Onko pakko luoda suhde seurustelukumppanin teini-ikäisiin lapsiin?

Talvella kävin treffeillä miehen kanssa, jolla on vuoroviikoin 17-vuotias lapsi ja minulle se lapsiasia oli ihan ok, koska kyllähän 17-vuotias on eri asia kuin 14-vuotias, siis niiden kanssa voi tehdä ihan samoja asioita kuin aikuisten kanssa. Ja jos oltaisiin alettu seurustella, niin ehdottomasti olisin voinut jossain vaiheessa tutustua tähän, ihan samalla tavalla kuin tutustuisin miehen muihin sukulaisiin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miesystäväehdokkaasi haluaa sinun tutustuvan hänen lapsiinsa ja sinä et halua. Tämä kertoo siitä, että sinulla ja miehelläsi on erilaiset arvot, aika perustavalla tasolla.

Yhteiset aika samanlaiset arvot ovat yleensä edellytys toimivalle parisuhteelle ja jos arvot eivät kohtaa se ei yleensä ennusta hyvää.

Ehkä sinun kannattaisi etsiä toisenlainen mies, sekä oman että miehen hyvinvoinnin takia.

Joo ja ehkä miehen kannattaa hankkia vaikka panorobotti jota voi määräillä ja jolle voi kirjoittaa käsikirjoituksen, eikä sillä ole omia mielipiteitä tai tunteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pointti on kai siinä että ei ole vain yksi vaihtuvista hoidoista. Mutta ehkä sä koet olevasi vain sellainen? 

Kyllä mä halusin luoda suhteen mun miehen teiniin, ja halusin että mun mies tutustuu mun teineihin. Tässä on kuitenkin ajatuksena viettää loppuelämä yhdessä. Saman katon alla sitten kun lapset ovat maailmalla. Sellaiset suhteet on hyvä olla että jokainen kokee pystyvänsä tulemaan siihenkin kotiin luontevasti, perheenjäsenenä. 

Ehkä teillä on miehen kanssa erilainen käsitys parisuhteestanne. Sinä ajattelet olevasi "vaihtuva hoito", ja mies uskoo pysyvään parisuhteeseen sinun kanssasi. Tästä aiheesta on aloituksia ollut ennenkin ja vastaavan kommentin olen heittänyt ennenkin, mutta laitetaanpa taas. Mitään vaihtuvia tapailu kumppaneita ei tosiaan pidä tosiaankaan lapsille, edes teini-ikäisille esitellä. Pysyvä kumppani esitellään ja asiahan on n

Ei mikään sitä sano että mies uskoisi suhteen pysyvyyteen. Hän saattaa olla womanizer joka haluaa opettaa lapsille, että näin niitä naisia kierrätetään ja ihan hyvin voi laittaa yhden tekemään lapset ja sitten tuoda 10 naista tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Juu ei. Jopa se yksi isä- tai äitipuoli on liikaa lapsille. Siinä taas mies yrittää kaikin keinoin syrjäyttää ja tappaa eksäänsä, kun on pillu käytetty niin sitten tuodaan uusia äitihahmoja tilalle.

Oksettava ukko.

Olen itse nainen, mutta nyt näen kyllä täydellisen miesvihaajan kommentin yllä. Mies haluaa esitellä lapsensa kumppanilleen ja ylläolevan mielestä se tekee hänestä oksettavan ukon.. Voi hyvä sentään..

https://anna.fi/ihmiset/rosa-merilainen-ja-frans-frangen

No tuossa artikkelissa Frans Frangen kertoo, kuinka hän murrosiässä inhosi mutsinsa Rosa Meriläisen aviomiestä. 

Ehkä kannattaisi kuunnella niitä lapsia, että haluavatko he edes luoda suhdetta mutsin/faijan kumppaneihin.

Jos on kyse pysyvästä suhteesta, niin minusta on hullua yrittää pitää ne omat lapset ja se puoliso kokonaan toisistaan erillään.  Eihän se edes onnistu millään.

Joutuu ne joka tapauksessa toisiaan joskus näkemään ja kohtaamaan.  Eikö silloin ole järkevää, että tuntevat toisensa ja pystyvät luonnollisesti olemaan kanssakäymisessä tarvittaessa ja muutenkin.

Vaikeuksiahan siinä vain tulee, jos joutuu loppuikänsä luovimaan niin, ettei ikään kuin tunne näitä puolisonsa aikuisia lapsia ja näiden mahdollisia perheitä ja toisinpäin.  Pitää järjestellä asioita ja tapahtumia niin, että eivät vaan joutuisi näkemään ja tapaamaan toisiaan, mitä normaalia elämää se sellainen on?  

Äidilläni on (tai siis oli) kaksi vanhempaa sisarta ja yksi häntä nuorempi.  Heidän äitinsä oli kuollut ja isä meni sittemmin uusiin naimisiin.  Nämä kaksi vanhempaa sisarta oli teini-ikäisiä ja käyttäytyivät teinien tavoin, nostelivat nokkiaan ja kohtelivat tätä äitipuoltaan tahallaan ärsyttävästi ja kylmästi.  Tämä kaikki tapahtui siis jo ennen sotia.

Äiti itse puolestaan oli kymmenvuotias ja oli pelkästään iloinen, kun tuli taloon mukava naisihminen, joka alkoi hoitaa kotia ja heitä lapsia.  Hän kertoi, kuinka usein iltaisin, kun navettatyöt ja muut oli tehty, he istuivat äitipuolen kanssa kolmestaan keittiössä iltateellä, siis pikkuveli myös ja juttelivat.  Äitipuoli oli ihan hyvä ihminen.  Hän oli vahvasti uskovainen ja kertoili hauskoja juttuja ajalta kun oli käynyt raamattuopistoa, ja aina illan lopuksi siunasi lapset yöpuulle.

Ja niin kävi, että ne suhteet ei koskaan niiden isompien tyttöjen kanssa tulleet kuntoon ja myöhemmin heidän lapsensakaan ei oppineet pitämään tätä äitipuolta mummonaan.  Tädit moitiskelivat aina häntä milloin mistäkin.  Tämä asenne vähän siirtyi sitten niihin serkkuihinikin.

Sen sijaan minä sain aivan ihanan mummon ja veljeni lapset myös.  Mummo kirjoitteli minulle kauniita kirjeitä vielä kun olin parikymppinen.  Sitten hän kuoli.  Minulle jäi hyvät muistot.

Pitäisi antaa ihmisille mahdollisuudetkin.  Jos halutaan jo lähtökohtaisesti olla sitä mieltä, että toinen on inhottava ja ikävä väkisin minun elämääni tunkenut aikuinen tai lapsi, saatetaan menettää hyvinkin paljon hyviä asioita.  Molemmin puolin siis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesystäväehdokkaasi haluaa sinun tutustuvan hänen lapsiinsa ja sinä et halua. Tämä kertoo siitä, että sinulla ja miehelläsi on erilaiset arvot, aika perustavalla tasolla.

Yhteiset aika samanlaiset arvot ovat yleensä edellytys toimivalle parisuhteelle ja jos arvot eivät kohtaa se ei yleensä ennusta hyvää.

Ehkä sinun kannattaisi etsiä toisenlainen mies, sekä oman että miehen hyvinvoinnin takia.

Joo ja ehkä miehen kannattaa hankkia vaikka panorobotti jota voi määräillä ja jolle voi kirjoittaa käsikirjoituksen, eikä sillä ole omia mielipiteitä tai tunteita.

Et ymmärrä asiaa yhtään.  Sinä itse olet se, joka tässä nyt määräilee ja käsikirjoittelee.  Jos olisit yhteistyöhaluinen ja avoin ja haluaisit olla miehellesi hyvä, sinä tulisit häntä tässä asiassa vastaan.  Koska miehesi ei voi mitään sille, että lapset ovat hänen elämässään.  Hänen painostamisensa tilanteeseen, jossa hän joutuu hylkimään lapsiaan sinun takiasi eikä voi yhdistää näitä kahta hänelle tärkeää asiaa, on sinun julmuuttasi.

En ikinä olisi tehnyt lapselleni sitä, että olisin jättänyt hänet pois minun ja mieheni yhteiselämästä.  Se olisi ollut väärin häntä kohtaan ja tehnyt elämästä äärettömän vaikeata.

Haluatko tavata miehen äitiä, isää sisaruksia?  Sinun kannattaa pysytellä pois heidänkin elämästään, koska joutuisit kuitenkin heidän kauttaan tekemisiin myös miehen lasten kanssa.  

Mikä tekee sinusta sivussa kulkijan ja ulkopuolisen möröttäjän ja sen roolin valitsit itse.  Eroaminen hyvin todennäköistä, koska se rasittaa myös miehen psyykeä monin tavoin.  Hän haluaisi pelata avoimilla korteilla, mutta nyt ei voi.  Taidat olla mustasukkainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesystäväehdokkaasi haluaa sinun tutustuvan hänen lapsiinsa ja sinä et halua. Tämä kertoo siitä, että sinulla ja miehelläsi on erilaiset arvot, aika perustavalla tasolla.

Yhteiset aika samanlaiset arvot ovat yleensä edellytys toimivalle parisuhteelle ja jos arvot eivät kohtaa se ei yleensä ennusta hyvää.

Ehkä sinun kannattaisi etsiä toisenlainen mies, sekä oman että miehen hyvinvoinnin takia.

Joo ja ehkä miehen kannattaa hankkia vaikka panorobotti jota voi määräillä ja jolle voi kirjoittaa käsikirjoituksen, eikä sillä ole omia mielipiteitä tai tunteita.

Et ymmärrä asiaa yhtään.  Sinä itse olet se, joka tässä nyt määräilee ja käsikirjoittelee.  Jos olisit yhteistyöhaluinen ja avoin ja haluaisit olla miehellesi hyvä, sinä tulisit häntä tässä asiassa vastaan.&

Miten uusi kumppani ja hyvin usein myös lapset voisivat olla ei-mustasukkaisia? Rakkauteen kuuluu mustasukkaisuus jossain määrin ja se on yksi uusperheiden monista ongelmista.