Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oliko työpaikkakiusaaminen minun syytäni?
14.07.2025 |
Koin kiusaamista työpaikallani pitkään minua vanhemman ja korkeammassa asemassa olevan työntekijän osalta. Kaikki sai alkunsa siitä kun hän oli juttelemassa toisen työntekijän kanssa, jolle minulla oli asiaa. Menin odottamaan vuoroani heidän luo, jolloin tämä työntekijä kääntyi minuun päin ja esitti minulle kysymyksen. Kysyin silloin oman kysymykseni, mutta sanoin sen vahingossa liian nopeasti ja liian kovalla äänellä. Tämän jälkeen kiusaava työntekijä teki voimakkaan ja vihaisen äänen, eli hengitti sisään ja puuskahti voimakkaasti. Ymmärrän kyllä että lauseeni saattoi siinä tilanteessa kuulostaa ärsyttävältä ja mahdollisesti tarkoitukselliselta keskeytykseltä.
Tämän jälkeen hän alkoi säännöllisesti tekemään seuraavia asioita:
- hän katsoi minua vihaisesti kävellessään ohitseni kun olin työskentelemässä
-teki vihaisia ja aggressiivisia ääniä kun sanoin jotain, kun tein jonkun äänen työskennellessäni tai kun olin hänen lähettyvillä
- hän tuijotti minua takaviistosta ja edestäpäin vihaisesti
Ilmoitin asiasta esimiehelleni, ja järjestimme kokouksen johon olimme kutsuneet myös tämän kyseisen työntekijän. Ennen kokousta hän heitti roskikseen jotain, läimäytti kannen kiinni ja teki vihaisen äänen. Kun menimme kokoushuoneeseen, hän oli yhtäkkiä hyvin ystävällinen ja mukava. Hänellä ei ollut aavistustakaan miksi hänet oli kutsuttu tähän kokoukseen. Hän sanoi ottavansa vastuun omasta käytöksestään, mutta samaan aikaan osasi vakuuttaa esimieheni ja HR:n siitä ettei ollut kiusannut minua. En osannut itse kertoa tarkasti erilaisista tilanteista ja puolustaa itseäni. Kun HR totesi että tämän perusteella ei ole aihetta epäillä että olisi kyse tarkoituksellisesta kiusaamisesta, kiusaaja alkoi hymyillä tai virnistellä. Tämän jälkeen hän hieman provosoivasti kysyi minulta jotain, ja vastasin tähän hieman nolona "joo", jonka jälkeen hän hymyili leveästi. Kun olimme lähdössä ja esimies ja HR sanoivat että meillä tulisi olla hyvät välit tämän jälkeen, hän hymyili koko ajan. En tiedä oliko hän helpottunut vai halusiko hän kiusata minua taas.
Noin 5-10 minuuttia kokouksen jälkeen hän käveli selkäni taakse ja seisoi paikallaan sanomatta mitään melko pitkään. En katsonut mitä hän teki, mutta tuntui vahvasti siltä että hän olisi tarkoituksella tuijottanut minua. Hänen keskustelunsa toisen työntekijän kanssa keskeytyi myös samalla hetkellä.
Haluaisin kuulla teidän mielipiteenne. Tämä kyseinen työntekijä oli mukava kaikkia muita työntekijöitä kohtaan. Oliko minulla kuinka iso rooli siihen, että jouduin kiusatuksi? Olinko ansainnut tämän kaiken? Kiitoksia kaikille jo etukäteen.
Kommentit (58)
Taitavan kiusaajan tavoite on saada sinut näyttämään epäuskottavalta. Aikuinen ei kiusaa suoraan ja selkeästi, koska ei halua jäädä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun vierellä ei taida uskaltaa edes hengittää, kun sinä koet sen epämukavaksi.
Oman kokemukseni perusteella sanon, että loppujen lopuksi sillä ei ole yhtään väliä vaikka AP olisi kuinka syytön tuohon ikävään tilanteeseen.
Se tuskin ratkeaa millään sanomisilla tai kokouksilla ym.
Syytän itseäni siitä, että yritin pitää työpaikkani liian kauan, koska pidin todella paljon työtehtävistäni. Mutta kiusaajani olivat lähin työtoverini ja lähin pomoni, eikä heillä ollut halua muuttaa mitään parempaan suuntaan, päin vastoin kiusaaminen vain kiihtyi.
Oma terveyteni kärsi pahastia, kun vatsaa väänsi enkä saanut nukuttua öitäni vaan vatvoin noita tilanteita ja mietin pääni puhki, miksi miksi miksi. En tietenkään saanut vastausta.
Lopuksi luulin jo tulleeni hulluksi. Siitä ajatuksesta pääsin kyllä eroon, kun onneksi kysyin eräältä alihankkijalta, jolla myös oli tekemistä noiden kahden kanssa, että mitä mieltä hän on ja sain vahvistuksen omiin tuntoihini. Mutta silloin oli jo liian myöhäistä.
Siinä tilanteessa ei auta yhtään mikään muu kuin hakea toinen työpaikka.
Kiusaaminen on usein juuri sellaista, että sitäon vaikea selittää. Onhan se helppoa, jos tilanteet olisi niin, että tuo huusi minulle ja sitten tönäisi. Vaan ei se ole. Kiusaaminen on ylimielisiä eleitä, halveksuvia ilmeitä, porukasta ulossulkemista yms. sanatonta, toistuvaa ja vaikeasti ulkopuoliselle kerrottavaa. Kiusaaja asettaa sanatkin niin, että piilovittuilee ja härnää, mutta ulkopuolinen ei ymmärrä. Samoin kaikenlaista pientä ilkeyttä tapahtuu vahingossa ja aivan sattumalta uhrille. Kun uhri viimein avaa suunsa,niin kiusaajan on helppo hämmästellä "ylitulkintaa" ja esittää tietämätöntä. Kiusaaja on ap:n kertomuksen tavoin myös mairea ja ystävällinen ulkopuolisille, jolloin he eivät usko hänen tehneen mitään pahaa. Sitten sanotaan, että no se uhri nyt vaan on niin herkkä.....Tuttu kuvio.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki alkoi kun eräässä työpaikassa asiakas katsoi minua pitkään silmiin ja minä katsoin asiakasta pitkään silmiin. Siitä asti minua on kiusattu ja vainottu vuosia. Tänå kesänä tuli 20 vuotta täyteen vainoamista.
Oletko psykiatri?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo ihminen on taatusti narsisti. Et ole liian herkkä, vaan tuo ihminen on jotenkin sairas. Sinun toki kannattaa oppia suojautumaan henkisesti paremmin noilta kiusaajilta koska elämässä vaan on sellaisia välillä. Itsellä on auttanut kun olen lukenut narsismista ja sosiopatiasta yms käytöshäiriöistä. Ongelma on todella heillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis "katsoi viistoon" ja "äänteli vihaisesti"? Nyt todellakin olet turhan herkkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaihtaa työpaikkaa. Oman työrauhan ja mielenrauhan vuoksi . Kun alkaa tulla tuollaisia meetinkejä, silloin on aika alkaa katsoa parempihenkistä työpaikkaa. Älä missään tapauksessa jää tuollaiseen.
Itseasiassa olen lopettamassa työt muutaman kuukauden kuluttua ja aion etsiä uuden työpaikan. Lisätietona vielä mainittakoon että koen ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa, ja olin tuossa alkuperäisessä tilanteessa jännittynyt. Minulla oli ajatus että voisin kysyä omaa vuoroani sopivassa välissä, mutta koska tämä työntekijä jolle minulla oli asiaa katsoi minuun päin ja esitti minulle kysymyksensä, koin että voin esittää oman kysymykseni tässä kohtaa. Myönnän kyllä että kysymykseni lähti töksäyttäen, osittain jännityksestä johtuen.
Minulle olisi kyllä sopinut jos minulle olisi annettu palautetta, mikäli olin toiminut väärin ja loukannut jotain osapuolta. Minun mielestäni asia sai kuitenkin turhan isot mittasuhteet, jos yhden tilanteen perusteella koetaan oikeudeksi suhtautua toiseen työntekijään toistuvasti kielteisesti. Olen kokenut syyllisyyttä tapahtuneesta ja miettinyt paljon omaa rooliani tämän tilanteen suhteen.
Tuo viimeinen lause, kertoo minusta oleellisen. Vatvot jotain vuosien takaista (?) keskustelua. Samalla tavalla vatvot ja ylitulkitset muiden eleitä ja tekemisiä. Anna olla. Kukaan muu tuskin edes muistaa, tai on alunperinkään kiinnittänyt huomiota koko episodiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinun vierellä ei taida uskaltaa edes hengittää, kun sinä koet sen epämukavaksi.
Näin sanoo kiusaaja, joka tulee senttimetrin päähän naamasta hengittelemään. Onhan se outoa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo viimeinen lause, kertoo minusta oleellisen. Vatvot jotain vuosien takaista (?) keskustelua. Samalla tavalla vatvot ja ylitulkitset muiden eleitä ja tekemisiä. Anna olla. Kukaan muu tuskin edes muistaa, tai on alunperinkään kiinnittänyt huomiota koko episodiin.
Kyllä ne kiusaamiskokemukset on joskus pakko käsitellä. Ellei heti pysty, niin sitten myöhemmin. On ihan normaalia, että kiusattu myös miettii mitä itse teki tai missä toimi itse väärin. Vellomaan ei kannata jäädä, mutta ei ap minusta siltä kuulosta.
Sehän on selvää, että muut eivät tapahtumia muista tai kiinnitä huomiota, kun eivät itse tulleet kiusatuksi. Tuo ei ole mikään peruste, että älä sinäkään vatvo, kun ei ne muutkaan muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hae lääkkeet, ellei sinulla jo ole. Tuo kertomasi ei nyt ole lähelläkään kiusaamista. Itse olet mennyt toisten keskustelun väliin kovaan ääneen kyselemään. Ennemmin sitä voisi pitää kiusaamisena, kun toisten puheet keskeyttää vähän meiningillä, ei teistä väliä, mutta nyt puhun minä. Onko sinulla joku diagnoosi, nepsy tms. Ei ihan normilta oma toimintasi tunnu.
Onpa sinulla ahdasmielinen käsitys nepsyistä. Ei ole kyse sellaisesta diagnoosista, mihin tarvitaan lääkitys. Etkö lukenut aloitusta kunnolla? Onko sinusta normaalia tuollainen tuhahtelu ja mielenosoitus yksittäisen - vahingossa tapahtuneen keskeytyksen vuoksi? Ihan hölmöltä kuulostaa tuollainen niskaan hengittäminen. Kiusaaminen voi olla hyvinkin hienovaraista ja tapahtua pelkkien eleiden tasolla niin, ettei sitä välttämättä muut huomaa.
Vierailija kirjoitti: Kuulostaa minusta, että luet ihmisten eleet väärin. Jos joku puuskahtaa, otat sen heti negatiivisesti. Jos joku tulee lähellesi seisomaan, ajattelet heti, että siihen on oltava negatiivinen syy ja jotain tekemistä sinun kanssasi.
No ei kyllä kuulostanut siltä. Kyllä sen vanhemman työntekijän käytös kuulostaa oudolta, kun meni lähelle niskan taakse tuhahtelemaan. Tunsin itsekin vähän vastaavanlaiset tapauksen ja vaikka eleet olivat puolihuomaamattomia, niin todella outoja olivat. Jos vähänkin luet netistä, mitä työpaikkakiusaaminen on, niin usein passiivisaggressiiviset ja vaivihkaiset eleet mainitaan osana kiusaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun vierellä ei taida uskaltaa edes hengittää, kun sinä koet sen epämukavaksi.
Näin sanoo kiusaaja, joka tulee senttimetrin päähän naamasta hengittelemään. Onhan se outoa.
Jep - niskaan hengittämään. Kaikenlaisia kummajaisia työelämässä riittää, kun pitää omaa egoa nostaa muita ahdistelemalla.
Mun neuvo on, että luota omaan tunteeseesi. Jos tuon ihmisen käytös herättää sussa jatkuvasti ahdistusta, niin silloin siinä on jotain vikaa.
Kiusaajat ovat usein taitavia manipuloimaan ja piilottamaan kiusaamisensa siten, että sivulliset eivät sitä huomaa, mutta kiusattu sen tuntee. Se voi olla hienovaraista ja eleisiin piilotettua ahdistavan tunnelman ja ilmapiirin luomista kiusatulle. Se ei aina ole selkeää verbaalista alistamista ja nöyryyttämistä.
Sitten kiusattua on helppo syyllistää ja syyttää herkkänahkaiseksi. Kiusattu alkaa epäilemään kokemuksiaan ja hakemaan syitä itsestään. Näin se toimii.
Jos sulla herää noin voimakkaita ahdistuneita tunteita, niin ne ovat todellista totta. Joskus harvoin kyse voi olla ihmisten väärintulkinnoista, mutta tuollainen systemaattinen käytös on ovelaa kiusaamista.
Annan neuvoksi sinulle ja muille kiusatuille, että kirjatkaa aina ylös vastaavanlaisissa tilanteissa, että mitä tapahtui, milloin ja millaisia tunteita ne sinussa herättivät. Asiat on myöhemmin helppo nostaa esille selkeinä esimerkkeinä ja kertoa, jos tilannetta pitää alkaa virallisemmin ratkomaan. Ja mahdolliset todistusaineet ylös.
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Kiusaajatyyppiset ihmiset on taitavia kiusaamaan siten, ettei sitä pysty järkevästi selittämään ulkopuoliselle, mutta siitä huolimatta en olisi itse ottanut esimieheen yhteyttä tuommoisesta tuhinasta. Olisin kysynyt tältä kiusaajalta, että onkohan käynyt joku väärinkäsitys vai miksi hän on harmissaan. Jos sekään ei auttaisi, niin naurahtaisin tälle kiusaajalle varmaan vaan että no niin, ollaanko aikuisia ja jätetään mielenosoitukset pois.
Minä ainakaan en olisi uskaltanut "laittaa kissaa pöydälle" tuollaisessa asiassa, koska se osoittaa kiusaajalle, että olen herkkä. Kiusaaminen voi pahentua siitä. Lisäksi nuo tilanteet tuntuvat niin hitsin noloilta. Tietysti ne pitäisi selvittää, mutta mieluiten välttelisin tuollaisia.
Tietysti jos ei itse ole herkkä, ei varmaan voi ymmärtää, miksei toinen vaan ota asiaa puheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin tässä kohtaa selventää paria asiaa.
Se on kyllä totta ettei jokaisesta yksittäisestä tilanteesta voi tietää mitä toinen henkilö on mahdollisesti ajatellut, oli kyse sitten ilmeestä, eleestä tai äänestä. Mutta siinä vaiheessa hälytyskellot alkavat soimaan jos tietynlaiset tilanteet alkavat toistua, esim. vihaiset äänet heti sen perään kun sanon jotain toiselle työntekijälle tai kun teen työskennellessäni jonkun äänen. Työpaikkakiusaamisen virallinen määritelmä on että kyseessä on toistuva negatiivinen käytös toista työntekijää kohtaan. Ymmärrän kyllä että tilanteiden kuvaaminen pelkän tekstin avulla on melko vaikeaa.
Työskentelimme samalla osastolla ja kun erilaisia tilanteita toistui, teki se töihin keskittymisestä vaikeaa sekä töissä olemisesta ahdistavaa. Tällöin kyseisen henkilön huomiotta jättäminen on suhteellisen vaikeaa. Jotkut tilanteet yltyivät myös melko övereiksi.
Siis millaisia tarkkaan ottaen nämä överit tilanteet olivat?
Alue: Aihe vapaa
Älä syytä itseäsi, kun et osannut kuvata asiaa paremmin. Kiusaamista ei yleensä tajua heti, ihmettelee vain mikä on vialla. Kirjaaminen voi olla siksi vaikeaa. Kiusattu voi myös väsähtää tilanteeseen ja kokemus on muutenkin kamala. Tilanteiden kuvaaminen ei ole helppo juttu.