Itkettää kun koko loma mennyt kotona sohvalla istuen
Mitään en ole tehnyt, kun kaipaan niin paljon ihmisiä elämääni. Ei ole yhtään kaveria enkä halua tehdä enää mitään yksin. Siitä tulee vain masentuneemmaksi. Enkä saa tähän elämääni muutosta vaikka miten olen yrittänyt. Vaikka kuinka yritän tutustua ja ystävystyä, niin siltikään yhtään uutta tuttavaa en ole vuosiin saanut. Joka paikassa puhutaan nuorten ja vanhusten yksinäisyydestä, ja järjestetään kaikkea heidän yksinäisyyden ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Meidät keski-ikäiset aikuiset on täysin unohdettu.
Kommentit (93)
Onko mitään harrastusta mikä kiinnostaa jos sitä kautta löytyisi ystävä?
Älä uhriudu vaan tee itsestäsi oman elämän sankari ja rohkeasti vaan tapahtumiin.
Oisko sun mahdollista lähteä ulkomaan reissulle yksin? Joku turvallinen kohde. Siellä tapaa helposti uusia tuttavuuksia!
Tai sitten jonkun harrastuksen kautta.
Harrastusten kautta löytyy kavereita.
Miksi et liiku yksin? Saisit virikkeitä ja uusia ajatuksia. Minusta on hölmöä ajatella ettei yksin voisi tehdä ihan samoja asioita kun kaksinkin.
Tiedän tunteen. Sama tilanne itsellä. Tajusin just tänä aamuna et kesästä on jo yli puolet mennyt eikä tästäkään jää mitään sellaista mieleen, mikä erottaisi edellisistä kesistä. Yksin ei vaan saa samaa kokemusta.
Ala harrastaa. Mene kansalaisopiston kursseille, hankkiudu vapaaehtoistoimintaan. Voit olla varma ettei sinne sohvalle kukaan tule sinua hakemaan vaan itse pitää aktivoitua.
Vierailija kirjoitti:
Älä uhriudu vaan tee itsestäsi oman elämän sankari ja rohkeasti vaan tapahtumiin.
Ihan turha toive, että tapahtumista löytäisi ystäviä. Porukka keskittynyt siihen omaan seurueeseensa siellä. Ei siinä jotain yhtä yksinäistä huomata.
Missä päin asut? Ainakin isoissa kaupungeissa on mm. SPR:n ystävätoimintaa. Samoin esimerkiksi Helsingissä terveyskeskuksessa mainostettiin ystävärinkiä joka aloittaa kokoontumisen syksyllä.
Facebookissa on myös mm. Naisten treffit-ryhmä. Ja kaupungeissa helposti löytää seuraa myös harrastusten kautta.
Vierailija kirjoitti:
Ala harrastaa. Mene kansalaisopiston kursseille, hankkiudu vapaaehtoistoimintaan. Voit olla varma ettei sinne sohvalle kukaan tule sinua hakemaan vaan itse pitää aktivoitua.
Kesällä ei juuri ole kursseja.
Kävele, mene kirjastoon, istu puistonpenkillä käy museoissa, uimassa järvessä/meressä, pelaa pasianssia, ehkä yhteys työkaveriin, jos jollakin olisi sama tilanne ja ilahtuisi seurasta. Itku ei auta. Muuten taidegallerioissa on kiva kierrellä, ihan ilmaista.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et liiku yksin? Saisit virikkeitä ja uusia ajatuksia. Minusta on hölmöä ajatella ettei yksin voisi tehdä ihan samoja asioita kun kaksinkin.
Voi tehdä, paitsi joissain asioissa on vähintään paljon helpompaa jos on kaveri mukana, mutta kokemus ei ole sama. Esim ravintola: menet sinne yksin, istut pöydässä yksin, odottelet ruokaasi yksin muiden iloisem puheensorinan keskellä, syöt sen yksin, on nopeasti syöty kun ei juttele samalla, mitäs sitten, yksin kotiin? Muut jää ravintolaan juttelemaan ja nauramaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et liiku yksin? Saisit virikkeitä ja uusia ajatuksia. Minusta on hölmöä ajatella ettei yksin voisi tehdä ihan samoja asioita kun kaksinkin.
Voi tehdä, paitsi joissain asioissa on vähintään paljon helpompaa jos on kaveri mukana, mutta kokemus ei ole sama. Esim ravintola: menet sinne yksin, istut pöydässä yksin, odottelet ruokaasi yksin muiden iloisem puheensorinan keskellä, syöt sen yksin, on nopeasti syöty kun ei juttele samalla, mitäs sitten, yksin kotiin? Muut jää ravintolaan juttelemaan ja nauramaan.
No etsi seuraa. Ihan vaikka Facebookissa. Tai mene sellaiseen paikkaan jossa voi jutella ihmisten kanssa.
Tai ota johonkin työkaveriin, sukulaiseen, aiempaan kaveriin yhteyttä. Ei sitä koskaan tiedä vaikka joku olisi samassa tilanteessa ja ilahtuisi.
Nouse nyt ensialkuun sieltä sohvalta ylös, ei sinua tule kukaan sieltä etsimään. Sitten lähdet asunnosta ulos ja rupeat juttelemaan ihmisille, vaikka säästä jos et muuta keksi. Olen saanut tällä menetelmällä jo paljon tuttavia, ehkä jostakusta tulee ystäväkin.
Istut sohvalla lomasi ja sitten itket ettei ole ystäviä! Siihen sinun sohvallekko niiden potentiaalisten ystävien pitäisi osata tulla ystävystymään sinuun? Mitä h.elvettiä sinä oikein mietit vaiko mitään?
Vierailija kirjoitti:
Missä päin asut? Ainakin isoissa kaupungeissa on mm. SPR:n ystävätoimintaa. Samoin esimerkiksi Helsingissä terveyskeskuksessa mainostettiin ystävärinkiä joka aloittaa kokoontumisen syksyllä.
Facebookissa on myös mm. Naisten treffit-ryhmä. Ja kaupungeissa helposti löytää seuraa myös harrastusten kautta.
Eipä noista välttämättä apua saa. Mulla oli joskus tuollainen ystävätoiminnan kautta saatu tuttu, joka oli niin kiireinen omassa jännittävässä elämässään että pari kertaa tavattiin ja sitten juttu hiipui. Mulle oli aikanaan tosi iso kynnys edes ottaa yhteyttä sinne ystävätoimintaan. Sen jälkeen luovutin. Tuntui vaan niin musertavalta.
Hanki koira tai tarjoudu koiran hoitajaksi. Sitä kautta tulee aina juteltua ihmisille. Omasta naapuristani tuli yksi parhaista ystävistäni hänen koiranpentunsa ihastuttua minuun. Ei tosin enää harmi kyllä ole naapuri kun muutti yhteen miesystävänsä kanssa mutta silti.
Osta mopo