ihmisiä, jotka olivat paljon pidemmällä parantumisprosessissa. Heidän terapiansa oli täysin erilaista kuin minulla. He olivat tehneet harjoitteita tilanteissa, joissa pakko-oireita ilmenee. Sain myös parin terapeutin nimen, Jonas muistelee.
Vaihto onnistui niin, että petin omaa terapeuttia ja menin tapaamaan toisia terapeutteja ihan kokeilumielessä, hän hymyilee nyt, vuosia myöhemmin.